Kiertotalous: Komissio suosittelee toimia kierrätystavoitteistaan jääville EU-maille – myös Suomelle

Komissio nimeää tänään julkaistussa raportissa ne EU-maat, joilla on riski jäädä vuoteen 2025 ulottuvista tavoitteista, jotka koskevat yhdyskuntajätteen ja kaiken pakkausjätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä, sekä kaatopaikoille sijoittamista koskevasta vuoden 2035 tavoitteesta.

Yhdeksän EU-maata on saavuttamassa tavoitteet vuodelle 2025. Nämä maat ovat Alankomaat, Belgia, Italia, Itävalta, Luxemburg, Saksa, Slovenia, Tanska ja Tšekki.

Muilla 18 EU-maalla, Suomi mukaan luettuna, on sen sijaan riskinä, etteivät ne saavuta toista tavoitteista tai molempia.

Suomella, Espanjalla, Irlannilla, Latvialla, Portugalilla, Ranskalla, Ruotsilla ja Virolla on riskinä, että ne jäävät yhdyskuntajätettä koskevasta tavoitteestaan. Vuonna 2020 yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli Suomessa 41,6 prosenttia, kun EU:n tavoite vuodelle 2025 on yli 55 prosenttia. Suomi ei myöskään välttämättä saavuta muovisen pakkausjätteen kierrätystavoitetta. Vuonna 2020 sen kierrätysaste oli 39,4 prosenttia, ja tavoite vuodelle 2025 on 50 prosenttia.

Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Kypros, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia ja Unkari ovat vaarassa jäädä sekä yhdyskunta- että pakkausjätettä koskevista vuodeksi 2025 asetetuista tavoitteista. Jotkin maat myös sijoittavat edelleen suurimman osan yhdyskuntajätteestään kaatopaikalle eivätkä todennäköisesti saavuta vuodeksi 2035 asetettua kaatopaikkatavoitetta.

Jätettä syntyy yhä enemmän

Eurooppalaiset tuottavat joka vuosi keskimäärin 530 kiloa yhdyskuntajätettä henkeä kohti (kotitalouksista ja yrityksistä peräisin olevaa jätettä). Vaikka yhdyskuntajätettä kierrätetään yhä enemmän ja sijoitetaan yhä harvemmin kaatopaikalle, se on edelleen yksi monimutkaisimmista käsiteltävistä jätevirroista.

EU:ssa kierrätetään tai kompostoidaan noin 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä, ja 23 prosenttia siitä sijoitetaan kaatopaikalle. Syntyvän pakkausjätteen määrä ollut jatkuvasti kasvussa, ja siitä kierrätetään nyt noin 64 prosenttia, vaikkakin määrä vaihtelee materiaalin mukaan. Yli 75 prosenttia paperi-, pahvi- ja metallipakkauksista kierrätetään, kun taas muovista ja puisista pakkauksista kierrätetään alle 40 prosenttia. Muovinkierrätys onkin useimmissa EU-maissa ongelma.

EU-maiden välillä huomattavia eroja

Komission tämänpäiväinen raportti osoittaa, että jätehuollosta suoriutumisessa on merkittäviä eroja EU:n sisällä. Lisäuudistuksia tarvitaan erityisesti kolmanneksen yhdyskuntajätteestä muodostavan biojätteen käsittelyn varmistamisessa, jätteiden erilliskeräyksen toteuttamisessa ja tietojen laadun parantamisessa.

EU:n suositukset ja tuki

Komissio esittää erityisiä suosituksia niille 18 EU-maalle, jotka todennäköisesti eivät saavuta vuoden 2025 keskeisiä kierrätystavoitteita. Suomelle suositetaan

•  yhdyskuntajätteen uudelleenkäyttöön valmistautumista ja pakkausten uudelleenkäyttöjärjestelmien tukemista

•  keräystiheyden lisäämistä ja/tai erillisen muovipakkausten ja biojätteen keräämisen helpottamista

•  taloudellisten ohjauskeinojen hyödyntämistä, jotta kierrätettävät materiaalit päätyisivät poltettavan jätteen sijasta korkeammille jätehierarkian asteille

•  tietoisuuden lisäämistä jätteen synnyn ehkäisemisestä ja jätteen lajittelusta.

Raportissa nostetaan esiin myös hyviä käytäntöjä. Suomesta mainitaan virvoitusjuomapakkausten pantillinen palautusjärjestelmä sekä kuormalavoja uudelleenkäyttöön valmisteleva järjestelmä.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_3105         

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvilaec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa Twitterissä @eukomissio