Demokratiaa puolustetaan myös torjumalla ulkoista sekaantumista vaaleihin

Venäjän raaka ja laiton hyökkäys Ukrainaan jatkuu, mutta samalla Venäjä ja muut tahot vahvistavat toimiaan, jotka tähtäävät kyberhäirintään ja eripuran luomiseen demokraattisissa yhteiskunnissa. Vastauksessa Venäjän informaatiovaikuttamiseen on sekä pyrittävä torjumaan luotuja harhaanjohtavia mielikuvia että huolehdittava siitä, että vaalit ovat rehelliset ja läpinäkyvät ja että missään EU:ssa niihin ei pääse ulkoinen taho vaikuttamaan. Tämä korostuu kesäkuussa 2024 järjestettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa.

Komissio ehdotti aiemmin tällä viikolla laajaa ns. demokratian puolustuspakettia, jonka tarkoituksena on varautua kesäkuun EU-vaaleihin. Paketin avulla pyritään torjumaan ulkomaisen sekaantumisen uhkaa lisäämällä avoimuutta. Samalla edistetään kansalaisvaikuttamista ja kansalaisten osallistumista demokratioihin. Ehdotuksen keskiössä on lainsäädäntöehdotus, jolla lisätään avoimuutta ja demokraattista vastuuvelvollisuutta sellaisen kolmansien maiden puolesta harjoitettavan edunvalvontatoiminnan yhteydessä, jolla pyritään vaikuttamaan toimintapolitiikkoihin, päätöksentekoon ja demokraattiseen toimintaympäristöön. Lisäksi pakettiin kuuluu kaksi suositusta, joiden tarkoituksena on edistää vapaita, rehellisiä ja häiriönsietokykyisiä vaaleja sekä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista päätöksentekoon. 

Linjanveto ehdotuksen ja autoritääristen maiden toiminnan välillä on tärkeää. Demokratia pelaa demokratian pelisäännöillä. Kun komissio ehdottaa, että edunvalvontatoimintaa kolmannen maan puolesta harjoittavien yhteisöjen on rekisteröidyttävä avoimuusrekisteriin, se ei tarkoita autoritäärisen maan tapaa toimia mielivaltaisesti esimerkiksi toimittajia jahdaten. Kun komission ehdotuksessa vaaditaan eri järjestöjen toiminnan rahoituksen avoimuutta, se on läpinäkyvyyden lisäämistä, ei esimerkiksi järjestön julistamista vieraan vallan agentiksi kuten jossakin muualla. EU:ssa valvovat viranomaiset ovat myös itse valvonnan alaisia.

Kun kaikki eivät pelaa reilusti, on myös EU:n reagoitava peiteltyyn ulkomaiseen vaikutustoimintaan johdonmukaisesti ja oikeasuhteisesti tekemällä siitä näkyvää – mutta samalla kunnioittaen EU:n omia arvoja, sananvapautta ja perusoikeuksia. Tuoreen Eurobarometri-kyselyn tulokset osoittavat, että EU:n kansalaisten suurimmat Euroopassa pidettäviä vaaleja koskevat huolenaiheet liittyvät siihen, että ihmiset perustavat äänestyspäätöksensä disinformaatioon (78 %), että vaaleja manipuloidaan kyberhyökkäysten avulla (72 %), että ulkopuoliset maat pyrkivät peitellysti vaikuttamaan vaaleihin (70 %) tai että ihmisiä painostetaan äänestämään tietyllä tavalla (65 %).  

Haluan myös tässä vuoden viimeisessä uutiskirjeessä ehdottaa kaikille lukijoillemme kollektiivista uuden vuoden lupausta: äänestetään kesäkuun 2024 EU-vaaleissa ja nostetaan Suomen edellistä vuoden 2019 äänestysprosenttia (41 %) roimasti!

Rauhallista joulua!

Maria Blässar

Edustuston päällikkö