Ruokaturva on tila, jossa kaikkien on mahdollista saada riittävästi ravitsevaa ruokaa. Yhteiskuntien on järjestettävä sitä jäsenilleen tavalla tai toisella, mutta nykyisessä maailmantilanteessa se on haastavaa. Turun Eurooppa-foorumin paneelissa mietittiin, miten EU voi vahvistaa sekä omaa ruokaturvaansa että globaalia ruokaturvaa.
Ruoka on välttämättömyys; ilman sitä ihmiset eivät selviä hengissä. Turun Eurooppa-foorumissa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n järjestämässä paneelissa ruuan riittävyydestä ja EU:n toimista ruokaturvan takaamiseksi olivat keskustelemassa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, europarlamentaarikko Pekka Toveri (EPP, kok.), komissaari Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti sekä maa- ja metsätalousyrittäjä Sinikka Lakkinen Tekomaan tilalta. Tilaisuuden moderoi toimittaja Alec Neihum.
Pekka Toveri muistutti, että kautta aikojen sodat ja ruokapula ovat kulkeneet käsi kädessä. Myös Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan oli välittömät seuraukset ruokaturvaan eri puolilla maailmaa. Ukraina on ollut tärkeä vehnän viejä, mutta Venäjä aseellisti ruokaturvan ja ravinnon osaksi sodankäyntiä, kun se esti Ukrainan maataloustuotteiden kuljettamisen ja pysäytti omien maataloustuotteidensa sekä maataloustuotannossa tarvittavien lannoitteiden viennin.
Vaikka EU oli edistänyt globaalia ruokaturvaa jo ennen Venäjän hyökkäystä, sen merkitys on noussut sodan seurauksena EU:n toiminnassa. EU on esimerkiksi mahdollistanut maataloustuotteiden viennin Ukrainasta vaihtoehtoisia kuljetusväyliä käyttäen ja varmistanut markkinoiden toiminnan. ”Hyökkäyksen jälkeen oli aika akuutti tilanne, johon meidän piti hyvin nopeasti vastata, ja siinä onnistuttiin kohtuullisesti”, Taneli Lahti kertoi.
Toveri lisäsi, että ruokaturvaa olisi mietittävä kokonaisturvallisuuden kannalta ja muistutti, että huoltovarmuuden näkökulmasta maatalouden koko ketju energiasta tuotteiden kuljetukseen tulisi pitää omissa käsissä. ”Esimerkiksi lannoitteiden suhteen EU ei voi olla riippuvainen diktatuureista, ja isoilla maatiloilla olisi varauduttava myös kyberhyökkäyksiin, jotka voivat halvaannuttaa niiden järjestelmät”, Toveri sanoi.
Mercosur-sopimus nostaisi tuotantostandardeja
Vuosia neuvoteltu EU:n ja Mercosur-maiden välinen vapaakauppasopimus etenee. Mercosur-maat – Brasilia, Argentiina, Uruguay sekä Paraguay – muodostavat yhden maailman suurimmista talousalueista. Taneli Lahti pitää sopimusta äärimmäisen tärkeänä. ”Sen syntyminen on Euroopan geopoliittisen uskottavuuden kannalta aivan avainasia. Panokset ovat todella mittavat, sillä jos Eurooppa ei pysty enää tekemään kauppasopimuksia, mitä jää jäljelle”, Lahti kysyi.
Alec Neihum halusi tietää, ovatko EU:n maatalouspolitiikka ja subventoidut vientituotteet tehneet kumppanimaista riippuvaisia eurooppalaisista maataloustuotteista ja onko tämä estänyt samalla niiden oman maatalouden kehittymistä. Lahti myönsi, että väitteessä on hiven totuutta, mutta muistutti samalla, että eurooppalainen elintarviketuotantojärjestelmä on varsin tehokas ja tuotteet maailman korkealaatuisimpia, mikä tekee niistä erittäin kysyttyjä.
Myös Mercosur-sopimuksen osalta on esitetty vastaavia huolia, mutta Lahti muistutti, että sopimus ei ole yksipuolinen. ”Sen myötä eurooppalaisille elintarvikkeille avautuu uusia vientimahdollisuuksia, mutta samalla Eurooppaan tulee elintarvikkeita Mercosur-maista.”
Maanviljelijöitä uusi sopimus kuitenkin huolettaa. Sinikka Lakkinen pelkää, että sopimuksen myötä Suomeen tuotaisiin lihaa, jonka tuotantomenetelmiä ei omilta tuottajilta hyväksyttäisi. Lahti rauhoitteli, että sopimus on väline, jonka avulla EU:lla on mahdollisuus saada kumppanimaat nostamaan tuotantostandardejaan. ”Toki se vaatii vastaavaa raportointia, valvontaa ja seurantaa, jota meillä on.”
Myös Pekka Toveri ja Juha Marttila peräänkuuluttavat laadullista sääntelyä Mercosur-maataloustuotteille. ”Onko tuotteet kestävällä tavalla tuotettu, onko valmistuksessa käytetty lapsityövoimaa, tuhoavatko menetelmät luontoa? Jos näin on, pitäisi tällaisille tuotteille iskeä isommat tullit, jolloin EU saisi tuloja eivätkä tuotteet pystyisi kilpailemaan hinnalla vastaavien EU:ssa vastuullisesti tuotettujen kanssa”, Toveri totesi.
