Vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi. Suomessa vuosi käynnistyi nuorten paneelikeskustelulla, joka järjestettiin Oodi-kirjastossa Eurooppa-päivänä. Keskustelussa nuoret nostivat esiin päällimmäisiä huolenaiheitaan, jotka herättävät halun toimia.
Toukokuun yhdeksäntenä vietetty Eurooppa-päivä käynnisti tällä kertaa myös Euroopan nuorison teemavuoden 2022 Suomessa.
Mistä nuorison teemavuodessa on kyse?
Viime vuoden syksyllä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi unionin tilaa käsitelleessä puheessaan, kuinka monet koronapandemian ikävät vaikutukset ovat kohdistuneet nuoriin. Von der Leyenin mukaan nuoret ovat pandemian myötä uhranneet paljon muiden hyväksi, ja siksi vuonna 2022 on keskityttävä nuorten asioihin.
Euroopan lainsäätäjät pääsivät erityisen nopeasti yhteisymmärrykseen teemavuoden järjestämisestä. Sen ansiosta komissio koordinoi vuoden 2022 aikana lukuisia toimenpiteitä eri toimijoiden kanssa.
Teemavuoden tarkoituksena on osoittaa nuorille arvostusta, tukea heitä ja toimia nuorten kanssa. Teemavuoden toimia tuetaan merkittävästi unionin useista ohjelmista ja välineistä, kuten 8 miljoonalla eurolla Erasmus+ -ohjelmasta ja Euroopan solidaarisuusjoukoista. Nuorten ääntä kuultiin jo valmisteluvaiheessa, sillä nuoret kaikkialla Euroopassa ovat päässeet suunnittelemaan vuoden ohjelmaa yhdessä komission kanssa.
Nuorisovuodelle on neljä päätavoitetta. Ne kaikki liittyvät nuorten mahdollisuuksiin vaikuttaa itseään ja Eurooppaa koskeviin asioihin sekä tulevaisuuden tarkastelemiseen myönteisessä valossa.
Ensimmäisenä tavoitteena on keskittyä koronapandemian nuorille tuomiin kielteisiin vaikutuksiin ja samalla korostaa vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä muiden unionin toimintapolitiikkojen tarjoamia mahdollisuuksia nuorille. Toisena tavoitteena on kannustaa nuoria tulemaan aktiivisiksi kansalaisiksi, joita innoittaa eurooppalainen yhteenkuuluvuuden tunne. Kolmantena unioni pyrkii tukemaan nuoria tiedonsaannissa erilaisista unionin ja paikallisen tason mahdollisuuksista, jotka voivat tukea heidän kehitystään esimerkiksi sosiaalisesti, taloudellisesti ja ammatillisesti. Neljäntenä tavoitteena on sisällyttää nuorisopolitiikka kaikkiin aiheeseen liittyviin Euroopan unionin politiikanaloihin.
Suomessa nuorison teemavuotta koordinoi kansallisella tasolla Opetushallitus. Suomessa teemavuoden tavoitteena on markkinoida EU-ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia kaikille nuorille sekä tukea nuorten osallisuutta ja nuorten ja päättäjien välistä vuoropuhelua. Lisäksi pyrkimyksenä on tuoda esiin ja edistää nuorisotyön ja nuorisotyöntekijöiden roolia nuorten osallisuuden, mielenterveyden, hyvinvoinnin ja demokraattisten taitojen vahvistamisessa. Teemavuosi näkyy esimerkiksi nuorisoalan tapahtumissa sekä nuorten ja päättäjien välisinä dialogitapahtumina.
Vuosi käynnistyi Suomessa nuorten paneelilla – keskusteluun nousi ilmastonmuutos ja tarve nuorten osallistumiselle
Suomessa nuorison teemavuosi potkaistiin käyntiin paneelikeskustelulla, joka käytiin Helsingin Oodi-kirjastossa osana Eurooppa-päivän tapahtumia. Keskustelijoina olivat Suomen Somalia-verkoston viestintäkoordinaattori Ahmed Duale, liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelija Eetu Jacklin, lukiolainen ja Astetta coolimpi ilmasto -hankkeen aktiivi Annika Kåla, Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Maria Mäkinen sekä Kiimingin lukion opiskelija Meeri Toppinen. Keskustelun moderoi kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilainen ja juonsi Sandra Strömberg.
