Webinaarissa keskusteltiin EU:n arktisten asioiden politiikasta

Webinaarin avasi edustuston vt. päällikkö Maria Kokkonen, ja pääpuheenvuoron piti Euroopan ulkosuhdehallinnossa arktisten asioiden erikoislähettiläänä työskentelevä Michael Mann. Puheenvuoroa seuranneeseen paneelikeskusteluun osallistuivat hänen lisäkseen Suomen ulkoministeriön arktinen ja antarktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki sekä Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja, tutkimusprofessori Timo Koivurova. Keskustelun moderaattorina toimi edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila.

Geopoliittinen mielenkiinto arktista aluetta kohtaan on lisääntynyt

Pääpuheenvuorossaan Michael Mann taustoitti EU:n arktisten asioiden politiikan taustoja. Perusta unionin nykyiselle arktisten asioiden politiikalle luotiin vuonna 2016 annetussa EU:n arktisessa tiedonannossa. Mann totesi, että nykyisen arktisen politiikan kolme päätavoitetta ovat edelleen yhtä päteviä kuin vuonna 2016. Nämä painopistealueet ovat ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta, kestävä kehitys sekä tarve rakentaa kansainvälistä yhteistyötä. Mann myös painotti puheensa alussa Suomen EU-puheenjohtajakaudella annettujen päätöslauselmien olleen erittäin tärkeitä, sillä ne auttoivat saamaan arktisen alueen politiikan päivittämisen Euroopan komission asialistalle.

Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana ilmastonmuutos ja sen seurauksena luonnon monimuotoisuuden häviäminen ovat kiihtyneet hälyttävästi. Esimerkkeinä ilmastonmuutoksen seurauksista Mann mainitsi Siperiassa mitatun 38 asteen lämpötilan, laajat metsäpalot Venäjän ja Skandinavian arktisilla alueilla sekä Venäjällä tapahtuneen suuren dieselvuodon, joka johtui infrastruktuurin romahtamisesta ikiroudan sulamisen seurauksena.

Merijään sulaminen on puolestaan avannut arktisella alueella mahdollisia uusia laivareittejä sekä helpottanut pääsyä alueen kaasu- ja öljyvaroihin, mikä on lisännyt geopoliittista kiinnostusta arktista aluetta kohtaan. Nousevat suurvallat, kuten Kiina, pitävät silmällä reittien avautumisen myötä syntyviä mahdollisuuksia.

Mann mainitsi, että arktisen alueen turvallisuustilanne on muuttunut. Venäjä rakentaa alueella uudelleen sotilaallisia valmiuksiaan, jotka olivat rapautuneet kylmän sodan jälkeen. Yhdysvallat ja Nato ovat puolestaan vastanneet tähän omilla arktisilla harjoituksillaan. Kun lukuisat valtiot päivittävät omaa arktista politiikkaansa, EU:n on pysyttävä uskottavana ja merkityksellisenä toimijana alueella.

Mann suosittelee tutustumaan EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin Arctic Frontiers -konferenssissa helmikuun 2021 alussa pitämään puheeseen . Borrellin puhetta lainaten Mann toteaa, että turvallinen, vakaa, kestävä, rauhanomainen ja vauras arktinen alue on tärkeä paitsi arktiselle alueelle itselleen myös Euroopan unionille ja koko maailmalle. EU on läsnä arktisella alueella, ja sillä on sekä strategisia että arkisia intressejä arktisten asioiden hoitamisessa. Arktinen alue on lisäksi keskeinen esimerkki siitä, miksi tarvitsemme monenvälistä yhteistyötä.

”Arktisilla valtioilla on luonnollisesti ensisijainen vastuu alueidensa ongelmien ratkaisemisessa, mutta monia arktisia alueita koskevia kysymyksiä voidaan käsitellä ainoastaan, tai tehokkaammin, alueellisella tai monenvälisellä yhteistyöllä”, Mann sanoi.

Monet edellä mainituista kysymyksistä ovat olennaisen tärkeitä geopoliittisen dynamiikan, laajempien turvallisuusongelmien ja ilmastonmuutoksen kannalta. Turvallisuuden osalta kiinnitetään paljon huomiota sotilaallisiin turvallisuuskysymyksiin ja kilpailuun resursseista. EU:ssa nähdään, että useimmat jännitteet arktisella alueella liittyvät ensisijaisesti maailmanlaajuiseen geopoliittiseen kilpailuun suoraan alueisiin liittyvien asioiden sijaan.

Mann korosti, että arktisen alueen turvallisuuskysymyksiä on tarkasteltava laajemmassa yhteydessä, sillä on selvää, että ilmastonmuutos on arktisen alueen suurin uhka. Ilmasto- ja energiakysymykset vaikuttavat esimerkiksi ympäristö- ja terveysturvallisuuteen. Kaikkiin näihin voidaan parhaiten puuttua kansallisilla toimenpiteillä yhdistettynä kansainväliseen yhteistyöhön.

”EU haluaa tehdä yhteistyötä kumppaneidensa kanssa paikallisten asukkaiden ja vihreän siirtymävaiheen hyväksi, jotta saavutetaan vankka tasapaino yhtäältä ympäristön, luonnonvarojen ja kulttuurin säilyttämisen ja toisaalta arktisten alueiden taloudellisen kehittämisen ja resurssien käytön välillä. EU:n tavoitteena on säilyttää arktinen alue rauhanomaisen yhteistyön alueena, hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja tukea arktisten alueiden kestävää kehitystä”, sanoi Mann puheensa lopuksi.

Paneelikeskustelussa pohdittiin arktisten alueiden nykytilaa ja tulevaisuutta

Paneelikeskustelun aluksi puhujat jakoivat Michael Mannin puheenvuoron herättämiä ajatuksia.

Petteri Vuorimäki toi keskusteluun Arktisen neuvoston arktisen politiikan kannalta merkittävimpänä toimijana ja tärkeimpänä hallitustenvälisenä foorumina. Neuvosto, jonka jäsen Suomikin on, edistää yhteistyötä, koordinointia ja kanssakäymistä arktisten valtioiden, arktisten alkuperäiskansayhteisöjen ja arktisen alueen asukkaiden kesken. Yhteistyön keskiössä ovat erityisesti kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu arktisella alueella.

Timo Koivurova viittasi EU:n käynnissä olevaan uuden arktisen tiedonannon valmistelutyöhön. Koivurova painotti, että EU:lla on selkeä poliittinen rooli arktisella alueella, minkä lisäksi Euroopan unionin uskottavuutta alueella lisäävät huomattavat investoinnit arktiseen tutkimukseen. Tutkimukseen, innovaatioihin ja aluekehitykseen suunnatut varat edesauttavat puolestaan panostuksia kestävään liiketoimintaan ja tukevat perinteisiä elämäntapoja.

Seuraavaksi panelistit keskustelivat vihreän siirtymän arktiselle alueelle tuomista mahdollisuuksista ja uhista. Sekä Vuorimäki että Koivurova korostivat arktisen alueen olevan ilmastonmuutoksen ja sen seurausten vuoksi vaaravyöhykkeellä jo nyt ja painottivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia lieventävien toimien tärkeyttä. Mann muistutti, että EU:n vihreän kehityksen ohjelma on huomioitava myös arktisessa politiikassa ja että turvallisuus on nähtävä laaja-alaisesti.

Koivurova mainitsi Joe Bidenin johtaman Yhdysvaltojen liittymisen uudelleen Pariisin ilmastosopimukseen sekä Kiinan ilmoittamien ilmastotavoitteiden vaikuttavan positiivisesti myös arktisen alueen kehitykseen. Samalla panelistit kuitenkin totesivat monien tekijöiden vaikuttavan siihen, miten nopeasti vihreä siirtymä etenee arktisilla alueilla. Panelistit muistuttivat, että arktinen alue on monimuotoinen – siihen sisältyy monia erilaisia arktisia alueita, joiden yhteisinä piirteinä ovat harva asutus ja pitkät välimatkat.

Panelistit painottivat, että ympäristönsuojelun ja alueen asukkaiden toimeentulon välillä on löydettävä tasapaino. Alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä on huomioitava arktisen alueen asukkaiden, erityisesti alkuperäiskansojen kuten saamelaisten, oikeudet ja näkemykset. Mann totesi, että vihreä siirtymä luo arktiselle alueelle myös tulevaisuuden työpaikkoja esimerkiksi hiilineutraalin energian ja vihreiden teknologioiden myötä.

EU:n uusi arktinen tiedonanto ja siihen liittyvän kuulemisen tulokset

Vuorimäki pitää vuoden 2016 arktisen tiedonannon tavoitteita edelleen pätevinä, mutta muistuttaa, että niiden edistämiseksi on tehtävä enemmän: arktisten alueiden on oltava korkealla EU:n agendalla, sillä alueet ovat tärkeitä myös globaalista näkökulmasta.

Mann totesi puheenvuorossaan, että EU haluaa tarjota eurooppalaisia ratkaisuja muuttuvalle arktiselle alueelle. Valmisteilla olevan uuden arktisen tiedonannon on määrä tulla hyväksyttäväksi vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä. Valmistelun osana järjestettiin viime vuonna julkinen kuuleminen, jossa jäsenmaat, paikallishallinnot ja yhteisöt sekä kansalaisjärjestöt kertoivat näkemyksiään asiasta, ja komissio julkaisi viime kuussa yhteenvedon julkisen kuulemisen tuloksista .

”Toivomme, että tiiviimmällä eurooppalaisella sitoumuksella voimme innostaa ja kannustaa vankkaa mutta vihreää siirtymää, jossa arktiset alueet voivat esitellä tulevaisuuden työpaikkoja hiilineutraalin energian, kaivannaisteollisuuden (mukaan lukien vihreän siirtymävaiheen kannalta tärkeät mineraalit), sähköisen oppimisen, matkailun, vihreän teknologian, kalastuksen ja maatalouden aloilla. Kun työ etenee, odotamme innolla avoimen vuoropuhelun jatkamista kaikkien sidosryhmien kanssa, joten ottakaa arktisissa asioissa rohkeasti yhteyttä meihin”, Mann sanoi.