Suomessa pidettiin lokakuussa 1994 neuvoa-antava kansanäänestys, jossa 56,9 prosenttia äänestäneistä kannatti Suomen jäsenyyttä unionissa. Äänestysprosentti oli 74.
Suomen liittyminen Euroopan unioniin
Suomi liittyi Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) liitännäisjäseneksi FINEFTA-sopimuksella vuonna 1961. Vuonna 1973 Suomi solmi vapaakauppasopimuksen Euroopan talousyhteisön (ETY) kanssa ja tuli EFTA:n täysjäseneksi vuonna 1986. Euroopan talousalueessa (ETA) Suomi oli mukana tammikuun 1. päivästä 1994 saman vuoden loppuun asti.
Suomi aloitti jäsenyysneuvottelut Euroopan yhteisöjen kanssa helmikuussa 1993 samanaikaisesti Ruotsin ja Itävallan kanssa. Lokakuussa 1994 Suomessa pidettiin neuvoa-antava kansanäänestys, jossa 56,9 prosenttia äänestäneistä kannatti Suomen jäsenyyttä unionissa. Äänestysprosentti oli 74.
Eduskunta teki lopullisen päätöksen 18. marraskuuta 1994. Vuoden 1995 alusta Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät jäseniksi yhteisöön, josta Maastrichtin sopimuksen voimaantulon myötä oli tullut Euroopan unioni.
Euroopan komission suomalaisjäsen on EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava Jutta Urpilainen. Komissio toimii koko EU:n edun nimissä, ja vaikka komission jäseniä eli komissaareja valitaan yksi jokaisesta jäsenvaltiosta, heidän rooliinsa ei kuulu oman kotimaan etujen tai näkökohtien ajaminen. Komissio on EU:ssa aloitteiden tekijä ja toimeenpaneva elin, joka ehdottaa lakeja ja sopimuksia, edistää unionin toimintaa ja valvoo tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa.
Euroopan unionin toimielimissä työskentelee yhteensä yli 40 000 henkilöä mitä erilaisimmissa tehtävissä, vahtimestareista pääjohtajiin. Suomalaisia työskentelee toimielimissä tuhatkunta. Komissio on toimielimistä suurin ja sillä on yhteensä n. 32 000 työntekijää. EU tarjoaa hyvin monenlaisia työskentely- ja harjoittelumahdollisuuksia.
Euroopan parlamentissa on 14 suomalaisjäsentä. Yhteensä europarlamentaarikkoja on 705. Euroopan parlamentti jakaa neuvoston kanssa lainsäädäntö- ja budjettivallan sekä harjoittaa kaikkien toimielinten demokraattista valvontaa.
Neuvostossa EU-maiden ministerit kokoontuvat keskustelemaan EU:n asioista, tekemään päätöksiä ja säätämään lakeja. Se jakaa lainsäädäntö- ja budjettivallan Euroopan parlamentin kanssa, koordinoi jäsenvaltioiden politiikkoja, vastaa EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä tekee kansainvälisiä sopimuksia. Suomessa eduskunnalla on vahva rooli EU-päätöksenteossa ja neuvoston kokoukseen osallistuva ministeri käy eduskunnan suuressa valiokunnassa selvittämässä kokouksen tärkeimpiä aiheita ja Suomen kantaa niihin. Neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu puolen vuoden välein ja Suomen viimeisin puheenjohtajuuskausi oli loppuvuonna 2019.
Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa (ETSK) on edustettuna järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ja se edustaa yleistä etua sekä antaa lausuntoja lainsäädäntöehdotuksista. ETSK:ssa on 326 jäsentä, joista 9 on suomalaisia.
Alueiden komitea edustaa Euroopan kaupunkeja ja alueita EU:n päätöksenteossa varmistaen, että alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon. Alueiden komiteassakin on 329 jäsentä, joista 9 on suomalaisia.
Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n poliittiset suuntaviivat ja prioriteetit. Kokouksissa ovat läsnä jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet (eli Suomesta pääministeri), Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja sekä Euroopan komission puheenjohtaja.
Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on valvoa unionin toimielinten toiminnan lainmukaisuutta, varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat perussopimusten mukaisia velvoitteitaan sekä tulkita unionin oikeutta kansallisten tuomioistuinten pyynnöstä. Euroopan unionin tuomioistuin muodostuu kolmesta eri tuomioistuimesta: unionin tuomioistuimesta, unionin yleisestä tuomioistuimesta ja virkamiestuomioistuimesta.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo, että EU:n varat kerätään ja käytetään asianmukaisesti. Jäseniä on yksi jokaisesta jäsenvaltiosta.
Euroopan keskuspankki ylläpitää hintavakautta ja hallinnoi rahapolitiikkaa euroalueella. Suomesta EKP:n neuvostoon kuuluu Suomen Pankin pääjohtaja.
EU:n eri toimialoille on perustettu hallinnointia helpottamaan alakohtaisia virastoja. Virastoja on yli 40 ympäri Eurooppaa. Suomessa toimii Euroopan kemikaalivirasto ECHA.
Linkit
