Edustuston päällikkö Maria Blässarin avajaispuhe Suomi ja Ruotsi 30 vuotta Euroopan unionissa –juhlaseminaarissa, Hanasaari 17. tammikuuta 2025 Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
  • Lisäinformaatio
  • 20. tammikuuta 2025
  • Suomen-edustusto
  • Arvioitu lukuaika: 3 min

Edustuston päällikkö Maria Blässarin avajaispuhe Suomi ja Ruotsi 30 vuotta Euroopan unionissa –juhlaseminaarissa, Hanasaari 17. tammikuuta 2025

Suomen, Ruotsin ja EUn liput © Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia
Suomen, Ruotsin ja EUn liput © Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Hyvä ministeri Joakim Strand, ministeri Jessica Rosencranz, hyvät naiset ja herrat, hyvät kuulijat myös linjoilla,

Vuonna 1995 Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unionin jäseniksi. Neuvostoliiton hajoamisesta ja kylmän sodan loppumisesta oli tuolloin kulunut vain muutama vuosi. Monien odotushorisontissa välkehti optimismi ja toiveikkuus. Olisiko kukaan meistä silloin voinut kuvitella, että maailma ympärillämme muuttuisi 30 vuodessa näin dramaattisesti? Nyt sota on palannut Eurooppaan, ilmastonmuutos ja luontokato etenevät hälyttävää tahtia, poliittinen vastakkainasettelu vahvistuu useissa EU-jäsenmaissa ja muuallakin länsimaissa, taloudellinen epävarmuus kurjistaa kansalaisten arkea ja autoritääriset valtiot haastavat demokratioita. 

Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaa vastaan menee meille suomalaisille ja ruotsalaisille suoraan ihon alle. Euroopan komissiossa Venäjän harjoittama sota ymmärretään eksistentiaalisena kysymyksenä, aivan kuten se koetaan täällä Pohjolassa. EU:ssa yksi tämän hetken polttava teema onkin turvallisuus. EU:n rooli geopoliittisesti kiristyvässä maailmassa on vahvasti esillä Euroopan komission agendalla sekä EU-maiden johtajien kokouspöydissä. Jossain mielessä ympyrä ehkä sulkeutuu: hakihan Suomi aikanaan EU:n jäseneksi mitä suurimmassa määrin turvallisuuspoliittisten syiden takia.

Mutta EU on paljon muutakin kuin turvallisuutta. Kuten sanonta kuuluu, jokaisen kriisin yhteydessä EU tuntuu luovan nahkansa uudelleen. Unionin lisäarvo ei kuitenkaan näy meille vain kriisiaikoina. EU tuo erilaisia hyötyjä meidän kansalaisten arkeen.  Voimme esimerkiksi matkustaa vapaasti EU-maasta toiseen. Voimme käyttää matkapuhelimiamme EU:n alueella pelkäämättä jättimäisiä puhelinlaskuja. Lähitulevaisuudessa voimme ladata matkapuhelimet ja muut mobiililaitteet samalla laturilla. Olemme ottaneet käyttöön myös yhteisiä minimivaatimuksia työajoista, kuten enintään 48 tunnin työviikko ja kaikille työntekijöille kuuluva oikeus vähintään neljän viikon palkalliseen lomaan vuodessa.

Kansalaisille tärkeässä ilmastopolitiikassa EU on jättiläinen; siitäkin huolimatta, että se vastaa vain noin 8% globaaleista päästöistä. Ilmastopolitiikka on erinomainen kilpailukyvyn kirittäjä. On elinehto Suomelle ja Ruotsille, että ne onnistuvat houkuttelemaan vihreän siirtymän investointeja ja varmistavat tältä osin myös kilpailukyvyn tulevaisuudessa. Mutta nyt on jo kiire. Käymme tässä jatkuvaa taistelua aikaa vastaan.

Suomi ja Ruotsi ovat viennistä riippuvaisia avoimia talouksia. Maailman suurimmilla sisämarkkinoilla suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset voivat toimia Euroopan laajuisesti ja saada siitä etua myös kilpaillessaan globaalisti. Liittymisen jälkeen reaalisen bruttokansantuotteen kasvu on Ruotsissa ollut yli 85%, Suomessa puolestaan 67%. Molemmissa maissa työllisyys on EU:n ansiosta kasvanut yli 30% vuodesta 1995. 

Entäpä mitä lisäarvoa EU:n toimilla on koulutuspolitiikassa? Suomen liittymisen jälkeen yli 130 000 nuorta on Erasmus+ -ohjelman avulla kouluttautunut, opiskellut ja osallistunut harjoitteluun 34 ohjelmamaassa tai kumppanimaassa. Ruotsista osallistujia on ollut yli 103 000. Tyypillisesti vaihtoon osallistuneet nuoret ovat kertoneet, että vaihto on kasvukokemus, jonka myötä näkökulma laajenee ja maailma pienenee. 

Loppukaneettina haluankin puhutella erityisesti teitä suomalaisia ja ruotsalaisia nuoria. Te olette syntyneet EU-Suomeen ja EU-Ruotsiin. Euroopan unioni on osalle teistä kenties hieman arkipäiväisempi asia kuin esimerkiksi meille vanhemmille harmaatukkaisille. Jäsenyyden alussa me hakeuduimme innoissamme erilaisiin EU-tehtäviin Brysselissä, Helsingissä ja Tukholmassa. Nyt on teidän vuoronne määrittää tulevaisuuden suuntaviivat ja tuoda yhdentymiseen uutta uskoa ja toivoa. Te voitte vaikuttaa siihen, minkälaisen roolin Suomi ja Ruotsi ottavat EU-pöydissä seuraavan 30 vuoden aikana. Voin vain lämpimästi kannustaa teitä hakeutumaan vaihtoon tai EU-uralle. Me tarvitsemme kipeästi teitä mukaan jatkossa. Euroopan unionin arvot ovat puolustamisen arvoisia ja entistäkin tärkeämpiä tässä ajassa.

Näillä sanoilla haluan kiittää tänä vuonna 50-vuotta täyttävää Hanasaarta hyvästä yhteistyöstä tämän päivän juhlatilaisuuden järjestämisessä. Odotamme mielenkiinnolla Eurooppa-ministereiden näkemyksiä molempien maiden 30-vuotistaipaleesta EU:ssa. Euroopan komission Suomen-edustuston puolesta toivotan teille kaikille antoisaa juhlapäivää. 

Kiitos. Tack. 

Tiedot

Julkaisupäivä
20. tammikuuta 2025
Laatija
Suomen-edustusto