Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka auttaa EU:ta siirtymään kohti vihreää ja digitaalista taloutta. Alan toimilla on tärkeä rooli komission kaikilla kuudella kauden 2019–2024 painopistealueella.
Tutkimus ja innovointi painottuvat myös EU:n toimissa, joilla se on vastannut haasteisiin terveydenhuollossa, taloudessa ja muilla yhteiskunnan osa-alueilla koronapandemian yhteydessä.
EU:n tutkimus- ja innovointituen avulla suomalaiset tutkijat voivat päästä mukaan luonnontieteiden, terveysalan, liikennealan, ilmastotutkimuksen ja digitaaliteknologian läpimurtohankkeisiin tai jopa johtamaan niitä.
Euroopan innovaatiotulostaulu 2021: EU-maiden innovaatiotulostaso esitettynä kartalla värikoodein
Innovointi
Euroopan innovaationeuvosto (EIC) on EU:n lippulaivahanke, jonka kautta kartoitetaan, kehitetään ja tuetaan uusia teknologioita ja käänteentekeviä innovaatioita. Noin kaksi kolmasosaa EU:n talouskasvusta on viime vuosikymmeninä perustunut innovointiin.
Suomi kuuluu innovaatiojohtajiin. Suomen innovaatiotoiminnan yleinen suoritustaso koko EU:n tasoon nähden on ollut nousussa, etenkin viimeisten kolmen vuoden aikana. Suomen vahvuuksia ovat tietotekniikan käyttö, aineeton omaisuus sekä yhteydet. Kun tarkastellaan suorituskykyä mittaavia indikaattoreita, kolme parasta tulosta Suomen osalta ovat elinikäinen oppiminen, patenttiyhteistyösopimuksen mukaiset patenttihakemukset ja kansainväliset tieteelliset yhteisjulkaisut.
Euroopan innovaatiotulostaulu 2021
Euroopan innovaationeuvosto (EIC) vauhdittaa uusien innovaatioiden syntyä tarjoamalla rahoitusta ja tukitoimia tulevaisuuden teknologioiden kehittämiseen sekä tutkimustulosten kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. Innovointi ei kuitenkaan rajoitu suuryrityksiin, ja EU tarjoaakin tukea myös suomalaisille startup-yrityksille ja pk-yrityksille, joiden hankkeissa kehitetään läpimurtoinnovaatioita. Rahoitusta jaetaan muun muassa EIC:n Accelerator-välineestä.
Euroopan innovaationeuvosto (EIC)
Business Finland/Euroopan Innovaationeuvosto EIC
Euroopan innovaatiotulostaulu 2020 – kysymyksiä ja vastauksia
Tutkimus
Horisontti Eurooppa on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin päärahoitusohjelma vuosina 2021–2027. Sen noin 95,5 miljardin euron budjetti on tarkoitettu toimiin, joilla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja tuetaan EU:n kilpailukykyä ja kasvua.
Suomalaiset tutkijat, yritykset ja muut toimijat ovat saaneet jo 1,42 miljardia euroa EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta. Tämä on hienoa onnistumista, ja vielä olisi mahdollisuuksia parempaankin. Tällä euromäärällä Suomi sijoittuu kaikkien maiden vertailulistalla sijalle 14. Suomalaiset osallistuvat 2 067 hankkeeseen, joiden kokonaisvolyymi on valtaisat 15,2 miljardia euroa. Tämä sisältää sekä kansallisen että EU:n tason yksityiset ja julkiset panostukset näitä hankkeita koskevaan tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin.
Suomalaiset pk-yritykset osallistuvat Horisontti 2020 -ohjelman hakuihin aktiivisesti. Ne ovat saaneet ohjelmasta rahoitusta kaikkiaan 280 miljoonaa euroa, mikä on 20 prosenttia koko Suomeen tulleesta rahoituksesta. Sen sijaan Suomen suuret yritykset näyttävät olevan varsin passiivisia toimijoita Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitetussa yhteistyössä ja verkostoissa. Suuryritysten osuus Suomeen tulleesta rahoituksesta on vain 7 prosenttia (96 miljoonaa euroa).
