Ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävillä toimilla on valtava kiire

Sekä poliittiset päättäjät että kansalaiset haluavat luotettavaa tietoa ympäristön tilasta. Sitä heille tuottaa Euroopan ympäristökeskus, jota luotsaa suomalainen Leena Ylä-Mononen. 

Euroopan ympäristökeskus (EEA) seuraa Euroopan alueella ilmastotavoitteiden toteutumista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja niihin varautumista sekä tuottaa tietoa ympäristö- ja ilmastoaiheista. Keskuksen pääjohtaja Leena Ylä-Mononen muistuttaa, että EEA ei ole tutkimuslaitos tai lainsäätäjä vaan se kerää, analysoi ja koostaa erilaisia tilastoja ja muuta tietoa päätöksenteon tueksi sekä varmistaa, että tieto on laadukasta ja maittain vertailukelpoista. Tuotettu tieto on avoimesti saatavilla – eivät pelkästään raportit vaan myös kerätty data. 

Kööpenhaminassa sijaitsevassa EU:n erillisvirastossa työskentelee lähes kolmesataa henkeä. Lisäksi EEA tekee tiivistä yhteistyötä 32 jäsenmaansa ympäristökeskusten ja muiden toimijoiden kanssa. Ne puolestaan koordinoivat paikallisia verkostoja, joihin kuuluu yhteensä noin 400 ympäristöalan laitosta. EU:n jäsenmaiden lisäksi Norja, Islanti, Liechtenstein, Turkki ja Sveitsi ovat Euroopan ympäristökeskuksen jäseniä. Keskus tekee yhteistyötä myös Balkanin maiden kanssa, jotka kehittävät oman hallintonsa ympäristöalan osaamista ja valmiuksia. 

Ympäristökeskuksen tuottamaa tietoa käytetään EU:ssa ja jäsenvaltioissa päätöksenteon tukena lainsäädäntö- ja politiikkaehdotuksien valmistelussa, lakien toimeenpanossa ja toimeenpanon seurannassa. ”Euroopassa päätöksenteko perustuu parhaimpaan käytettävissä olevaan tietoon, ei arvailuihin. Samalla päätösten ja politiikkatoimien laatu on parempaa myös kansalaisten näkökulmasta”, Ylä-Mononen sanoo. 

Ylikulutus ongelmien juurisyy 

EEA:n toimittama Euroopan ympäristön tila ja näkymät -katsaus ilmestyy joka viides vuosi, seuraavan kerran vuonna 2025. Ympäristöarvioinnissa eri maiden dataa on analysoitu ja sovitettu yhteen, ja se kuvaa niitä ratkaisuja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi.

Leena Ylä-Mononen toteaa, että vaikka Euroopassa on tehty paljon vähähiiliseen tulevaisuuteen siirtymisessä, on kolmoiskriisi eli ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja saastuminen edelleen voimakkaasti läsnä myös Euroopassa, ja että luonnonvarojen ylikulutus on perimmäinen syy kestävyysvajeelle.

”Katsauksessa pyrimme löytämään ja esittämään sellaisia kestäviä ratkaisuja, jotka eivät katso vain yhtä asiaa, kuten ilmastonmuutoksen ratkaisemista, vaan jotka samalla ottavat huomioon myös luonnon monimuotoisuuden ja saastumisen. Katsauksessa tarkastellaan lisäksi siirtymän oikeudenmukaisuutta, joka on iso yhteiskunnallinen asia”, Ylä-Mononen sanoo.   

Maaliskuussa 2024 EEA julkaisi ensimmäisen Euroopan ilmastoriskien arvioinnin. Sen tarkoituksena on auttaa määrittelemään ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmaston kannalta herkkien alojen poliittiset painopisteet. 

