Ursula Von der Leyenin kaudelle komission puheenjohtajana osuivat koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiakriisi ja Gazan taistelut. Yllättävistä kriiseistä huolimatta komissio on selvinnyt viisivuotiskaudestaan hyvin, arvioivat SuomiAreenan panelistit.
Ursula von der Leyenin komissio astui virkaansa joulukuussa 2019, ja viimeisen 4,5 vuoden aikana se on joutunut reagoimaan kriisiin toisensa perään. Samalla se on kuitenkin tehnyt erittäin kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja vahvistanut EU:n johtajuutta, arvioivat SuomiAreenan paneelikeskustelijat Porissa 26. kesäkuuta.
Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämään keskustelutilaisuuteen osallistuivat Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkija Timo Miettinen, Suomen EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljas ja Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja Leena Ylä-Mononen. Kun tilaisuuden moderaattorina toiminut Ylen juontaja Jussi-Pekka Rantanen kysyi panelisteilta kouluarvosanaa von der Leyenin komissiolle, muodostui keskiarvoksi 8+.
Kesäkuussa käytyjen EU-vaalien tulosta keskustelijat pitivät odotettua parempana. Vaikka laitaoikeistopuolueet kasvattivat paikkamääräänsä, on parlamentin enemmistö todennäköisesti muodostumassa maltilliseksi ja EU-myönteiseksi. Miettisen mukaan tulos edistää nykyisen linjan jatkuvuutta, mutta Ranskan tulevat parlamenttivaalit voivat merkitä EU-politiikassa uudenlaisen aikakauden alkua.
”Tarkoitan ennen kaikkea sitä kehitystä, jossa laitaoikeistolainen puolue voi isossa EU-maassa nousta merkittävään asemaan ja heiluttaa sillä tavalla EU:n valtatasapainoa uuteen suuntaan. Ranska on ollut perinteisesti Eurooppa-myönteinen, Euroopan ideamoottori”, Miettinen sanoi verraten Ranskaa Italiaan, jossa laitaoikeistopuolue Italian veljet on jo vallassa.
EU ilmastopolitiikan edelläkävijänä
Leena Ylä-Mononen kiitteli von der Leyenin komissiota sen tekemästä kunnianhimoisesta ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta. Parlamentin hyväksymä ilmastolaki aikoo tehdä EU:sta hiilineutraalin vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on vähentää nettokasvihuonekaasujen määrää 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta. ”Globaalisti EU on todellinen ilmastoedelläkävijä”, Ylä-Mononen sanoi.
Leena Ylä-Monosen ja Timo Miettisen mukaan muun muassa ilmastoriskeihin varautuminen ja luontokadon torjuminen ovat myös seuraavan komission tehtävälistalla.
Emilia Uljas nosti esiin kysymyksen, ovatko kunnianhimoisetkaan ilmastotavoitteet riittäviä koko planeetan näkökulmasta. Vaarana on hänen mukaansa myös se, että ilmastoasiat jäävät sivuun esimerkiksi talouteen ja puolustukseen liittyvien kysymysten vuoksi.
”Uskoisin, että tämä 4,5 vuotta vihreän kehityksen ohjelmaa on tuonut sekä ilmasto- että laajemmat ympäristökysymykset politiikan ytimeen. Sitä ei voi vain pyyhkäistä kilpailukyvyn tai puolustuksen alta”, Ylä-Mononen sanoi. Koska Euroopan kasvihuonepäästöt ovat vain seitsemän prosenttia maailman päästöistä, Euroopan on panelistien mukaan otettava ilmastotoimiin entistä globaalimpi näkökulma.
Seuraava komissio sopii vuoden 2040 päästötavoitteet. Miettisen mukaan keskustelua on silloin käytävä niin polttomoottoriautojen kieltämisestä kuin maatalouspäästöjen vähentämisestä.
Sosiaaliset oikeudet etenevät Euroopassa
Toiseksi Ursula von der Leyenin komission suureksi saavutukseksi Emilia Uljas nosti EU-kansalaisten sosiaalisten oikeuksien edistämisen. Siihen liittyvät niin naisten ja vähemmistöjen oikeuksien edistämiseen liittyvä toimintasuunnitelma, kodittomuuden ehkäiseminen kuin vähimmäispalkkadirektiivi. Timo Miettisen mukaan tärkeä askel oli myös alustatyödirektiivi, jolla pyritään puuttumaan esimerkiksi Woltin ja Foodoran kaltaisille alustoille työskentelevien ruokalähettien työehtoihin.
Uutta komissiota tullaan haastamaan entistä enemmän sen suhteesta Israeliin, Uljas uskoo. Ylä-Mononen totesi Gazan konfliktin jakavan jäsenmaita ja olevan historian painolastin vuoksi erityisen ongelmallinen Saksassa. Miettinen totesi EU toimivan yhtenäisenä Ukrainan ja Venäjän suhteen mutta epäyhtenäisesti Israelin ja Gazan suhteen.
”Tämä on se kysymys, jota EU joutuu hyvin paljon maailmalla selittämään. Miksi me olemme johdonmukaisia esimerkiksi kansainvälisen oikeuden kysymyksissä yhdessä konfliktissa mutta emme toisessa”, Miettinen sanoi.
Toinen EU:lle hankala asia on panelistien mukaan oikeusvaltioperiaate, josta varsinkin Unkari on lipsunut. Uljas piti mahdollisena ratkaisuna EU:n määräenemmistöpäätösten lisäämistä. Miettinen puolestaan korosti diplomatiaa, jonka avulla EU sai nuijittua läpi esimerkiksi Ukrainan tukipaketin Unkarin vastustuksesta huolimatta.
Von der Leyen antoi Euroopalle kasvot
Von der Leyenin komissio on onnistunut ottamaan monissa kysymyksissä aiempaa päättäväisemmän asenteen, Timo Miettinen kiitteli. Sen myötä kenellekään ei ole enää epäselvää, kuka Eurooppaa johtaa. ”Tässä kasvojenkohotuksessa komissio on onnistunut erittäin hyvin. Aloitekyky on palautettu komissiolle uudella tavalla”, Miettinen sanoi.
Leena Ylä-Monosen mukaan johtajuuden merkitys korostuu erityisesti kriisiaikana, ja komissio on osoittanut kriisinkestävyytensä ennakoimattomien maailmantapahtumien keskellä. ”Kriisit eivät ole eriyttäneet jäsenmaita toisistaan, vaan päinvastoin nähdään entistä selvemmin, miksi on tärkeää, että Eurooppa on yhtenäinen”, Emilia Uljas sanoi.
EU-parlamentti äänestää komission uuden puheenjohtajan heinäkuussa. Syys-lokakuussa europarlamentaarikot pääsevät haastattelemaan komissaariehdokkaita, minkä jälkeen myös heidän valintansa vahvistetaan äänestämällä. Uusi komissio aloittaa työskentelynsä marraskuun alussa.
Voit katsoa keskustelun tallenteen MTV Katsomosta: https://www.mtv.fi/video/f310944fdab307e02d7f/komission-toimikauden-tilinpaatos-ja-katsaus-tulevaisuuteen
Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 2. heinäkuuta 2024
- Laatija
- Suomen-edustusto