NERO-hankkeessa tutkittiin energiatehokkaampia, ympäristöystävällisempiä ja kustannustehokkaampia tapoja rakentaa puusta

Elämämme pyörii rakennusten, kuten kodin, koulun ja työpaikan, ympärillä. Rakennukset ovat niin luontainen osa elämäämme, että emme välttämättä aina pysähdy pohtimaan tarkemmin, millaisia ympäristövaikutuksia niiden rakentamisella ja käytöllä on. Rakennukset ovat merkittäviä energiasyöppöjä sekä kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä: niiden osuus EU:n energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja energiankulutuksen kasvihuonepäästöistä 36 prosenttia.

Kulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi onkin tärkeää, että kiinnitämme yhä enemmän huomiota tapoihin, joilla rakennusten energiatehokasta ja vähäpäästöistä rakentamista ja käyttöä saadaan lisättyä. Rakentaminen puusta on yksi väylä rakennusten ympäristöystävällisyyden tehostamiseksi. Kouvola Innovationin koordinoiman NERO-hankkeen tavoitteena on kehittää ja tutkia ratkaisuja lähes nollaenergia ‑puurakennusten rakentamis- ja suunnittelukustannusten alentamiseen Pohjois-Euroopan ilmasto-olosuhteissa.

Hyisten talviemme vuoksi rakennuksemme käyttävät usein muuhun Eurooppaan verrattuna enemmän energiaa lämmitykseen. Lisäksi tehokkaampi lämmitys ja eristäminen kasvattaa myös rakennuskustannuksia. Talo- ja eristämisteknisiin ratkaisuihin keskittymisen sijasta NERO-hankkeessa pyritään vähentämään rakennusten päästöjä ja energiankulutusta tarkastelemalla rakennusten koko elinkaarta.

”Energiatehokkuuden parantamisessa ja kustannusten alentamisessa on kyse siitä, miten rakennus alun perin suunnitellaan ja hankitaan ja miten sitä käytetään. Energiankulutuksestahan talojen käytön aikaiset kustannukset tosiasiassa pitkälti tulevat, eli kustannustehokkuutta on parempi tarkastella 10–20 vuoden aikavälillä eikä keskittyä ainoastaan rakentamiskustannuksiin. Merkittävimmät kustannussäästöt saadaan rakennuksen suunnittelusta ja käytöstä”, hankkeen koordinaattorina Kinnossa toimiva Tero Hasu kertoo.

Pohjoismaista puurakentamisyhteistyötä

Hankkeen käynnistämisen taustalla on vaiheittain vuodesta 2019 voimaan tullut direktiivi, joka edellyttää, että kaikki uudet rakennukset rakennetaan lähes nollaenergiataloiksi. Direktiivin myötä nousi tarve kehittää ja jakaa heti hyödynnettäväksi kelpaavaa tietoa rakennusten kustannusten alentamiseksi.

NERO-hanke syntyi vastauksena kasvaneelle tiedontarpeelle. Hankkeen erityiskohteeksi tuli puurakentaminen, sillä Kouvolassa on vankkaa osaamista ja pitkät perinteet puurakentamisen saralla, ja kaupunki on ollut mukana myös esimerkiksi pohjoismaisten puukaupunkien Nordic Wood Cities ‑verkostossa. Puurakentaminen on kaiken lisäksi nouseva trendi.

”Meillä Kouvolassa on rakennettu aiemmin muun muassa Euroopan vielä silloin suurin puukoulu ja viisi päiväkotia puusta. Pääkaupunkiseudulla on puolestaan ollut jo vuosia buumi, jossa erityisesti kouluja ja päiväkoteja rakennetaan modulaarisesti puurunkoisiksi”, Hasu toteaa.

Keskittyminen Pohjois-Eurooppaan tuli kuin luonnostaan, sillä lähes nollaenergia -puurakennusten kustannusten ja energiankulutuksen vähentämisessä kohdatut haasteet ovat pitkälti samankaltaisia Norjassa, Ruotsissa ja Virossa. Suomen tavoin osallistujamaissa on pitkät perinteet puurakentamisessa.

”Esimerkiksi Ruotsin Växjössä on yksi kaupunginosa, jonka kerrostalot on rakennettu kokonaan puusta, ja Norjan Trondheimissa puolestaan rakennetaan massiivipuusta”, Hasu kuvaa.

Hankkeessa pureuduttiin esimerkiksi siihen, miten rakennusten muoto ja arkkitehtuuri vaikuttavat energiankulutukseen, sekä rakennusten käyttäjien kokemuksiin talojen lämmityksestä ja sisäilman laadusta. Joka maassa oli lisäksi omat case-esimerkkitalot, joita hankkeessa tutkittiin: Suomessa NERO-hankkeessa tarkasteltiin Kouvolaan ja Espooseen rakennettuja puurakenteisia koulu- ja päiväkotirakennuksia.

Tutkimuksissa tarkasteltiin rakennusten energiankulutusta muun muassa mittaamalla, mikä ero on rakennusten ennustetulla ja todellisella kulutuksella. Tutkimuksissa huomattiin, että energiaa kului arvioita huomattavasti enemmän, mikä selittyy muun muassa ilmanvaihdon todellisella käytöllä. Selkeitä etujakin puurakentamisen kannalta havaittiin: Ruotsin Växjössä tehdyissä tutkimuksissa selvisi, että puurunkoisilla kerrostaloilla oli betonirunkoista kerrostaloa liki puolet pienempi hiilijalanjälki. Pienemmän jalanjäljen taustalla olivat muun muassa rakennusmateriaalin valmistuksen alhaisemmat päästöt.

”Tiedämme nyt enemmän julkisen puurakentamisen kustannuksista, elinkaarikustannuksista ja hiilijalanjäljestä. Tietoa voidaan käyttää rakentamisen ja rakennusten hankintojen ohjaamisessa energiansäästö- ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi”, Hasu kertoo.

Pohjoiseurooppalaisten kollegoiden välinen yhteistyö sujuvaa

Kaikki osallistujamaat toivat NERO-hankkeeseen omia erityispiirteitään ja keskittymisen kohteitaan. Kun Suomessa ja Virossa keskityttiin voimakkaasti lisääntyvään julkisten rakennusten rakentamiseen esivalmistetuista puisista moduuleista, kiinnostivat Växjössä asuinkerrostalot. Norjassa puolestaan panostettiin tapoihin käyttää hiiltä sitovaa massiivipuuta betonin sijasta monikerroksisissa rakennuksissa.

Yhteistyö konsortion eri jäsenten, kuten Tallinnan teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston, Växjön kaupungin ja norjalaisen kestävään rakentamiseen ja infrastruktuuriin keskittyvän SINTEF-tutkimusinstituutin, kanssa on sujunut mutkattomasti.

”Pohjoismaiset yhteiskunnat ja rakentaminen ovat samankaltaisia, ja meillä on samat ongelmat ja haasteet. Myös ajatusmaailmat ovat lähellä toisiaan”, Hasu kuvaa.

Hankkeen seuraavana askeleena on tuoda yhteen eri maissa kerätyt tiedot ja jakaa tietoa rakennuttajille, rakentamista tutkiville tutkimuslaitoksille sekä kiinteistöjen ylläpidossa työskenteleville. NERO-hankkeen on tarkoitus päättyä helmikuun 2021 loppuun mennessä.