Maatalouden ilmastotoimia tehtävä globaalisti
Ruoan saatavuutta uhkaa myös ilmastonmuutos, joka vaikeuttaa viljelyä merkittävästi monissa osissa maapalloa. Koska ruoantuotannon rooli päästövähennyksissä on merkittävä, myös maatalous on saatava kunnolla mukaan ilmastotalkoisiin. Ilman kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa maailmanlaajuinen ruokaturva kärsii.
Taneli Lahti kertoi, että EU:ssa ilmastotoimien tasoa ei olla laskemassa. Jatkossa EU tulee kuitenkin entistä enemmän kiinnittämään huomiota ilmastotoimien kilpailukykyvaikutuksiin ja siihen, että toimet voidaan tehdä kannattavasti ja aiheuttamatta taloudellisia ja sosiaalisia tappioita EU-kansalaisille.
Sinikka Lakkinen muistutti, että viljelijät ovat jo nyt tehneet todella paljon ympäristön, luonnon ja ilmastonmuutoksen eteen ja lisänneet yhä päästöttömämpää tuotantoa. ”Mutta se lisä, mitä voitaisiin vielä tiloilla tehdä, vaatii rahallista tukea, ei pelkästään pakkoa. Toimia ei voi tehdä ilmaiseksi, vaan niistä pitää saada oikea korvaus”, Lakkinen sanoi.
Ilmastotoimet Euroopassa eivät kuitenkaan yksinään voi ratkaista globaalia kriisiä. ”Muun muassa neuvottelemamme kauppasopimukset ovat keskeisiä välineitä sille, että saamme kumppanimaat mukaan ilmastotalkoisiin”, Lahti sanoi.
Lahti on työskennellyt vajaat viisi vuotta EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkönä. Komissaarin työalueena on ollut etenkin Afrikka, joka on erityisesti kärsinyt ilmastonmuutoksen vaikutuksista. ”Kun viljelykelpoisia alueita on yhä vähemmän ja vähemmän, synnyttää se levottomuuksia, konflikteja ja jännitteitä, jotka voivat purkautua väkivaltaisesti. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat vakavia ja nähtävissä selvästi vaikkapa Sahelin alueella, jolla tilanteet ovat viime vuosina eskaloituneet huolestuttavasti.”
Lahti jatkoi, että EU on yrittänyt tukea Afrikkaa, jotta sinne syntyisi paikalliset sisämarkkinat elintarvikkeille. Hän totesi, että maanosassa tuotetaan varsin tehokkaasti ja paljon elintarvikkeita, mutta ne eivät päädy sinne, missä nälkä on kovin. Sisämarkkinoiden myötä investoiminen paikalliseen ruoantuotantoon tulisi kannattavaksi. Toimivat sisämarkkinat vahvistaisivat myös Afrikan vakautta.
Ruokaketjuun tarvitaan reilumpi markkinarakenne
Ruokaturvan suhteen Suomi on maailman ykkönen ja huoltovarmuus on suomalaisilla geeneissä, mutta kaikkialla EU:ssa tilanne ei ole yhtä hyvä. Juha Marttila kiitteli Ursula von der Leyenin poliittisten suuntaviivojen konkretiaa maatalouden ja ruokamarkkinoiden osalta. ”Se on hyvä paperi, ja tavoitteet tulevat tosi painokkaasti tahtotilana selville.”
Euroopassa monella maatalousyrittäjällä on tullut seinä vastaan byrokratian ja jaksamisongelmien myötä. Myös maa- ja metsätalousyrittäjä Sinikka Lakkinen tunnistaa ongelman. Vaikka EU:sta tulee paljon hyvää, muun muassa osa maataloustukiin liittyvästä byrokratiasta väsyttää. Lakkinen onkin huolissaan, miten tiloille saadaan jatkajia ja sitä kautta ruokaturva säilytettyä.
Pekka Toveri kertoi, että EU:ssa viljelijöiden ahdinko ymmärretään ja tahtotila on, että tulevaisuudessa byrokratiaa olisi vähemmän. Myös Taneli Lahden mukaan voidaan tehdä järkeistämistä ja perata, mikä raportoinnista ja valvonnasta on välttämätöntä, mikä ei. ”Brysselissä on kuultu eurooppalaisten viljelijöiden huoli ja taakka – kuinka paljon sääntelyä, vaatimuksia ja erilaisia raportointivaatimuksia on – ja siihen halutaan nyt saada aikaan parannusta” Lahti sanoi.
Lakkinen puuttuisi myös kaupan valtaan ja siihen, millä hinnalla ne ostavat tuotteita tuottajilta. ”Toki kaupan ja jalostavan teollisuuden pitää tulla toimeen, mutta myös meidän tuottajien pitää tulla. Nyt me kärsimme, koska kaupan voittomarginaalit ovat huimat.”
Marttila totesi, että ruokamarkkinoiden tervehtyminen edellyttää monikansallisten maailmanlaajuisten ruokajättien vallan suitsimista. ”Se ei ole hyväntekeväisyyttä vaan kovaa liiketoimintaa. Eivät ne aja Euroopan tai Suomen ruokaturvan varmistamista. Siksi siihen pitää reagoida poliittisella tasolla.”
Keskustelun tallenne: https://youtu.be/4ogXIvkHJCA?si=KOKOwhKSkbnDwMc5
Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 19. syyskuuta 2024
- Laatija
- Suomen-edustusto