Koronaviruksen vuoksi monien työt ja opiskelut pyörivät verkkoyhteyksien välityksellä – eikä diplomatia ole poikkeus. Euroopan komissiossa kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen avasikin virtuaalivierailunsa Savonlinnan lyseon lukioon kertomalla, kuinka hänen aiemmin jatkuvaa matkustamista vaatinut työnsä tapahtuu nyt visusti Brysselin Berlaymont-rakennuksesta käsin.
”Terveisiä Keski-Aasian ulkoministerikokouksesta, joka juuri päättyi. Tällainen on nykyisin normaali työpäivä komissiossa korona-aikana: virtuaalikokouksia eri asioista maailman toisesta kolkasta toiseen. Positiivista on toki se, että matkustamisen vähentyminen säästää luonnonvaroja, aikaa ja rahaa”, Urpilainen kertoi aluksi.
Kansainvälinen yhteistyö tärkeää koronaviruksen torjunnassa
Lähes vuoden komissaarina työskennellyt Urpilainen avasi työnsä sisältöä ja kertoi, miltä koronaviruspandemian torjunta näyttää komission näkökulmasta.
”Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavana komissaarina teen kansainvälistä yhteistyötä 126 maan kanssa. Valtaosa maista on kehitysmaita, ja yhteistyö koostuu silloin pääasiassa kehitysyhteistyöstä. EU yhdessä sen jäsenmaiden kanssa ovat yhteenlaskettuna maailman suurin kehitysavun antaja. Me haluamme kuitenkin rakentaa tasavertaista kumppanuutta maiden kanssa ja pyrkiä ratkaisemaan yhdessä isoja maailmanlaajuisia haasteita, ja siihen tarvitaan kehityspolitiikan ohella muutakin politiikkaa”, Urpilainen kertoi.
”Koronaviruskriisi on osoittanut, kuinka yksi pieni virus voi sekoittaa koko maailman ja vaikuttaa kaikkiin. On opittava, että paras tapa torjua kriisiä on kansainvälinen yhteistyö. Olemme niin linkittyneitä toisiimme talouden ja tiedon kautta, että koko maailma on lopulta aika pieni kylä. Jos yksittäinen maa sulkee rajansa ja eristäytyy muusta maailmasta, ei se auta kriisin ratkaisussa”, Urpilainen jatkoi.
Urpilainen mainitsi koronavirusrokotteen kehitystyön olevan yksi esimerkki, joka korostaa maidenvälisen yhteistyön merkitystä.
”EU:lla ei ole suoraa roolia jäsenmaiden terveydenhuollossa, mutta olemme tehneet paljon töitä kriisin hoitamiseksi myös EU:n tasolla. Järjestimme esimerkiksi varainkeruukampanjan rokotteen kehityksen rahoittamista ja jakelua varten, johon osallistuimme itsekin, ja saimme kerättyä lähes 16 miljardia euroa. Summa kanavoitiin parhaille yrityksille ja tutkijoille. Olemme paljon vahvempia, kun voimme tehdä yhteistyötä”, Urpilainen kertoi.
Koronaviruspandemian puhkeaminen vaati nopeaa reagoimista, joka johti myös komission kohdalla prioriteettien uudelleenpohtimiseen. Iso osa komissaarien energiasta onkin kevään jälkeen suuntautunut ensisijaisesti pandemian torjuntaan ja jäsenmaiden tukemiseen.
EU:n tuki koronaviruksen kanssa kamppaileville kehitysmaille kiinnosti opiskelijoita
Urpilaista oli kerääntynyt kuuntelemaan kahdeksan Savonlinnan lyseon lukion ja Savonlinnan taidelukion opiskelijaa.
”Opiskelijat koostuivat yhteiskuntaopin EU-asioita käsittelevän kolmannen kurssin ja viime tammikuussa Euroscolan merkeissä Strasbourgissa vierailleista opiskelijoista. Mukana oli myös kolme opiskelijaa Savonlinnan taidelukiosta”, Savonlinnan lyseon lukion rehtori Ismo Falck kertoo.
Opiskelijat olivat valmistelleet komissaarille esitettävät kysymykset yhdessä lukion yhteiskuntaopin opettajan kanssa. Lukiolaisia kiinnosti erityisesti EU:n työ koronaviruspandemian torjumiseksi kehittyvissä maissa sekä Afrikan maiden ja unionin väliset suhteet. Urpilainen kertoi komission suunnanneen noin 10 miljardia euroa Afrikan maiden tukemiseksi pandemian keskellä esimerkiksi lähettämällä ruokaa, vettä ja lääkkeitä sekä koronavirustestejä ja testausjärjestelmiä.
Merkittävämpi haaste yhteistyön kannalta on Urpilaisen mukaan se, kuinka maanosan maita tuetaan pandemian sosiaalisten vaikutusten lievittämisessä ja talouden palautumisessa.
”Monessa Afrikan maassa yhteiskunnat on kiinni, kuten monessa EU-maassakin. Haasteena on, miten maita saataisiin tuettua niin, että työpaikat säilyvät ja lapset pääsisivät kouluun. Tässä on vielä paljon työtä”, Urpilainen kuvasi.
Urpilaiselta kysyttiin, millaisena hän itse näkee Afrikan tulevaisuuden. Urpilainen totesi maanosan tulevaisuuden näyttävän valoisalta, mutta painotti samalla mantereen valtavaa moninaisuutta: Afrikkaan mahtuu sekä hyvinvoivia ja kehittyviä että turvallisuushaasteiden kanssa kamppailevia maita. Urpilainen nosti esiin myös nuorten tärkeän roolin maanosan politiikan kannalta.
”Iso kysymys on se, miten päättäjät kykenevät tekemään politiikkaa, joka huomioi nuoret. Esimerkiksi Burkina Fasossa puolet väestöstä on alle 15-vuotiaita. Nuorille on tärkeää antaa mahdollisuuksia kouluttautua ja saada töitä. Kun keskustelen Afrikan maiden johtajien kanssa, korostan aina nuorten roolia ja nuorten mielipiteiden kuuntelemisen ja vaikutusmahdollisuuksien antamisen merkitystä”, Urpilainen jatkoi.
Kansainvälinen politiikka pyörii virtuaalisestikin
Nuoria kiinnosti myös se, miten työskentely komissiossa on sujunut koronaviruspandemian aikana. Urpilainen kertoi työpäivän koostuvan noin tusinasta eri tilaisuudesta, joista lähes kaikki järjestetään virtuaalisesti. Poikkeuksena virtuaalikokousten sarjaan on komissaarien viikoittainen kollegio, joka järjestetään edelleen kasvokkain – joskin osallistuminen edellyttää negatiivista koronavirustestitulosta. Urpilaisen mukaan etäyhteyksien varassa toimimisesta huolimatta työ ei ole juurikaan kärsinyt, mutta työskentelytapaan liittyy luonnollisesti haasteitakin.
”Sensitiiviset tai salaiset asiat käsitellään edelleen fyysisissä kokouksissa. Etäkokouksissa luova ideointi tai suunnittelu on hankalampaa, mutta puheet sekä kysymys ja vastaus -tilaisuudet onnistuvat hyvin”, Urpilainen kuvasi.
Koronaviruspandemia on lisäksi luonut haasteita lapsiperheille, kun koulu, työpaikka sekä koti sijoittuvatkin yhtäkkiä saman katon alle. Komissaarin perhe-elämän kannalta etätyöhön siirtymisestä löytyy toki positiivistakin.
”Lapset ovat tyytyväisiä, ettei ole niin paljoa matkustusta ja olen iltaisin kotona. Nythän kotoa käsin voi käydä Keski-Aasiassa ja Etelä-Savossakin virtuaalisesti”, Urpilainen kuvasi.
Lopuksi Urpilainen kannusti lukiolaisia olemaan aktiivisia Eurooppa-asioiden parissa, vaikkapa Eurooppanuorten kautta.
Rehtori Ismo Falck: ”Vierailu sujui mukavasti”
Tilaisuuden päätyttyä siihen osallistuneet kahdeksan lukiolaista kahvittelivat rehtorin kanssa ja purkivat vierailun antia.
”Opiskelijat kokivat, että vierailu sujui mukavasti ja odotusten mukaan”, Falck kuvaa.
Falck kertoo vierailujen olevan merkityksellisiä koulun näkökulmasta.
”On todella hyvä, että päättäjäasemassa olevat ihmiset tulevat kertomaan asioista eri näkökulmista. Onhan se aina eri asia kuin aiheen käsittely oppitunnilla. Tällöin jää myös parempi muistijälki”, Falck kertoo.
Falck näkee kouluilla olevan keskeisen tärkeä rooli nuorten ja kansalaisten EU-tietoisuuden kasvattamisessa.
”Koulut lisäävät tietoisuutta, johon eteen tulevia faktoja voi peilata. Se auttaa suhtautumaan asioihin objektiivisemmin”, Falck toteaa.
Lue lisää EU:n Afrikka-strategiasta.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 24. marraskuuta 2020
- Laatija
- Suomen-edustusto