EU:n tutkimus- ja innovointituella kannustetaan eri maissa ja eri tieteenaloilla toimivia tutkimusryhmiä yhteistyöhön, jota tieteelliset läpimurrot edellyttävät.
Näin suomalaiset tutkijat voivat päästä osallistumaan tai vetäjiksi hankkeisiin EU:n painopistealoilla, joihin kuuluvat muun muassa älyteknologia, kestävä liikenne ja vihreät energialähteet.
Suomi voi antaa merkittävän panoksen globaaliin tutkimus- ja kehitystoimintaan myös eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) puitteissa. ERA perustettiin, jotta Eurooppaan syntyisi yhtenäinen tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian markkina-alue ja jotta EU voisi kehittyä maailman johtavaksi osaamistaloudeksi.
Suomeen saatu rahoitus
Suomeen on siis myönnetty kaikkiaan 1,42 miljardia euroa EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta. Suomen onnistumisprosentit hauissa ovat kuitenkin alle EU-keskiarvon. Suomen keskiarvo on 14,7 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on 15,5 prosenttia.
Suomen organisaatioista VTT on saanut eniten rahoitusta, kaikkiaan 254 miljoonaa euroa. Kaikki tämä on tullut yhteistyöhankkeista.
Esimerkkejä EU-rahoitteisista suomalaisista hankkeista:
- HUSista johdettu AICCELERATE-hanke on saanut 10 miljoonan euron EU-rahoituksen. Hankkeen tavoitteena on koneoppimista hyödyntäen rakentaa sairaalaympäristön erilaisiin tarpeisiin skaalautuva työkalu.
- VARJO TECHNOLOGIES OY: virtuaalisen ja yhdistetyn todellisuuden tuoman murroksen edelläkävijä. Varjon silmäntarkan resoluution laseja käytetään jo muun muassa astronauttien ja lentäjien koulutuksessa, maailman johtavien autovalmistajien suunnittelutyössä, lääketieteellisessä kuvantamisessa sekä yliopistojen tutkimusprojekteissa.
- AI4Cities-hanke: Helsinki on mukana EU-hankkeessa, jossa kuusi eurooppalaista kaupunkia haluaa valjastaa tekoälyn päästövähennyksiin.
Koronavirustutkimus
EU on ollut pandemioiden torjuntaan liittyvän tutkimus- ja innovointityön tärkeimpiä tukijoita jo kauan ennen koronapandemian puhkeamista. Vuosina 2007–2019 EU investoi 4,1 miljardia euroa hankkeisiin, joissa tutkittiin epidemiologiaa ja epidemiavalmiuksia sekä kehitettiin diagnoosivälineitä, hoitomenetelmiä ja rokotteita.
EU-komissio käynnisti 10 miljoonan euron rahoitushaun koronavirustutkimushankkeille vain muutaman tunnin kuluttua siitä, kun WHO oli määritellyt covid-19-epidemian maailmanlaajuiseksi pandemiaksi 30.1.2020.
Komissio on osoittanut Horisontti 2020 -ohjelmasta runsaat miljardi euroa koronavirusdiagnostiikkaan, -hoitoihin ja -rokotteisiin ja muuhun pandemiaa koskevaan tutkimukseen. Tutkimustoiminnasta vastaavat EU-maiden ministerit ovat puolestaan hyväksyneet kymmenkohtaisen ERAvsCorona-toimintasuunnitelman, jolla pyritään nopeuttamaan tutkimusryhmien rahoitusmenettelyjä ja suuntaamaan tukea innovatiivisiin hankkeisiin koronavirustutkimuksen vauhdittamiseksi.
Komissio on myös perustanut eurooppalaiselle tutkimusalueelle oman koronaportaalin, jonka kautta saa ajantasaista tietoa koronavirustutkimukseen liittyvistä EU:n ja EU-maiden tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista.
Koronavirukseen liittyvä tutkimus ja innovointi