Arvioinnissa katsottiin ekosysteemejä, terveyttä, elintarvikkeita, infrastruktuuria sekä taloutta ja rahoitusta ja yksilöitiin 36 suurta ilmastoriskiä, joista suurimman osan tilanne on jo huolestuttava. Esimerkiksi maatalous ja kasvintuotanto ovat vaaravyöhykkeellä osassa Eurooppaa kuivuuden tai sään ääri-ilmiöiden takia. Ylä-Mononen muistuttaa, että riskit ovat myös yhteen kietoutuneita. ”Esimerkiksi viime kesänä Kreikassa oli sekä kuivuutta, tulvia että maastopaloja ja tuhot tekivät ison loven maan bruttokansantuotteeseen.”

Sopeutumistoimia on tehtävä nyt

Ilmastoriskien arvioinnin sanoma on vakava: eurooppalaiset politiikat ja sopeutumistoimet eivät pysy nopeasti kasvavien riskien tahdissa, eikä asteittainen sopeutuminen riitä. Kasvihuonekaasujen päästöjä on edelleen vähennettävä kiireellisesti, jotta vältettäisiin tarkastelun pahin skenaario. ”Kolmen asteen lämpeneminen globaalisti tarkoittaisi Euroopassa 7 asteen lämpenemistä. Jos pysytään Pariisin sopimuksen tavoittelemassa 1,5 asteessa, niin silloinkin puhutaan hyvin erilaisesta ilmastosta Euroopassa”, Leena Ylä-Mononen sanoo. 

Päästövähennysten lisäksi on tehtävä sopeutumistoimia. ”Maataloudella on todella kiire varsinkin Etelä-Euroopassa, ja samoin kaupungeissa infrastruktuuri eli esimerkiksi sairaaloiden, päiväkotien ja koulujen sijoittelu ja suunnittelu on mukautettava uuteen ilmastoon sekä sade- ja hulevesien hallinnan osalta että lämpöaaltoihin varautumiseksi.” 

Valtaosalla jäsenvaltioista on oma sopeutumisstrategiansa ja EU:lla omansa. Ne ovat kuitenkin riittämättömiä. ”Tarvitaan sekä nopeampia että kattavampia toimia ja niiden yhteensovittamista. Arviointi on myös tietopohja käytettäväksi seuraavalle Euroopan komissiolle”, Ylä-Mononen jatkaa. 

Raportin lisäksi EEA:lla on tietoalusta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Alustalta löytyy tapausesimerkkejä hyvistä käytännöistä, kuten varautumisesta tulviin tai ankariin helleaaltoihin. Vaikka jäsenvaltiot ovat osin hyvin erilaisia, on mailla myös paljon yhteistä. ”Esimerkiksi Ruotsin viimekesäiset metsäpalot vaikuttivat Suomessa asti. Samoin monet Euroopan isojen jokien tulvat voivat ylittää maiden rajat, ja naapurimaiden on torjuttava niitä yhdessä.” 

Myös kansalaiset haluavat tietoa

Leena Ylä-Mononen kertoo, että viranomaisten lisäksi myös kansalaiset haluavat yhä enemmän luotettavaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa ympäristön tilasta ja että se on myös heidän perusoikeutensa. EEA koettaa vastata tähän tarpeeseen Euroopan tasolla. 

”Sopeutuminen, terveyteen liittyvä empiirinen data, ilman- ja uimavesien laatu, luonnontila, suojellut lajit”, Ylä-Mononen luettelee kansalaisten kiinnostuksen kohteita ja jatkaa, että ihmisiä kiinnostaa aina oman maan tilanne, mutta aika usein myös naapurimaat ja se, ovatko ne omaa maata parempia vai huonompia. EEA:n verkkosivuilta löytyy aineistoa myös suomeksi.

Toukokuussa EEA julkaisee raportin veden, ilmastonmuutoksen ja terveyden yhteyksistä. Vesi on teema, joka ei Suomessa vielä ole kriittinen, mutta varsinkin Etelä-Euroopassa veden riittävyyttä joudutaan arvioimaan yhä enemmän. Myöhemmin tänä vuonna ilmestyy lisäksi kattavia raportteja vesistöjen tilasta, liikenteestä ja kahdeksannen ympäristöohjelman seurannasta. 

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli