Yliherkkäkin voi käyttää kosmetiikkaa

EU-säädökset paitsi kieltävät vaaralliset raaka-aineet myös edellyttävät herkistymistä aiheuttavien ainesosien ilmoittamista tuoteselosteissa.

Jos on kerran löytänyt tuotteen, joka ei ärsytä ihoa tai päänahkaa, ei huvita lähteä kokeilemaan uusia. Näin sanoo Sanna-Mari Sahanen, jolla on monenlaista yliherkkyyttä. Siitä huolimatta hän pystyy meikkaamaan, pitämään ripsienpidennyksiä ja värjäyttämään hiuksiinsa raitoja.

Nuorempana Sahanen vaalennutti hiuksiaan, kunnes kampaaja totesi, että blondaamista ei voi enää jatkaa päänahan ärtymisen vuoksi. Erilaisia väriaineita sekä ammoniakkia sisältämättömiä tuotteita oli kokeiltu, mutta mitkään eivät sopineet. Sen sijaan raidat onnistuvat, koska niitä tehdessä väriaineen ei tarvitse koskettaa päänahkaa.

Hiusten väriaineet lasketaan kosmetiikaksi, jonka sääntely pohjautuu EU:n kosmetiikka-asetukseen. Ylitarkastaja Anna Vuori Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista kertoo, että asetuksessa on erikseen määritelty kielletyt raaka-aineet sekä aineet, joilla on pitoisuusrajoituksia, tai että ainetta saa käyttää esimerkiksi vain pois huuhdeltavissa tuotteissa. ”Lisäksi on listaukset sallituista väriaineista, säilöntäaineista ja UV-filttereistä”, Vuori sanoo.

Tukes valvoo turvallisuutta

Sanna-Mari Sahanen pystyi edelleen käyttämään ripsienpidennyksiä, koska löytyi myös sellainen ripsiliima, joka ei ärsytä. Kun hän muutti pari vuotta sitten Rovaniemelle, hän ei vielä tuntenut paikallisia kauneushoitoloita. ”Ensimmäisessä paikassa tehtiin tosi siistiä jälkeä, mutta liima ärsytti silmiäni toimenpiteen ajan, kunnes se oli kuivunut. Toisen tekijän työnjälki oli huonoa, vasta kolmas oli sopiva”, Sahanen sanoo. Hän valmistui itse kosmetologiksi vuonna 2000, mutta työskentelee nykyisin ravintolan vuoropäällikkönä.

Ripsiliimoja ei lasketa kosmetiikaksi, vaan ne kuuluvat kemikaalilainsäädännön piiriin. ”Jos kemikaalipuolella huomataan, että jokin aine aiheuttaa syöpää, vaurioittaa perimää tai on vaarallista lisääntymiselle, se saa CMR-luokituksen ja tulee lähtökohtaisesti kielletyksi myös kosmetiikassa”, Anna Vuori sanoo. Siirtymäaikoja ei ole, joten yritykset joutuvat toimimaan nopeasti. ”Välillä kauppojen hyllyille jää aiemmin sallittuja tuotteita, joissa on kiellettyjä raaka-aineita”, Vuori jatkaa.

Tukes valvoo Suomen markkinoilla olevia kosmetiikkatuotteita pistokokein. Myymälöistä ja yrityksistä otetaan tarvittaessa näytteitä tai pyydetään tuotteisiin liittyviä turvallisuusselvityksiä, joista näkee tarkat tiedot tuotteiden koostumuksesta. ”Ne ovat kattavia tietopaketteja, joista näkee, miten aineille altistumista on tutkittu ja miten niiden toksikologista profiilia on käyty läpi. Niillä osoitetaan, että tuote on varmasti turvallinen aiottuun käyttötarkoitukseen”, Vuori toteaa.

Tukesilla on sopimuksia useiden laboratorioiden kanssa, ja se käyttää niitä riippuen niiden testausmahdollisuuksista. Joskus tehdään yhteistyötä Tullin laboratorion kanssa, mutta jos sen testimenetelmät eivät riitä, käytetään muita yhteistyökumppaneita.

Eläinkokeet kiellettiin vuonna 2009

Sanna-Mari Sahanen on allerginen lepän ja koivun siitepölyille sekä pölypunkeille ja lehmille. Hän ei pysty syömään gluteenia eikä vehnää edes gluteenittomana. Hän sai pahoja terveysongelmia työskennellessään aikoinaan Espoon virastotalossa, joka sittemmin purettiin homeongelman takia. Nykyään hän osaa varoa ongelmia aiheuttavia aineita tai ympäristöjä.

EU-säädökset pitävät onneksi huolen siitä, että haitallisia tuotteita ei myydä – tai jos tuotteet aiheuttavat ongelmia vain osalle käyttäjistä, niitä pystyy varomaan lukemalla ainesosaluettelon tarkasti.

Kosmetiikassa on yli 2000 kiellettyä ainesosaa. Viime joulukuussa tuli uusi lista raaka-aineista, jotka ovat saaneet CMR-luokituksen eli jotka on todettu syöpää aiheuttaviksi, perimää vaurioittaviksi tai lisääntymismyrkyllisiksi (carcinogenic, mutagenic or toxic to reproduction). Tukesin valvonnassa niitä ei ole nyt löytynyt. Toissa vuonna EU kielsi kosmetiikkatuotteissa yleisesti käytetyn Lilial-hajusteen, jota löytyi monissa EU-maissa hyllyistä vielä kiellon jälkeenkin. ”Suomessa tilanne oli sen verran hyvä, että tehovalvontaa ei tarvittu”, Anna Vuori sanoo.

Eläinkokeet kiellettiin koko EU:ssa kosmetiikan valmistuksessa vuonna 2009. Niitä on korvattu monilla vaihtoehtoisilla menetelmillä kuten käyttämällä keinoihoa ihoärsytyksen testaukseen.

Rajoituksia ja muutoksia kosmetiikka- ja kemikaalisäädöksiin voi tulla pitkin vuotta. ”On hyvä, että turvallisuutta seurataan aktiivisesti. Viime joulukuussa tuli myös lista 80:stä herkistäväksi tunnistetusta hajusteraaka-aineesta”, Vuori kertoo. Jos kosmetiikkatuotteessa on herkistävää hajusteraaka-ainetta, pitää tuotteen ainesosaluettelossa olla termi parfum tai aroma sekä herkistävän aineen INCI-nimi (International Nomenclature of Cosmetic Ingredients).

Sanna-Mari Sahanen käyttää mahdollisimman paljon luonnonkosmetiikkaa. ”Nykyisin tietyissä marketeissa ja kosmetiikkaketjuissa on hyvät valikoimat”, Sahanen sanoo. Jos hän löytää tavallisesta kosmetiikasta itselleen sopivia tuotteita, hän on niille silloin uskollinen eikä enää riskeeraa hyvinvointiaan kokeiluilla.

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli