Kohti tiiviimpää Eurooppaa

Vuoden 2025 alussa tulee kuluneeksi 30 vuotta Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Eurooppa-päivän keskustelutilaisuudessa Helsingin keskustakirjasto Oodissa kaksi entistä pääministeriä arvioi Suomen roolia EU:ssa yhteisen taipaleen aikana sekä unionin tulevaisuutta. 

Suomessa järjestettiin vuonna 1994 neuvoa-antava kansanäänestys liittymisestä Euroopan unioniin. Suomen pääministerinä vuosina 1995–2003 toiminut Paavo Lipponen muistutti tilaisuudessa, miten tärkeää oli, että Suomi järjesti äänestyksen ennen Ruotsia. Naapurimaassa liittymisestä käytiin ideologista kamppailua, Suomessa ei niinkään. 

”Meille liittyminen oli pragmaattinen ratkaisu ja ikään kuin jo sodasta lähtien noudatettu jatko lännettymiselle. Turvallisuuspolitiikan lisäksi kyse oli myös siitä, että Suomi länsimaana tuli tasavertaiseksi samoilla oikeuksilla muiden länsimaiden kanssa”, Lipponen totesi. ”Toisaalta jos Ruotsissa olisi äänestetty ei, olisi sillä voinut olla vaikutusta äänestystulokseen myös Suomessa.”

Jyrki Katainen toimi Suomen pääministerinä vuosina 2011–2014. Katainen kertoo, että kansanäänestystä edelsi erittäin syvällinen ja laaja kansalaiskeskustelu, joka syvensi ja vahvisti ihmisten osaamista ja ymmärrystä siitä, mikä EU on ja mihin Suomi on liittymässä. 

Vahva sitoutuminen vei EU:n ytimiin

Jäsenyyden alkuvuosina uudet maat, Suomi ja Ruotsi, asemoivat paikkansa EU:ssa. Jyrki Katainen kiitteli tilaisuudessa kollegaansa Lipposta, joka hallituksensa kanssa linjasi Suomen perusasennoitumisesta unioniin. ”Paavo sanoi tuolloin, että Suomen tavoitteena on olla kaikissa ytimissä eli siis olla mukana kaikissa niissä paikoissa, joissa EU:ta tai sen eri osia kehitetään, ja hän sitoutui myös henkisesti eurooppalaisuuteen.” Katainen uskoo, että ilman vahvaa poliittista sitoutumista jäsenyyden alkuvuosina suomalainen EU-politiikka, asenteet ja näkemykset voisivat olla hyvinkin toisenlaisia kuin mitä ne ovat tänä päivänä.

Lipponen muistutti, että kolmenkymmenentä vuotta sitten valittua EU-linjaa tukivat niin työmarkkinajärjestöt kuin laaja sinipunapohja, ja että EU-myönteisyys mahdollisti liittymisen myös talous- ja rahaliitto EMUun. Samalla talouspolitiikassa luovuttiin devalvaatioiden ajasta ja siirryttiin uuteen vakauden aikaan. 

Vahvaa komissiota ja päätösten tekemistä yhdessä pidettiin Suomessa pienen maan etuna. Ruotsissa asia nähtiin toisin. ”Ruotsissa ajateltiin, että hallitukset neuvottelevat keskenään päätöksistä ja komissio on vähän kuin juoksupoikana. Tämä ero on itse asiassa jatkunut ihan näihin päiviin saakka”, Katainen sanoi.

Ruotsi esimerkiksi ei edelleenkään ole talous- ja rahaliitto EMUn jäsen, eikä myöskään Tanska. Tämä heikentää Lipposen mielestä kohtalokkaasti Pohjoismaiden asemaa EU:ssa. ”Kyllä ehdottomasti pitäisi Ruotsin ja Tanskan liittyä EMUun, jotta pohjoinen, terve taloudellinen ajattelu pääsisi enemmän vaikuttamaan EU:ssa. 

Äänen saa kuuluviin omalla aktiivisuudella

Sekä Paavo Lipponen että Jyrki Katainen ovat sitä mieltä, että EU:ssa pystyy vaikuttamaan ja saamaan äänensä kuuluviin, mutta se edellyttää omaa aktiivisuutta, aloitteellisuutta ja verkostoitumista neuvottelupöytien ulkopuolella. 

