Kevään 2024 talousennuste: Asteittaista kasvua ja suuria geopoliittisia riskejä

Odotettua parempi kasvu vuoden 2024 alussa ja käynnissä oleva inflaation hidastuminen pohjustavat toimeliaisuuden asteittaista kasvua ennustejaksolla vuonna 2023 koetun talouden laajan pysähtyneisyyden jälkeen.

Euroopan komission kevään talousennusteen mukaan BKT kasvaa vuonna 2024 EU:ssa 1,0 prosenttia ja euroalueella 0,8 prosenttia. Suomessa BKT:n ennustetaan pysyvän vuonna 2024 edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2025 BKT:n kasvun ennustetaan kiihtyvän EU:ssa 1,6 prosenttiin ja sekä euroalueella että Suomessa 1,4 prosenttiin. Vuoden 2023 kuluttajahintainflaatio (YKHI) oli EU:ssa 6,4 prosenttia. Sen odotetaan vuonna 2024 hidastuvan 2,7 prosenttiin ja vuonna 2025 edelleen 2,2 prosenttiin. Euroalueella vuoden 2023 kuluttajahintainflaatio oli 5,4 prosenttia, ja sen ennustetaan vuonna 2024 hidastuvan 2,5 prosenttiin ja vuonna 2025 edelleen 2,1 prosenttiin. Suomessa kuluttajahintainflaatio vuonna 2023 oli puolestaan 4,3 prosenttia. Sen ennustetaan hidastuvan siitä ensin 1,4 prosenttiin vuonna 2024 ja nousevan sen jälkeen 2,1 prosenttiin vuonna 2025.

Paluu kasvuun yksityisen kulutuksen kiihtyessä

Eurostatin alustavan ennakkoarvion mukaan BKT kasvoi vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä sekä EU:ssa että euroalueella 0,3 prosenttia. Tämä laajapohjainen kasvu merkitsee vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä alkaneen talouden pitkittyneen pysähtyneisyyden päättymistä.

Talouden toimeliaisuuden lisääntymisen odotetaan tänä ja ensi vuonna johtuvan suurelta osin yksityisen kulutuksen vakaasta kasvusta, sillä reaalipalkkojen nousun ja työllisyyden kasvun jatkuminen pitää yllä käytettävissä olevien reaalitulojen kasvua.

Investointien kasvu näyttää sitä vastoin hidastuvan. Vaikka luottoehtojen odotetaan ennustejaksolla paranevan, markkinoilla odotetaan nyt hieman hitaampaa korkojen laskua kuin talvella. 

Maailmantalouden kestäessä häiriöitä kaupan elpymisen odotetaan tukevan EU:n vientiä. Tuonnin kiihtyminen kuitenkin suurelta osin kumoaa viennin positiivisen vaikutuksen kasvuun, kun EU:n kotimainen kysyntä elpyy.

Inflaatio hidastuu edelleen

Euroalueen YKHI-inflaatio on hidastunut edelleen jyrkästi oltuaan lokakuussa 2022 ennätyskorkealla 10,6 prosentissa (vuositasolla). Tämän vuoden huhtikuussa sen arvioidaan hidastuneen alimmilleen kahteen vuoteen eli 2,4 prosenttiin.

Toteutunut inflaatio on ollut tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana odotettua hitaampaa ja sen ennustetaan hidastuvan edelleen. Inflaatiotavoitteeseen ennustetaan päästävän vuonna 2025 hieman aikaisemmin kuin talven väliennusteessa arvioitiin. Inflaation hidastumisen odotetaan johtuvan pääasiassa muista kuin energiatuotteista sekä elintarvikkeista.

Työmarkkinat pysyvät vahvoina vaatimattomasta kasvusta huolimatta

Toimeliaisuuden hidastumisesta huolimatta EU:n talouteen syntyi vuonna 2023 yli kaksi miljoonaa työpaikkaa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä 20–64-vuotiaiden työvoimaosuus ja työllisyysaste nousivat ennätyskorkeiksi, edellinen 80,1 prosenttiin ja jälkimmäinen 75,5 prosenttiin. Maaliskuussa EU:n työttömyysaste oli 6,0 prosenttia eli ennätyksellisen alhainen. Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 7,4 prosenttia ja ensi vuonna 7,2 prosenttia.

Työllisyyden kasvun ennustetaan hidastuvan EU:ssa tänä vuonna 0,6 prosenttiin ja edelleen 0,4 prosenttiin vuonna 2025. Suomessa työllisyyden kasvun ennustetaan olevan heikompi eli -0,1 prosenttia vuonna 2024 ja 0,1 prosenttia vuonna 2025.

Poikkeuksellisten energiatukitoimenpiteiden lakkauttaminen supistaa julkisen talouden alijäämiä

EU:n julkisen talouden alijäämän merkittävä supistuminen vuosina 2021 ja 2022 pysähtyi vuonna 2023, kun talouden toimeliaisuus heikkeni. Supistumisen ennustetaan jatkuvan vuonna 2024 (3,0 %) ja vuonna 2025 (2,9 %). Suomen alijäämäksi vuodelle 2024 ennustetaan 3,4 prosenttia ja vuodelle 2025 puolestaan 2,8 prosenttia.

Velanhoitokustannusten kasvaessa ja nimellisen BKT:n kasvun hidastuessa velkasuhteen odotetaan pysyvän tänä vuonna 82,9 prosentissa ja kasvavan noin 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2025. Suomen julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan tänä vuonna 80,5 prosenttia ja 82,4 prosenttia vuonna 2025.

Geopoliittiset jännitteet lisäävät epävarmuutta

Epävarmuus ja talousnäkymiin kohdistuvat heikkenemisriskit ovat edelleen lisääntyneet viime kuukausina, mikä johtuu pääasiassa Venäjän Ukrainaa vastaan käymän pitkittyneen hyökkäyssodan kehityksestä ja Lähi-idän konfliktista. Lisäksi Yhdysvaltojen sitkeä inflaatio voi johtaa siihen, että korkojen alentaminen Yhdysvalloissa ja muualla viivästyy edelleen, mikä jossain määrin kiristää globaaleja rahoitusoloja.

Euroopassa inflaatio saattaa hidastua ennakoitua hitaammin, mikä voi johtaa siihen, että EU:n keskuspankit lykkäävät koronalennuksia, kunnes palveluinflaation hidastuminen vakiintuu. Lisäksi osa jäsenmaista saattaa sisällyttää vuoden 2025 budjetteihinsa uusia julkisen talouden vakauttamistoimenpiteitä, jotka eivät ole mukana tässä ennusteessa. Niillä voi olla vaikutusta ensi vuoden talouskasvuun. 

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_24_2567   

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvilaec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu) 

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa X:ssä / Twitterissä @eukomissio