Euroopan tulevaisuus on nuorten

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti 13. syyskuuta kautensa viimeisen Unionin tila -puheensa. EU-nuorisodelegaattien ja Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämässä tilaisuudessa asiantuntijat pitivät puhetta onnistuneena vaikkakin yllätyksettömänä. Erityiskiitosta sai nuorten huomioiminen pitkin puhetta.

Kulunut vaalikausi on ollut Euroopan komissiolle hankala. EU on kuitenkin selvinnyt kunnialla niin koronapandemiasta kuin Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.

”Kriiseistä selviytyminen on osoittanut mieletöntä johtajuutta EU:lta, ja Ursula von der Leyen on ollut todella hieno keulakuva komissiolle. Vaikka puhe oli yllätyksetön, se kuitenkin vahvisti fiilistä, että tässä meillä on hyvä johtaja viemään asioita eteenpäin”, Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tiedottaja Hannariikka Nieminen totesi Suomen EU-nuorisodelegaattien Lotta Tuomisen ja Emilia Uljaan Unionin tila -puheen jälkeen vetämässä keskustelutilaisuudessa Helsingin keskustakirjasto Oodissa. 

Politiikan toimittaja Alec Neihumin mielestä nykyisen komission puheenjohtajan viimeisessä puheessa näkyivät selvästi sen kuusi prioriteettia: vihreä siirtymä, digitaalinen siirtymä, vahvempi ulkopolitiikka, sisäinen demokratia, toimiva talous ja eurooppalaisen elämäntavan edistäminen.

Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar oli yllättynyt siitä, miten pitkään von der Leyen puhui tekoälystä. Puheessaan von der Leyen korosti, miten komission tavoitteena on varmistaa, että tekoäly kehittyy ihmiskeskeiseen, avoimeen ja vastuulliseen suuntaan, ja totesi, että se voi parantaa terveydenhoitoa, lisätä tehokkuutta ja auttaa torjumaan ilmastonmuutosta. Von der Leyen aikoo myös lanseerata aloitteen, jossa tekoälyä koskevat startup-yritykset pääsisivät kouluttamaan mallejaan korkean suorituskyvyn tietokoneilla.

”Eli hän todella nosti tekoälyn yhdeksi kärkiaiheeksi ja peräänkuulutti sitä, että se on aivan ratkaiseva meidän tulevaisuutemme kannalta”, Blässar sanoi.

Eurooppanuorten puheenjohtajan Amanda Alvesalon päällimmäinen tunne puheesta oli reiluuden ja vastuullisuuden korostaminen. 

”Tämä komissio on joutunut tekemään vaikeita, esimerkiksi yrityksiin sekä maatalouteen liittyviä, päätöksiä. Koen, että puhe oli tietynlainen kädenojennus eri tahoille, että me haluamme kuulla teitä, ja miten tulevaisuutta rakennetaan nyt yhdessä.”

Lisäksi Alvesalo kiittelee sitä, että puhe oli erityisesti nuorille suunnattu. Von der Leyen aloitti puheensa nuorista ja päätti sen heihin. ”Hän korosti, miten nuorille pitää saada toivoa ja miten hänen mainitsemansa ratkaisut tukevat yhtenäisen Euroopan luomisessa, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuksia.”

Laajentuminen keskiöön, Kiinalle kritiikkiä

Yksi keskeinen teema Ursula von der Leyenin puheessa oli laajentuminen. Hän totesi, että EU:n on ryhdyttävä valmistautumaan siihen, ja viittasi samalla yli 30 jäsenvaltion unioniin. Maria Blässar sanoi laajentumisen olevan hyvin konkreettinen ja keskeinen asia lähivuosina ja muistutti, että hakijamaiden on täytettävä tietyt kriteerit mutta että myös EU:n pitää uudistaa itseään. ”Kyllä tästä tuli erittäin voimakas viesti kaikille jäsenmaille, miten sekä perussopimusten avaamisen että laajentumisen pitäisi molempien tapahtua.”

Myös Hannariikka Niemisen mielestä laajentumisen ja integraation syvenemisen täytyy kulkea käsi kädessä. Hän kuitenkin muistutti, että tie ei tule olemaan helppo. ”Pitää muun muassa miettiä, mitä budjetille tapahtuu, jos Ukrainan kaltaisia uusia jäsenmaita tulee mukaan, vaikka tietenkin ne tarjoavat myös uusia markkina-alueita”, Nieminen sanoi.

Toisena keskeisenä teemana von der Leyen korosti Euroopan kilpailukykyä ja reilujen pelisääntöjen merkitystä kansainvälisillä markkinoilla. Hän kertoi, että komissio käynnistää tutkimuksen Kiinasta tulevien sähköajoneuvojen tuista, joiden avulla autojen hinnat pidetään alhaisina. Alec Neihum oli yllättynyt siitä, miten suoraan von der Leyen kritisoi Kiinan häiriköintiä muun muassa sähköautomarkkinoilla.

Nieminen puolestaan totesi, että nykyinen komissio ei ole pelännyt nostaa Kiinaa tapetille, vaikka EU:n Kiina-politiikan tavoitteena ei olekaan irtautuminen taloudellisista kytköksistä vaan riskien minimoimisesta niin kriittisten raaka-aineiden kuin esimerkiksi lääkkeiden saatavuuden suhteen.

Mihin jäivät ilmastotavoitteet?

Keskustelua moderoineet EU-nuorisodelegaatit Emilia Uljas ja Lotta Tuominen halusivat tietää, mihin panelistit olisivat toivoneet Ursula von der Leyenin ottavan vahvemmin kantaa. Keskustelijat totesivat, että he olivat odottaneet konkreettisia toimia vihreän siirtymän ja uusien ilmastotavoitteiden edistämiseksi, mutta nyt niitä ei juuri kuultu.

”Toisaalta puheesta tuli läpi ristiveto ilmastotavoitteiden sekä kestävyyden, sosiaalisen ja taloudellisen näkökulman välillä, ja hän otti esille maanviljelijät ja ruokaturvan. Mutta nähtäväksi jää, kuinka kunnianhimoisena EU pysyy ilmastotavoitteidensa suhteen”, Hannariikka Nieminen sanoi.

Amanda Alvesalo koki, että konkretian sijaan von der Leyen puhui enemmän tahoille, joille esimerkiksi ennallistamisasetus on aiheuttanut skismaa.

Alec Neihum kuitenkin muistutti, että puheenjohtajan pitää poliitikkona tasapainoilla sekä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan että esimerkiksi omalta puolueelta tulevan kritiikin kanssa. Neihum tulkitseekin puhetta niin, että von der Leyen otti kuitenkin hyvin voimakkaasti kantaa siihen, että asioihin pitää puuttua nyt, vaikka varsinainen konkretia jäikin puuttumaan.  

Osaa tavoitteista ei ehditä toteuttaa

Nykyisellä komissiolla on työaikaa jäljellä noin 300 päivää ennen seuraavia vaaleja, eikä nykyinen komissio ehdi toteuttamaan kaikkia tavoitteitaan. Hannariikka Nieminen muistutti, että tässä ajassa ehditään kuitenkin tekemään paljon.

”Ja toisin kuin eduskunnassa, Euroopan parlamentissa asiat eivät raukea vaaleihin, vaan niiden ottamisesta jatkokäsittelyyn päätetään vaalien jälkeen. Eli käytännössä työ jatkuu, jos jotain jää kesken”, Nieminen kertoi.

Amanda Alvesalo pohti, mikä on von der Leyenille tärkeän terveysunionin tulevaisuus seuraavalla kaudella. Maria Blässar puolestaan on huolestunut maahanmuuttopaktin eli komission käynnistämän kokonaisvaltaisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusten läpiviemisestä ennen kesäkuuta 2024.

”Nyt ollaan aika lähellä, mutta löytyykö jäsenmailta kuitenkaan poliittista tahtoa viedä se maaliin asti? Sen sijaan olen paljon luottavaisempi siitä, että komission ehdotus kohdennetusta budjettikehysten avaamisesta rustataan läpi”, Blässar sanoi.

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli