Anne Puolanne on yksi Suomen uusista ilmastosopimuslähettiläistä. Vuoden 2025 alkupuolella kautensa aloitti kuusi uutta lähettilästä, ja yhteensä heitä on Suomessa nyt 17. Koko Euroopassa määrä nousi jo yli 1 140 lähettilääseen.
Kestävän kehityksen asiat ovat olleet Anne Puolanteen työpöydällä jo vuosia, ja hän on pohtinut teemaa myös opinnoissaan. Ilmastosopimuslähettiläänä hän pääsee paneutumaan aiheeseen vielä uudesta näkökulmasta, jota hän parhaillaan hahmottelee. Puolanne työskentelee APFI:n (Audiovisual Producers Finland) kestävän kehityksen hankepäällikkönä.APFI valvoo av-tuottajien etuja, edistää kansainvälistymistä ja vastuullisuutta, hallinnoi tekijänoikeuksia ja järjestää alan tapahtumia.
Televisiotuotannoissa aiemmin työskennellyt Puolanne heräsi kestävän kehityksen näkökulmiin jo vuonna 2010. Hän opiskeli silloin mediatuottajan tutkintoa ja mietti aihetta lopputyölleen. Hän oli kiinnostunut kestävästä kehityksestä jo aiempien tapahtumatuottajan opintojensa myötä, joten silloinen opettaja ehdotti, voisiko Puolanne yhdistellä osaamistaan lopputyössään ja käsitellä televisiotuotannon tekemistä kestävällä tavalla.
Aiheesta ei vielä löytynyt Suomesta tutkimusaineistoa, vaan käytäntöjä piti hakea ulkomailta. Tuloksena syntyi vuonna 2012 julkaistu Suomen ensimmäinen selvitys siitä, mitä tarkoittaa ekologinen tv- ja elokuva-ala.
”Aika ei kuitenkaan ollut vielä kypsä. Päätin kuitenkin jatkaa asian edistämistä”, kertoo Puolanne.
”Alalle käänteentekevää oli Kaisa Astikaisen kanssa yhdessä kirjoittamani Ekosetti-ympäristöoppaan ilmestyminen 2019. Opasta on nyt ladattu jo 13 500 kertaa. Sen ansiosta Suomesta puhutaan myös kansainvälisissä tuotantopiireissä myönteisesti.”
Ympäristöoppaan jatkoksi julkaistiin alkuvuodesta 2025 Ekosetti euroissa, joka tarkastelee tuotannon valintoja taloudellisista näkökulmista.
Pitkäjänteinen työ tuottaa alalle uusia toimintamalleja
Puolanne aloitti nykyisessä työssään APFI:lla vuonna 2021 ja jatkoi kestävän kehityksen käytänteiden tuomista alalle. Järjestöllä on nyt myös hankerahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Puolanteella kaksi työkaveria.
”Suomessa on perinteisesti pienet budjetit ja resurssit. Intoa ja halua on, mutta rahaa vähän, ja siksi on täytynyt valita yksi asia kerrallaan, jota edistämme. Kolmen vuoden ajan työtäni rahoittivat kaikki alan tärkeimmät tahot, ja sinä aikana halusin koota tietoa, missä ollaan ja mikä voi muuttua”, Puolanne kuvailee.
”Nyt, kun selvitystyötä on tehty useampi vuosi, tiedetään jo jotain ja aletaan tehdä päätöksiä siitä, minkä pitää muuttua.”
Puolanne kertoo, että parhaillaan koostetaan kolmansia vuositilastoja kotimaisten tuotantojen toiminnasta ekologisuuden näkökulmasta.
”Edelliset kaksi tilastoa ovat osoittaneet, että kolme neljäsosaa päästöistä syntyy logistiikasta, kuten lentämisestä ja maantieliikenteestä. Iso kuorma syntyy myös toimistotilojen energiankulutuksesta, hankinnoista ja majoituksesta. Suomessa tehdään vuosittain satoja tuotantoja ja kymmeniä elokuvia. Kahden vuoden tilastoissa niistä oli mukana 37,” Puolanne muistuttaa.
”Tähän asti kaikki koottu tieto on ollut ensimmäistä laatuaan ja keskittynyt myös alan kulisseihin. Hiljattain saadun OKM:n hankerahan myötä olemme voineet keskittyä myös sisältöihin, ja tutkia, mitä tapahtuu kameran edessä: selvitämme missä määrin ekoteemat kiinnostavat yleisöjä ja katsojia, sekä näkyvätkö teemat jo tuotetuissa elokuvissa ja tv-ohjelmissa. Tulokset julkaisemme syksyllä 2025. Tarkoitus ei ole sanella, mitä saa tai ei saa tehdä, vaan luovuuden vapauden tulee säilyä - nyt on puhtaasti tarkoitus tuottaa tietoa, jotta tiedämme tarkemmin av-alan nykytilaa.”
Ilmastolähettilyys sopii alaan, joka tavoittaa suuria yleisöjä
Puolanne toteaa ilmastolähettilyyden olevan hyvin linjassa hänen nykyisen työnsä kanssa, koska hänellä on mahdollisuus tavoittaa oman toimialan lisäksi myös kaikkia elokuvia ja tv-ohjelmia katsovia suomalaisia. Meneillään olevien selvitysten ja syntyvien työkalujen kautta kestävän kehityksen näkökulmat saa tuotua esiin entistä vahvemmin, millä puolestaan voidaan vaikuttaa yhteiskuntaan laajemmin.
Alan sisällä ekologisuuskeskustelussa on Puolanteen mukaan suuria eroja esimerkiksi silloin, kun puhutaan elokuvista tai televisiotuotannoista.
”Ensisijaisesti mahdollisuuksiin ottaa ekologisuus huomioon tuotannoissa vaikuttavat resurssit – onko aikaa, ihmisiä ja rahaa. Myös tekemisen tahti on erilainen: tyypillisesti elokuvia tehdään useampia vuosia, kun taas moni tv-tuotanto voi syntyä alle vuodessa. Tämä vaikuttaa paitsi rohkeuteen testailla uusia asioita, myös siihen kuinka nopeasti alan rakenteet voivat muuttua”, Puolanne sanoo.
Hän toteaa, että selvitykset osoittavat pian hänen mielikuvansa todeksi tai vääräksi, mutta tyypillisimmin hän kokee ekologisuuden teemoja käsiteltävän suomalaisissa dokumenteissa. Selvitysten tavoitteena on tuottaa puhtaasti tietoa, jotta av-alan nykytila tunnetaan kokonaisvaltaisemmin. Ala on edelleen melko alitilastoitu.
“Olen iloinen, että alan asiat ovat edenneet rauhallisen varmasti eteenpäin, ja näin on ehkäisty ainakin jossain määrin viherpesun vaaraa. Yhä enenevissä määrin niin tekijät, tilaajat kuin rahoittajatkin ymmärtävät, mitä ekologisen työkulttuurin tavoittelulla tarkoitetaan. Se on perusta sille, että asioita voidaan ottaa tekemisen kriteeriksi. Hyvin pian olemme siellä”, Puolanne painottaa.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 17. maaliskuuta 2025
- Laatija
- Suomen-edustusto