Kaikki osallistujat nostivat jossakin vaiheessa keskustelua esiin ilmastonmuutoksen. Ilmastonmuutos korostui etenkin kysyttäessä suurinta haastetta, johon EU:n tulisi keskittyä. Kåla nosti esiin kaksi aihetta ja pohti, kuinka EU:n laajasta toiminnasta voi joskus olla hankalaa saada tietoa: ”Ukrainan sodan lisäksi ilmastonmuutos on keskeinen aihe. EU tuntuu toimijalta, joka haluaisi työskennellä ilmastonmuutoksen eteen laajasti, mutta en ole itse kuullut toimista paljoa”, Kåla kuvaili.
”Elinympäristöjen muuttuessa elinkelvottomiksi perinteisten elinkeinojen harjoittaminen käy hankalammaksi tai mahdottomaksi. Alkuperäiskansat kärsivät siis ilmastonmuutoksesta heti etulinjassa”, Mäkinen huomautti.
Toppinen täydensi keskustelua ajatuksella siitä, kuinka nuorten osallistumismahdollisuudet kannustavat toimimaan: ”Sota Ukrainassa pelottaa ja ahdistaa monia. Monesta nuoresta tuntuu, että he haluaisivat voida tehdä jotakin itse. Monella nuorella ei ole rahaa, jota lahjoittaa, joten toivottaisiin jotakin, mistä olisi konkreettista hyötyä ja millä nuori voisi tehdä osansa”, Toppinen totesi.
Nuorison teemavuoden tavoitteena on nimenomaan nostaa nuoret keskiöön ja kehittää tapoja, jotka vahvistavat nuorten osallisuutta. Mitä keskustelijat itse näkivät parhaiksi tavoiksi lisätä nuorten osallisuutta ja kiinnostusta yhteisiin kaikkia eurooppalaisia koskeviin asioihin?
”Nuoret näkevät poliittiset prosessit helposti kaukaisina ja vaikeasti ymmärrettävinä. Konkretiaa pitäisi tuoda lähemmäksi ja viestiä, kuinka nuoren omalla osallistumisella on merkitystä. Moni tutkimus on nostanut myös koulun ja opettajien merkitystä kiinnostuksen herättämisessä. Ja kun nuorella on kiinnostusta lähteä itse mukaan vaikuttamiseen, moni ei tiedä, mistä aloittaa”, Jacklin pohti.
”Nuorille täytyy kertoa, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Monen politiikassa tehtävän päätöksen tulos voi näkyä vaikka parinkymmenen vuoden kuluttua, mikä voi asettaa pienen lisähaasteen. Ehkä moni nuori haluaisi nähdä tuloksia heti. Koulun penkin lisäksi myös sosiaalinen media on erinomainen paikka tarjota tietoa”, Duale totesi.
Keskustelun päätteeksi komissaari Urpilainen lupasi painaa mieleen nuorten ajatukset ja ehdotukset sekä pitää niitä esillä komission arjessa. Jacklinin toteamuksen myötä hän heitti myös Euroopan komission Suomen-edustustolle haasteen: esimerkiksi nuorille järjestettävä virtuaalivierailu Brysseliin toisi konkreettisesti esiin, missä päätöksiä tehdään ja kuinka EU-tasolla todella vaikutetaan.
Lopputerveisinään nuoret panelistit nostivat esiin, kuinka esimerkiksi teemavuodet tai paneelikeskustelut tavoittavat vain osan nuorista ja kuinka tärkeää on viedä toimintaa aidosti lähemmäs nuoria. Toisaalta muistutettiin, että vaikka nuoret eivät olisi äänestysiässä, heitä voi siitäkin huolimatta kiinnostaa politiikka ja yhteiset asiat. Toppisen terveiset olivat, että arvot saavat näkyä: ”EU perustuu tiettyihin arvoihin. Niitä tulisi tuoda esiin, kuin myös yhteisöllisyyttä: sitä, että Euroopassa halutaan aidosti toimia yhdessä!”
Lisätietoja:
Tutustu Euroopan nuorison teemavuoteen Instagramissa
Katso paneelikeskustelun koko tallenne
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 13. toukokuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto