Komissio on tänään julkaissut viidennen vuotuisen oikeusvaltiokertomuksensa, jossa tarkastellaan systemaattisesti ja objektiivisesti kunkin jäsenmaan oikeusvaltiokehitystä.
Vuonna 2020 hyväksyttyyn ensimmäiseen oikeusvaltiokertomukseen verrattuna jäsenmailla ja koko EU:lla on nyt paljon paremmat valmiudet havaita, ehkäistä ja käsitellä uusia haasteita. Tämä vahvistaa eurooppalaisten demokratioiden kykyä selviytyä haasteista ja lisää EU-maiden keskinäistä luottamusta. Se edistää myös sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa ja tukee kilpailukykyä ja kestävää kasvua edistävää liiketoimintaympäristöä.
Kertomus julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2020, ja siitä on sittemmin tullut todellinen myönteisiä uudistuksia liikkeellepaneva tekijä: kaksi kolmasosaa (68 %) vuonna 2023 annetuista suosituksista on toteutettu kokonaan tai osittain. Joissakin jäsenmaissa on kuitenkin edelleen järjestelmätason ongelmia, ja tilanne on heikentynyt entisestään. Näitä huolenaiheita käsitellään tämänvuotisessa kertomuksessa annetuissa suosituksissa. Kertomuksessa ei anneta suosituksia laajentumismaille, sillä näitä maita koskevia suosituksia annetaan yksinomaan vuotuisen laajentumispaketin yhteydessä.
Tänään julkaistun erityiseurobarometrin mukaan useampi kuin seitsemän kymmenestä EU-kansalaisesta on samaa mieltä siitä, että EU:lla on tärkeä rooli oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämisessä heidän omassa maassaan. Lähes yhdeksän kymmenestä EU-kansalaisesta pitää tärkeänä, että kaikki EU-maat kunnioittavat EU:n perusarvoja. Osuus on pysynyt vakaana vuodesta 2019. Lisäksi ihmisten vaikutelma siitä, että he saavat riittävästi tietoa EU:n perusarvoista, on parantunut merkittävästi monissa maissa: kaiken kaikkiaan 51 prosenttia EU:n kansalaisista kokee olevansa hyvin perillä EU:n perusarvoista ja oikeusvaltioperiaatteesta, kun vastaava luku vuonna 2019 oli 43 prosenttia.
Aiempien vuosien tavoin vuoden 2024 kertomukseen sisältyy tiedonanto, jossa tarkastellaan tilannetta koko EU:ssa, ja 27 maakohtaista lukua, joissa luodaan katsaus tärkeimpiin kehityssuuntauksiin kussakin EU:n jäsenmaassa. Kertomukseen sisältyy myös viimevuotisten suositusten arviointi, ja tältä pohjalta siinä annetaan jälleen suosituksia kaikille jäsenmaille.
Kertomus kattaa seuraavat neljä osa-aluetta: kansalliset oikeuslaitokset, korruptiontorjunnan kehykset, tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus sekä muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset.
Keskeiset havainnot ja suositukset
- Oikeuslaitoksen uudistaminen
Oikeuslaitoksen uudistukset ovat pysyneet viime vuonna poliittisen asialistan kärjessä, ja monet jäsenmaat ovat noudattaneet vuoden 2023 suosituksia ja toteuttaneet elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä sovittuja uudistuksia. Useat jäsenmaat ovat panneet alulle merkittäviä uudistuksia, joilla pyritään vahvistamaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta, tai edistyneet tällaisissa uudistuksissa. Ne ovat toteuttaneet lainsäädäntötoimia vahvistaakseen oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tehokkuutta, parantaakseen tuomareiden nimitysmenettelyjä, myös korkeimpien oikeusasteiden osalta, tai vahvistaakseen syyttäjälaitoksen riippumattomuutta. Samaan aikaan oikeuslaitoksen riippumattomuuteen liittyy edelleen joitakin järjestelmätason ongelmia, ja on havaittu joitain erityistapauksia, joissa tilanne on heikentynyt. Jäsenmaat ovat myös ottaneet käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan oikeudenkäytön tehokkuutta ja laatua sekä helpottamaan oikeussuojan saatavuutta. Useissa jäsenmaissa tuomareiden ja syyttäjien palkkaus on kuitenkin ongelma, ja pätevän henkilöstön palkkaaminen on haastavaa.