Katainen totesi, että suomalainen puhumattomuus ei oikein toimi EU-ympäristössä. ”Jos on näkemys, miten asioiden pitäisi olla, se pitää pukea esityksen ja aloitteen muotoon ja sitä pitää puskea eteenpäin. Olennaista on se, että tietää mitä tahtoo. Ei riitä, että tietää, mitä vastustaa.”

Suomessa usein ajatellaan, ettei pieni maa voi paljoa vaikuttaa. Katainen totesi, ettei tämä pidä paikkaansa ja kertoi esimerkin lilliputtivaltio Luxemburgista kotoisin olevasta Euroopan komission entisestä puheenjohtajasta Jean-Claude Junckerista. ”Hänestä tuli puheenjohtaja sitoutuneisuutensa takia. Juncker halusi kuulla, mitä parlamentaarikot puhuvat eri asioista, ja hän kiersi ympäri Eurooppaa juttelemassa kollegoidensa kanssa EU:n tulevaisuudesta.”

Tällä hetkellä turvallisuus ja puolustus puhuttavat EU:ssa. Katainen muistutti, että turvallisuuskysymys on ollut EU:lle aina kipupiste kahdesta syystä. Valtaosa EU-maista on aina kuulunut Natoon, eikä EU ole halunnut kehittää puolustus- tai turvallisuusulottuvuutta välttääkseen päällekkäisyyden Naton kanssa. Lisäksi Venäjän hyökkäykseen saakka oli mahdoton ajatus, että EU-varoja käytettäisiin puolustustarkoitukseen. 

”Mutta Siperia opettaa. Tämä on nyt muuttunut ja EU on arvioinut uudelleen omaa rooliaan. Koska olemme iso taloudellinen vaikuttaja, meidän pitää pystyä puolustamaan itseämme ja kumppaneitamme”, Katainen sanoi. 

Globaali johtajuus palautettava

Lähitulevaisuus on tuomassa Euroopan unioniin isoja muutoksia. Eurooppa oli pitkään riippuvainen kiinalaisista tuotteista ja venäläisestä energiasta sekä turvallisuuden saralla Yhdysvalloista. Paavo Lipposen mielestä tämä vuosi on Euroopan kohtalon vuosi. 

”Nyt pitää vakavoitua ja tehdä sekä lyhyen että pitkän aikavälin ratkaisuja. Euroopan unionista tehdään vahva ennen kaikkea lisäämällä kilpailukykyä. Nyt EU uhkaa jäädä Yhdysvaltojen ja Kiinan jalkoihin.” Ukrainan tukemisessa olisi Lipposen mielestä pantava kaikki peliin ja vihdoinkin ymmärrettävä EU:n verotusoikeuden tärkeys, koska se on hänen mielestään ainoa tapa käyttää tuloja strategisiin kohteisiin kuten vihreään siirtymään siten, että rahankäyttöä voidaan oikeasti valvoa.

Globaalin johtajuuden palauttaminen on myös Jyrki Kataisesta keskeinen lähitulevaisuuden kysymys. Katainen kertoo, miten hän ja monet muut uskoivat, että keskinäisriippuvuus estäisi Venäjää tekemästä hölmöyksiä. ”Mutta nyt olemme nähneet, että näin ei ole. Tämä pakottaa Euroopan ottamaan aiempaa suuremman vastuun itsestään sekä puolustuksen että turvallisuuden saralla.” 

Vaikka Nato on EU:lle keskeinen liittolainen, EU:n pitää Kataisen mukaan pystyä toimimaan tilanteessa, jossa esimerkiksi Yhdysvallat toimisi jollakin odottamattomalla tavalla. ”Eli on satsattava eurooppalaiseen kykyyn toimia aktiivisena Nato-kumppanina, mutta tarvittaessa myös itsenäisenä.” 

EU valmistautuu myös laajenemiseen. Lipponen on kuitenkin huolissaan siitä, että monet ehdokasmaat ovat korruptoituneita ja niissä on jopa aseellisten konfliktien uhkia. Hänestä EU:n pitäisi ennen kaikkea syventää integraatiota, mutta laajentuminen ja integraatio eivät kuitenkaan ole toisensa poissulkevia.

Katso Visio Suomesta osana vahvaa Euroopan uninonia -keskustelun tallenne osoitteesta https://www.eurooppapaiva.fi/.

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli