Onko kv-kärpänen puraissut sinua, ja haluatko elää kansainvälisten ihmisten ympäröimänä? Työskentely EU:ssa tarjoaa mielenkiintoisten työtehtävien lisäksi uniikin mahdollisuuden luoda ystävyyssuhteita ympäri Eurooppaa sekä nauttia iloisesta ja lämminhenkisestä yhteisöstä.
Aura Saxenin ura EU:ssa alkoi BlueBook-harjoittelulla, jota hän kuvaa "Erasmus+ -vaihdoksi Erasmus+ -vaihdon jälkeen”. Yksi Brysselistä löytyneistä ystävistä on Konstantin Krautgasser, joka vakuuttaa, että myös myöhemmässä vaiheessa uraa on helppo tutustua uusiin ihmisiin.
”Torstaisin Brysselin suomalaiset käyvät Merimieskirkolla syömässä hernekeittoa”, tietää itävaltalainen Konstantin Krautgasser.
”Se on torstaisin place to be”, vahvistaa suomalainen Aura Saxen.
Saxen ja Krautgasser ovat luvanneet raottaa elämäänsä Brysselissä ja työtään Euroopan komissiossa. Saxen on juuri palannut kesälomalta Brysseliin, Krautgasser taas vierailee perheensä luona Wienissä. Reissun mahdollistaa komission linjaus, jonka mukaan töitä saa tehdä ulkomailta käsin 10 päivänä vuodessa.
Työtehtävinä mediaseurantaa ja t&i-kumppanuuksia
Teatteritaidetta ja Eurooppa-politiikkaa opiskellut Saxen aloitti komissiossa BlueBook-harjoittelijana, jolloin hän tuotti lapsille suunnattuja EU-tietoiskuja viestinnän pääosastolla (DG COMM). Harjoittelun jälleen hänet valittiin nuorille asiantuntijoille suunnattuun Junior Professionals -ohjelmaan (JPP). Kyseessä on kaksi vuotta kestävä ohjelma, jonka aikana osallistujat työskentelevät Euroopan komissiossa kolmella eri pääosastolla.
Nyt Saxen on palannut viestinnän pääosastolle ja tekee työkseen mediaseurantaa.
”Herään aamulla tosi aikaisin ja käyn läpi uutisia kaikista jäsenmaista ja muutamista muista valtioista nähdäkseni, mitä EU:sta ja tärkeistä maailman tapahtumista kirjoitetaan. Kirjoitan uutisista tiivistelmiä ja toimitan ne tietyille johtohenkilöille, jotta he pysyvät kärryillä ajankohtaisista asioista”, Saxen kuvaa. ”Toisin sanoen työskentelen pari ensimmäistä tuntia superkovan paineen alla, minkä jälkeen teen kiireettömämpiä asioita, kuten tarkempia media-analyysejä. Yleensä pääsen lähtemään töistä melko aikaisin.”
Kemiaa opiskellut Krautgasser kiinnostui EU-urasta työskennellessään yksityisellä sektorilla Münchenissä. Alkuvuodesta 2022 hän nappasi sopimussuhteisen työntekijän (CAST) paikan tutkimuksen ja innovoinnin pääosastolta (DG RTD) ja työskentelee nyt Horisontti Eurooppa -ohjelman sekä komission t&i-kumppanuuksien parissa.
Muualta tullut löytää helposti ystäviä
Saxen ja Krautgasser eivät siis kohdanneet saman pääosaston käytävillä vaan Krautgasserin kihlatun kautta, joka kuuluu Saxenin tavoin JPP-ohjelmaan. Pariskunnalla on tapana järjestää asunnossaan juhlia ja illallisia, joihin Saxenkin sai usein kutsun.
Saxen sanoo olleensa onnekas päästessään JPP-ohjelmaan ja saadessaan sen kautta tilaisuuden tutustua muihin nuoriin työntekijöihin. Mutta kuinka helppoa on ylipäätään päästä osaksi “Eurobubblea” eli tutustua muihin EU:ssa tai sen parissa työskenteleviin?
”Monille BlueBook-harjoittelu toimii eräänlaisena Erasmus+ -vaihtoa vastaavana kokemuksena, sillä se on tilaisuus tutustua 800 ihmiseen eri puolilta maailmaa. Muussa tapauksessa ihmisiin tutustuminen saattaa vaatia hieman enemmän vaivannäköä, sillä kaikissa yksiköissä ei esimerkiksi työskentele juurikaan nuoria ihmisiä”, Saxen pohtii.
”Se, millä osastolla työskentelee, vaikuttaa paljon. Minun pääosastollani keski-ikä on melko alhainen, ja meillä järjestetään uusien tulokkaiden päiviä. Pian kuuletkin jo WhatsApp-ryhmistä, joissa on 2 000 ihmistä, ja joku heistä on aina valmis tekemään juttuja kanssasi”, kertoo Krautgasser.
”Moni muuttaa Brysseliin työn perässä ja haluaa sekä joutuu tutustumaan uusiin ihmisiin. Eurokuplassa harvoilla ihmisillä on valmista kaveriporukkaa esimerkiksi yliopistosta tai lukiosta”, hän jatkaa.
Brysselin hot spotit
”Jokin aika sitten siskoni oli viikonloppulomalla Brysselissä. Törmäsimme Konstantiniin ja hänen kihlattuunsa kaupungilla ja päädyimme hengailemaan heidän kanssaan neljästi kahden päivän aikana”, Saxen kertoo huvittuneena.
Tuttujen kohtaaminen Brysselin kaduilla ei ole lainkaan tavatonta – varsinkaan, jos sää on kohdillaan ja sattuu liikkumaan niin sanotuissa "hot spoteissa". Saxen mieltää sellaiseksi sunnuntaimarkkinat Flagey-torilla, Krautgasser taas Sainte Catherinen aukion terasseineen ja suihkulähteineen.
”Meinasin mainita Pluxin, mutta todellisuudessa olen käynyt siellä vain kerran. En tykännyt”, Krautgasser nauraa.
Pluxilla tarkoitetaan jokatorstaista illanviettoa Luxemburgin aukiolla, Euroopan parlamentin edustalla, jonne sadat EU:ssa tai EU:n parissa työskentelevät kokoontuvat juhlimaan alkavaa viikonloppua.
Aikaa jää myös harrastuksille
Alussa mainittu hernekeitto nousee esiin Krautgasserin puheessa, kun keskustelu kääntyy Brysselin suomalaisyhteisöön. Merimieskirkon lisäksi suomalaiset tapaavat toisiaan esimerkiksi somen kautta – Saxen kertoo kuuluvansa Facebook-ryhmään nimeltä “Suomalainen osakunta” – sekä erilaisissa tapahtumissa ja harrastuksissa. Krautgasserkin kertoo tutustuneensa Brysselin suomalaisiin pääasiassa jääkiekkojoukkueensa kautta.
Yhdessä Saxen ja Krautgasser pelaavat lautapelejä, tutustuvat Brysselin ravintolatarjontaan, järjestävät illanistujaisia sekä suunnittelevat kirjakerhon perustamista. Vaikuttaa siltä, ettei myytti EU:n epäinhimillisen pitkistä työviikoista pidä paikkaansa.
”Työpaikasta riippuen voi välillä joutua joustamaan henkilökohtaisista menoista, mutta se on melko harvinaista. Itselläni on aina selkeä käsitys työajoistani ja siitä, mihin asti olen töissä. Se helpottaa harrastusten suunnittelua”, sanoo Krautgasser.
”Minä harrastan boulderointia ja voin todistaa, että hallilla törmää joka kerta komission työntekijöihin”, Saxen kertoo.
Toisten tukena valintakilpailussa
Sopimussuhteisena työntekijänä olevan Krautgasserin työsuhdetta voidaan pidentää aina vuoteen 2028 saakka, mutta Saxenin aika JPP-ohjelmassa tulee päätökseen jo vuoden 2023 lopussa. Molemmat haaveilevat vakituisen virkamiehen urasta ja ovat osallistuneet ahkerasti valintakilpailuihin.
Tuoreimmassa kilpailussa Saxen ylti viimeiseen haastatteluun saakka. Siitä kiitos kuuluu myös avuliaille ystäville. ”Ensimmäisissä vaiheissa oli haastavampi löytää opiskelukavereita, mutta silloin täytyykin vain opetella EU-aiheista nippelitietoa, kuten mikä jäsenmaa saa eniten maataloustukia viinintuotantoon.”
”Italia!”, huikkaa Krautgasser.
”Viimeisissä vaiheissa eräs ystäväni oli sen sijaan aivan korvaamaton. Hän luki läpi kirjoittamiani tapausesimerkkejä ja kertoi ystävällisesti, että olin tehnyt ne aivan väärin.” Viimeisiä haastatteluja varten Saxen järjesti harjoitushaastatteluja kavereiden kanssa. Itse haastatteluun hän osallistui perheensä kesämökiltä Suomesta.
Samaisella kesämökillä oli tuolloin myös Krautgasser ja kaksikon kuusi ystävää Brysselistä. Saxenin haastattelun ajan he soutivat järvellä Saxenin vanhempien kanssa ja poimivat marjoja tämän siskon kanssa.
”Jos en olisi tullut Brysseliin, ei tämäkään reissu olisi koskaan tapahtunut. Vaikka Brysselistä joskus lähtisi, ihmissuhteet pysyvät”, Krautgasser päättää.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 5. syyskuuta 2023
- Laatija
- Suomen-edustusto