Tämän vuoden kertomuksessa suositellaan siten, että jäsenmaat vastaavat muun muassa sellaisiin haasteisiin kuten tarve turvata tuomareiden nimitysmenettelyt sekä alemman oikeusasteen tuomioistuimissa että korkean tason viroissa, syyttäjälaitoksen riippumattomuus ja tarve osoittaa oikeuslaitokselle riittävät resurssit, myös palkkojen osalta.
Laajentumismaissa on toteutettu merkittäviä uudistuksia, myös perustuslain tasolla, oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja oikeusjärjestelmien laadun parantamiseksi. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan erityisesti oikeuslaitoksen itsehallintoelinten toiminnan ja tuomarinimitysten aloilla.
2. Korruptiontorjunta
Kansalaisten ja yritysten suhtautumista korruptioon EU:ssa käsitelleiden vuonna 2024 tehtyjen erityis- ja Flash-eurobarometrien tulosten mukaan korruptio on edelleen vakava huolenaihe EU:n kansalaisille ja yrityksille.
Erityiseurobarometrin tulokset osoittavat, että eurooppalaiset ovat edelleen huolissaan kansallisten hallitusten toimista korruption torjumiseksi: 65 prosenttia kansalaisista katsoo, että korkean tason korruptiotapauksia ei käsitellä riittävästi, ja vain 30 prosenttia uskoo, että hallituksen toimet korruption torjumiseksi ovat tehokkaita. Samoin 51 prosenttia EU:hun sijoittautuneista yrityksistä uskoo, että korruptoituneisiin käytäntöihin syyllistyvät henkilöt tai yritykset jäävät kiinni tai niistä raportoidaan viranomaisille. Näistä yrityksistä noin kolme neljäsosaa katsoo, että liian tiiviit yhteydet liike-elämän ja politiikan välillä johtavat korruptioon (79 %) ja että suosiminen ja korruptio heikentävät yritysten välistä kilpailua (74 %). EU:ssa keskimäärin 68 prosenttia kansalaisista ja 64 prosenttia EU:hun sijoittautuneista yrityksistä katsoo, että korruptio on heidän maassaan yleistä.
Jäsenmaat ovat viime vuoden jälkeen parantaneet institutionaalista toimintaympäristöään korruption torjunnan tehostamiseksi muun muassa osoittamalla lisää resursseja lainvalvontaviranomaisten, syyttäjäviranomaisten ja oikeuslaitoksen toimintavalmiuksiin. Samaan aikaan tarvitaan lisätoimia korruptiota ennalta ehkäisevien sääntöjen, kuten lobbausta, eturistiriitoja ja varallisuusilmoituksia koskevien sääntöjen, vahvistamiseksi sekä korruptiotapausten tosiasiallisen tutkinnan ja syytteeseenpanon varmistamiseksi. Tämä näkyy tämän vuoden suosituksissa.
Laajentumismaissa on vahvistettu oikeudellisia ja institutionaalisia järjestelyjä, mutta korruptiotapausten tutkintaa ja syytteeseenpanoa on edelleen tehostettava.
3. Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus
Edellisen oikeusvaltiokertomuksen jälkeen useat jäsenmaat ovat toteuttaneet konkreettisia toimia toimittajien turvallisuuden ja työympäristön parantamiseksi. Ne ovat ottaneet tässä huomioon myös komission aloitteet, kuten eurooppalaisen medianvapaussäädöksen, joka on jo voimassa ja jota sovelletaan kaikilta osin elokuusta 2025 alkaen, strategisten häirintätarkoituksessa nostettujen kanteiden torjumisesta annetun direktiivin ja suosituksen sekä toimittajien turvallisuutta koskevan suosituksen.
Lisäksi useiden kansallisten media-alan sääntelyviranomaisten tehtäviä ja toimivaltuuksia on laajennettu, mikä johtuu osaltaan EU:n digipalvelusäädöksen voimaantulosta sekä sähköisten omistajuusrekisterien perustamisesta tai laajentamisesta.
Useissa jäsenmaissa on kuitenkin edelleen ongelmia, jotka liittyvät julkisen palvelun tiedotusvälineiden riippumattomaan hallintoon tai rahoituksen vakauteen, tiedotusvälineiden omistuksen avoimuuteen, oikeuteen tutustua julkisiin asiakirjoihin sekä valtion tiedotustoiminnan läpinäkyvään ja oikeudenmukaiseen jakamiseen. Komissio on jälleen antanut useita suosituksia kaikista näistä aloista, myös toimittajien turvallisuudesta.
