Euroopan digitaalinen valmius
Teknologian, verkkoyhteyksien sekä kyberturvallisuuden merkitys jokapäiväisessä elämässämme on korostunut koronapandemian vuoksi. Yhteiskuntien sulkeminen ja rajoitusten käyttöönotto viruksen leviämisen estämiseksi toi esiin sen, että olemme riippuvaisia digitaalitekniikasta enemmän kuin koskaan ennen.
Miljoonat ihmiset alkoivat työskennellä etänä kotoa käsin vähentääkseen sairaaloihin kohdistuvaa painetta. Samanaikaisesti suuri osa ostoksistamme, sosiaalisista yhteyksistämme ja opinnoistamme siirtyi verkkoon ja mobiililaitteisiin.
Keskeiset julkiset palvelutkin tulivat saataville verkossa, ja pandemia antoi esimakua tekniikan ja digitalisaation mahdollisuuksista samoin kuin mahdollisista haavoittuvuuksista.
Tämä on ollut monille uusi kokemus, mutta jo ennen koronapandemian alkua Euroopan komissio oli asettanut Euroopan digitaalisen valmiuden kehittämisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan vuosille 2019–2024.
Suomi on digitaalisuuden eturintamassa
Euroopan komissio julkaisee vuosittain digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskevan raporttinsa, jossa se arvioi jäsenmaiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä ja antaa toimintasuosituksia. Suomen vahvuuksina vuoden 2024 raportissa on mainittu erityisesti kattavat digitaaliset perustaidot ja yritysten digitalisaatio.
Digitaalisten tavoitteiden edistämiseen on Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitettu 27,5 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista.
Kajaanissa sijaitsee Euroopan tehokkain supertietokone LUMI. LUMI tarjoaa eurooppalaisille tutkijoille maailmanluokan työkalun monimutkaisten ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen ymmärtämiselle. LUMI toimii alustana kansainväliselle tutkimusyhteistyölle ja tekoäly- sekä kvanttiteknologian kehittämiselle. Osa koneen resursseista kohdennetaan yrityskäyttöön, mikä luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan. Runsaasta energiankulutuksestaan tunnettujen supertietokoneiden joukosta LUMI erottuu myös ympäristöä säästävillä ratkaisuillaan.
Euroopan digitaalinen vuosikymmen
Euroopan komissio on esittänyt lähestymistapansa Euroopan digitaaliseen siirtymään vuoteen 2030 saakka. Tähän kuuluu nk. digitaalinen kompassi, jolla vuoteen 2030 ulottuvista EU:n digitaalitavoitteista tehdään todellisuutta. Painopisteinä ovat data, teknologia ja infrastruktuuri.
Digitaalisen vuosikymmenen tavoitteet:
- Vähintään 80 prosentilla aikuisväestöstä olisi oltava digitaaliset perustaidot ja tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita olisi oltava vähintään 20 miljoonaa – myös sukupuolieroja olisi tasoitettava.
- Kaikilla EU:n kotitalouksilla olisi oltava gigabittiyhteydet ja kaikilla asutuilla alueilla 5G-verkko.
- Pilvipalveluja, massadataa ja tekoälyä olisi käytettävä 75 prosentissa yrityksistä, ja vähintään perustason digitaaliteknologian olisi oltava käytössä yli 90 prosentissa pk-yrityksistä.
- Kaikkien keskeisten julkisten palvelujen olisi oltava saatavilla verkossa ja kaikilla kansalaisilla olisi oltava pääsy sähköisiin potilastietoihinsa.
Pandemia on paljastanut, miten keskeisiä digitaaliteknologiat ja -taidot ovat työskentelyä, opiskelua ja yhteiskuntaan osallistumista ajatellen – ja mitä voimme tehdä jatkossa paremmin. Meidän on tehtävä tästä Euroopan digitaalinen vuosikymmen, jotta kaikilla kansalaisilla ja yrityksillä on pääsy parhaaseen mahdolliseen digitaaliympäristöön.
Euroopan komissio tukee digitaalisen kompassin tavoitteiden saavuttamista esimerkiksi nopeuttamalla ja helpottamalla monikansallisten hankkeiden käynnistämistä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen, koheesiorahaston ja muun EU-rahoituksen avulla. Jäsenmaat ovat varanneet vähintään 20 prosenttia elpymis-ja palautumissuunnitelmiensa määrärahoista digitaaliseen siirtymään.
Euroopan digitaalinen vuosikymmen – Kysymyksiä ja vastauksia
Euroopan digitaalinen vuosikymmen pähkinänkuoressa
Tietosuoja
Internetissä kulkee päivittäin teratavuittain tietoa, myös yksityisiä henkilötietoja.
EU:n sääntöjen mukaan henkilötietoja voidaan kerätä vain lailliseen tarkoitukseen ja tiukoin edellytyksin, ja jokaisen, joka kerää ja hallinnoi henkilötietoja, on suojattava ne väärinkäytöltä.
EU:ssa on vuodesta 2018 alkaen sovellettu yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR). Asetus antaa yksityishenkilöille oikeuden pyytää kopiot kaikista itseään koskevista henkilötiedoista, joita organisaatioilla voi olla hallussaan. Kansalaisilla on myös oikeus saada tietonsa poistettua nopeasti GDPR:n nojalla, ja yritysten ja organisaatioiden on noudatettava tiukkoja sääntöjä tietojen käsittelyssä.
Vuonna 2020 Euroopan komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja esittivät EU:n uuden kyberturvallisuusstrategian. Uuden strategian tavoitteena on turvata maailmanlaajuinen ja avoin internet kehittämällä työkaluja, joilla varmistetaan turvallisuus sekä suojellaan eurooppalaisia arvoja ja kaikille kuuluvia perusoikeuksia.
EU:n kyberturvallisuusstrategia
EU:n toimet digitaalialalla
Euroopan unioni on jo edistynyt teknologian tuomisessa lähemmäksi ihmisiä ja samalla varmistanut, että yksityisyyttä ja tietosuojaoikeuksia kunnioitetaan.
Yksi EU:n digitaalistrategian näkyvimmistä eduista on ollut matkapuhelinten verkkovierailumaksujen poistaminen. Vuodesta 2017 lähtien matkapuhelinliittymäsi kattaa puhelut, tekstiviestit ja verkkoyhteyden matkapuhelimellasi ilman lisämaksua kaikkialla EU:ssa.
Vuonna 2018 päättyivät puolestaan perusteettomat maantieteelliset rajoitukset (ns. geoblokkaus) jotka haittaavat verkko-ostosten tekoa ja rajat ylittävää myyntiä.
Euroopan komissio on käynnistänyt aloitteen, joka tarjoaa ilmaisen Wi-Fi-yhteyden miljoonille kansalaisille ympäri Eurooppaa puistoissa, aukioilla, julkisissa rakennuksissa, kirjastoissa, terveyskeskuksissa ja museoissa. WiFi4EU-aloitteen puitteissa jäsenmaiden kunnat tai kuntien yhteenliittymät voivat hakea 15 000 euron arvoseteliä Wi-Fi-laitteiden asentamiseksi julkisille paikoille.
Euroopan komissio on myös toteuttanut toimia torjuakseen disinformaatiota verkossa. Se on lisännyt sosiaalisen median alustoihin kohdistettavaa painetta lopettaakseen koronaviruspandemiaan liittyvän disinformaation levittämisen.
Komission aloitteesta otettiin myös käyttöön EU:n koronatodistus, jolla helpotetaan ihmisten vapaata ja turvallista liikkuvuutta EU:ssa koronapandemian aikana.
Digitaalisia ratkaisuja pandemian aikana
Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma