Tamperelainen EU-ilmastolähettiläs Mikko Aaltonen on valinnut tehtäväkseen toimimisen kokopäiväisenä luottamushenkilönä, jotta hän pystyy mahdollisimman hyvin vaikuttamaan merkityksellisiin asioihin niin arjen, koko kaupungin kuin Euroopankin tasolla.
Yksi luottamustehtävistä on toiminta vapaaehtoisena Euroopan ilmastosopimuksen, ”Climate Pactin”, ilmastolähettiläänä. Aaltonen on lähettiläänä nyt toista kautta, ja hän hakee jatkoa syksyn 2024 haussa.
”Pidän tärkeänä jatkaa työtä paikallispäättäjän näkökulmasta. Eurooppalaiset verkostot ja henkilökohtaiset esimerkit ovat tärkeitä tässä työssä”, kiteyttää Aaltonen.
Hän sai tiedon ilmastolähettilään tehtävästä pari vuotta sitten Euroopan alueiden komitean Suomen valtuuskunnalta ja Tampereen EU-toimistosta.
”Pidän ilmastoasioita kaikkein tärkeimpänä asiana, johon meidän on nyt keskityttävä. Vaikka on monenlaisia kriisejä, ilmasto liittyy muihinkin ongelmiin ja ilmastonmuutos aiheuttaa uusia sekä syventää jo olemassa olevia ongelmia.”
Alueiden komitea on tärkeä kanava
Aaltonen toimii Euroopan alueiden komiteassa, joka työllistää noin 30 kokouspäivän verran vuodessa. Lisäksi hän kuuluu asunnottomuuden torjunnan eurooppalaiseen foorumiin ja Tampereen kaupunginhallitukseen sekä osallistuu erilaisille seminaarimatkoille ja tutustumiskäynneille. Matkapäiviä tulee paljon, noin 40 vuodessa, mutta ne ovat antoisia ja antavat mahdollisuuden nostaa esiin ilmastoasioita.
Lokakuun lopulla Aaltonen isännöi Tampereella alueiden komitean tapaamista, johon osallistui yli sata henkilöä eri puolilta Eurooppaa. Ohjelmassa oli muun muassa yliopisto- ja yritysvierailuja ja keskittymistä tekoälyyn niin teknologiayritysten kuin julkishallinnonkin näkökulmasta.
”Ilmastoasioitakin voi nostaa tekoälyn kautta esiin: voi vähentää päästöjä ja lisätä tehokkuutta, ratkoa teollisuuden energiakysymyksiä. Kaikki asiat voidaan liittää ilmastokysymyksiin”, Aaltonen miettii.
Aaltonen kokee omakseen institutionaalisen näkökulman, kuten paikallishallinnon ja kaupunkien hallinnon, ja hallinnon tehokkaan toiminnan. Hän toteaa, että myös EU:n instituutiot ovat luupin alla ja toimettomuuteen puututaan.
”Tampereella tehty paljon hyviä juttuja. Olen nostanut ilmastoasioita esiin, muistuttanut niistä ja tukenut erilaisia toimia ilmaston hyväksi. Tampere on edistyksellinen kaupunki, ja työ näkyy myös alueiden komiteassa. Kaupungin hiilineutraaliustiekartta ollut esillä muun muassa Romanian kansallisessa televisiossa”, Aaltonen kertoo.
”YK:n tutkimuksissa noin 70 prosenttia päästöistä syntyy kaupungeissa. Jos kaupungit eivät tee mitään, emme selviä. Alueiden komitea on laatinut useita lausuntoja, esimerkkinä tästä on vihreän kehityksen ohjelma.”
Paikallistaso ratkaisee
Aaltonen painottaa, että paikallisella tasolla tehtävä työ on merkityksellistä eikä siinä voida olla vain Brysselin tai kansallisten hallintojen varassa. Ilmastonmuutosta edeltävään aikaan ei voida palata, vaan päästöjä pitää laskea, jotta tilanne ei pahene.
Tiekartta hiilineutraaliuteen on Tampereella tärkeä työkalu, jonka jalkauttaminen ja seuranta ovat keskeisiä. Aaltosen mukaan organisaatio on sisällyttänyt tiekartan hyvin omaan toimintaansa, ja se on kytketty talousarvioprosessiin ja vuosisuunnitelmiin. Tampere on yksi sadasta kaupungista, jotka on otettu mukaan ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevaan hankkeeseen, ja työstä on saatu todistus. Päästöt asukasta kohden ovat nyt pudonneet vuodesta 2010 alle puoleen.
”Tampereen Energia on edelläkävijä: pois fossiilisista polttoaineista, ei maakaasua, ei turvetta, enimmäkseen uusiutuvia polttoaineita. Vähenemä on merkittävä, noin 70 prosenttia vuodesta 2010”, Aaltonen kertoo.
”Kaupunki on myös käynnistänyt paljon erilaisia hankkeita, kuten Hiilineutraaleja tekoja -kampanjan. Hankkeet tukevat arjen tekoja, kuten joukkoliikenteen käyttöä, yksityisautoilun vähentämistä ja energia- ja rakennusneuvontaa yksittäisille taloyhtiöille ja kotitalouksille.”
Omassa arjessaan Aaltonen yrittää näyttää esimerkkiä pienillä teoilla. Perheessä ei ole autoa ja julkista liikennettä käytetään paljon. Lomamatkoilla liikutaan junalla, ja siitä tehdään somepäivityksiä, joilla kannustetaan muitakin valitsemaan ympäristön kannalta hyviä vaihtoehtoja. Perhe on myös vähentänyt lihankulutusta, vaatteita korjataan, pikamuotia ei osteta. Vaimo ja kaksi lukiolaista suhtautuvat ilmastotekoihin positiivisesti.
”Olen pohtinut ympäristöasioita 1990-luvun loppupuolelta asti, sillä tuttavapiirissäni oli ympäristöpolitiikan opiskelijoita. Viimeisen viiden vuoden aikana muutos on vain korostunut Euroopassa, ja nyt uutiset ovat jo hälyttäviä.”
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 6. marraskuuta 2024
- Laatija
- Suomen-edustusto