Laajentumismaissa on edelleen haasteita, jotka liittyvät erityisesti tiedotusvälineiden omistuksen avoimuuteen, sääntelyviranomaisten tai julkisen palvelun tiedotusvälineiden riippumattomuuteen ja toimittajien turvallisuuteen. Joissakin maissa on kuitenkin toteutettu uudistuksia joidenkin näiden kysymysten ratkaisemiseksi.
4. Lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan riippumattomuuden valvonta jäsen- ja hakijamaissa
Jäsenmaat ovat edelleen parantaneet lainsäädäntöprosessiensa laatua ja ottaneet sidosryhmät mukaan näihin prosesseihin. Tämä kehityskulku on havaittu jo aiemmissa oikeusvaltiokertomuksissa. Jotkin jäsenmaat ovat vahvistaneet kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden, oikeusasiamiesten ja muiden riippumattomien viranomaisten asemaa ja resursseja. Useissa jäsenmaissa on myös jatkettu toimia kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristön ja rahoituksen vahvistamiseksi.
Useissa jäsenmaissa on kuitenkin edelleen haasteita, jotka koskevat muun muassa nopeutettujen menettelyjen liiallista käyttöä tai lainsäädännön yleistä laatua sekä sidosryhmien kuulemista. Kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeuksien puolustajat ovat kohdanneet entistä enemmän haasteita, oikeudellisia rajoituksia ja hyökkäyksiä, kuten järjestelmällisiä toimintarajoituksia tietyissä jäsenmaissa. Tämä on huolestuttava suuntaus, joka pantiin merkille jo edellisessä kertomuksessa.
Havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi komissio on antanut suosituksia, jotka liittyvät lainsäädäntöprosessin toimintaan, riippumattomien viranomaisten perustamiseen ja toimintaan sekä kansalaisyhteiskunnan suotuisaan toimintaympäristöön.
Laajentumismaissa on edelleen haasteita, jotka liittyvät oikeusasiamiesten ja muiden riippumattomien elinten suositusten järjestelmälliseen seurantaan. Puutteita on havaittu myös lainsäädännön laadussa ja sidosryhmien kuulemisessa.
Seuraavat vaiheet
Komissio kehottaa nyt Euroopan parlamenttia ja neuvostoa jatkamaan yleisiä ja maakohtaisia keskusteluja kertomuksen pohjalta käyttäen myös suosituksia lähtökohtana sen tarkastelussa, kuinka voidaan saavuttaa konkreettista edistystä. Komissio kehottaa myös kansallisia parlamentteja, kansalaisyhteiskuntaa ja muita keskeisiä sidosryhmiä ja toimijoita jatkamaan vuoropuhelua oikeusvaltioperiaatteesta jäsenmaissa, kuten myös EU:n tasolla, ja lisäämään kansalaisten osallistumista. Komissio kehottaa jäsenmaita tarttumaan kertomuksessa määritettyihin mahdollisuuksiin ja haasteisiin, ja se on valmis auttamaan niitä suositusten toimeenpanon jatkamisessa.
Kuten puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti vuosien 2024–2029 poliittisissa suuntaviivoissaan, komissio jatkaa seurannan ja raportoinnin kehittämistä ja hallitusjärjestelmän osien keskinäisen valvonnan lujittamista, erityisesti oikeusvaltiosuositusten noudattamista valvomalla. Sen varmistamiseksi, että kertomuksessa tarkastellaan kaikkia asiaan liittyviä kysymyksiä eri puolilla Eurooppaa, kertomukseen lisätään sisämarkkinoita koskeva tarkastelu. Tarkoitus on selvittää, miten oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset vaikuttavat yritysten ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan yli rajojen.
Laajentumismaiden osalta komissio jatkaa havaittujen ongelmien seurantaa, myös seuraavissa laajentumista koskevissa vuosikertomuksissaan. Oikeusvaltiokertomukseen sisällytetään muita laajentumismaita sitä mukaa kuin ne ovat valmiita siihen.
Tausta
Vuosittainen oikeusvaltiokertomus perustuu kansallisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa käytyyn tiiviiseen vuoropuheluun, ja siinä tarkastellaan kunkin jäsenmaan ja neljän laajentumismaan kohdalla samaa aihekokonaisuutta samaa objektiivista ja läpinäkyvää menetelmää noudattaen. Komission tekemässä laadullisessa arvioinnissa keskitytään heinäkuussa 2023 julkaistun neljännen vuotuisen oikeusvaltiokertomuksen jälkeen tapahtuneeseen merkittävään kehitykseen, kuitenkin oikeassa suhteessa kehitykseen nähden.
Kertomus on keskeinen osa vuotuista oikeusvaltiotarkastelua. Se on vuosittain toteutettava ennaltaehkäisevä tarkastelukierros, jonka avulla edistetään oikeusvaltioperiaatetta ja ehkäistään ongelmien syntymistä tai syvenemistä. Se on erillinen muista EU:n oikeusvaltiovälineistön osista, ja se täydentää – ei korvaa – perussopimukseen perustuvia välineitä, joiden avulla EU voi reagoida jäsenmaissa ilmeneviin vakavampiin oikeusvaltio-ongelmiin. Tällaisia välineitä ovat rikkomusmenettelyt ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklaan perustuva menettely unionin perusarvojen suojelemiseksi.
Viidennessä kertomuksessa annetaan suosituksia kaikille jäsenmaille. Tämä käytäntö otettiin käyttöön vuonna 2022. Analyysi sisältää myös laadullisen arvion siitä, miten jäsenmaat ovat edistyneet vuoden 2023 suositusten noudattamisessa ottaen huomioon jäsenmaiden yleinen tilanne. Sen mukaan, miten kunkin suosituksen eri näkökohtien osalta on edistytty, komissio esittää arviointinsa perusteella kussakin tapauksessa luokituksen, jolla kehitystä voidaan seurata: ei edistymistä, jonkin verran edistymistä, merkittävää edistymistä ja kaikilta osin noudatettu.
Tämänvuotiset suositukset on laadittu maakohtaisissa luvuissa esitetyn arvioinnin ja jäsenmaiden kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella yhdenvertaisen kohtelun periaatetta täysin noudattaen. Suosituksia antaessaan komissio on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että ne ovat kohdennettuja ja perustuvat eurooppalaisiin normeihin ja että kansallinen oikeusjärjestys otetaan niissä huomioon. Lisäksi varmistetaan johdonmukaisuus ja synergia muiden prosessien, kuten talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson, talousarvion ehdollisuusmekanismin ja elpymis- ja palautumistukivälineen, kanssa. Tulevissa oikeusvaltiokertomuksissa jatketaan tänä vuonna annettujen suositusten perusteella toteutettujen toimien tarkastelua. Suositukset ovat yhteydessä maakohtaisissa luvuissa esitettyihin arvioihin, joissa tarkastellaan jäsenmaiden erityisiä ongelmia. Tarkoituksena on ohjata maita toteuttamaan toimia, joilla ne voidaan ratkaista.
Oikeusvaltiokertomuksen yhteydessä toteutetun seurannan tulosten pohjalta on vuodesta 2020 lähtien toteutettu useita uusia EU:n aloitteita, joilla on tiukennettu yhteisiä normeja aloilla, joilla on välitöntä merkitystä oikeusvaltioperiaatteen kannalta. Näihin lukeutuvat eurooppalainen medianvapaussäädös sekä korruptiontorjuntapaketti, johon sisältyvät ehdotukset uudeksi lainsäädännöksi korruption torjunnasta EU:ssa sekä EU:n ulkopuolella tehtyjen vakavien korruptiorikosten seuraamusjärjestelmän vahvistamisesta.
Unionin tilaa koskevassa vuoden 2023 puheessa annetun ilmoituksen jälkeen tietyt laajentumismaat sisällytettiin vuoden 2024 oikeusvaltiokertomukseen jäsenmaiden rinnalla. Tämä tukee näiden maiden pyrkimyksiä edistyä peruuttamattomalla tavalla demokratiaa ja oikeusvaltiota koskevissa uudistuksissa ennen liittymistä ja takaa sen, että liittymisen jälkeen näissä maissa noudatetaan kestäviä ja tiukkoja normeja. Oikeusvaltiotarkasteluun osallistuvat nyt Albania, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia niiden liittymisprosessissa saavuttaman edistymisen pohjalta ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen keskittyen. Tätä lähestymistapaa sovelletaan tulevaisuudessa myös muihin laajentumisprosessissa mukana oleviin maihin niiden edistymisestä riippuen.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_24_3864
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa X:ssä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 24. heinäkuuta 2024
- Laatija
- Suomen-edustusto