Skip to main content
Euroopan komission logo
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli9 syyskuu 2022Suomen-edustusto

Vihreä siirtymä ei tapahdu hetkessä, mutta vaivannäkö kannattaa

Vihreä siirtymä
Copyright Jaska Poikonen

Vihreä siirtymä on tullut entistäkin ajankohtaisemmaksi kysymykseksi Venäjän hyökättyä perusteettomasti Ukrainaan. Vihreä siirtymä luo Euroopalle omaa, vastuullista raaka-aine- ja energiantuotantoa sekä synnyttää yrityksille merkittäviä kasvumahdollisuuksia.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on kunnianhimoinen kokonaisuus, jonka myötä Euroopasta tulee maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Ohjelman toteutus jakautuu lukuisiin osa-alueisiin, kuten puhtaaseen ilmaan, veteen ja energiaan, kilpailukykyiseen teollisuuteen, terveelliseen ja kohtuuhintaiseen ruokaan ja vastuulliseen liikenteeseen. Lisäksi osana ohjelmaa rakennetaan mahdollisuudet talouskasvulle, joka ei ole riippuvainen resurssien käyttämisestä, ja huolehditaan, ettei yksikään ihminen tai alue jää muista jälkeen suuressa muutoksessa.

Asiantunteva paneeli keskusteli vihreästä siirtymästä Eurooppa-foorumissa Turussa 25.8.2022. Paneelin jäseninä olivat Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, Euroopan parlamentin jäsenet Ville Niinistö ja Henna Virkkunen sekä Turun Eurooppanuorten puheenjohtaja Susan Saarinen. Paneelin moderoi Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila.

Paneelin alkajaisiksi yleisö ja panelistit saivat kertoa mielipiteensä siitä, tulisiko siirtymää kiihdyttää vai hidastaa. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että tahtia tulisi kiihdyttää, kun taas yleisön joukkoon mahtui myös muutamia, joiden mielestä siirtymää tulisi hidastaa.

”Mitä nopeammin fossiilisista energialähteistä päästään siirtymään EU:n ja Suomen omiin energiaratkaisuihin, sitä nopeammin olemme myös riippumattomampia kaikenlaisista diktaattoreista. Vastuullisiin energianlähteisiin siirtyminen puolustaa demokratiaa ratkoen samalla ilmastokriisiä ja tuoden meille työtä”, Ville Niinistö perusteli omaa kantaansa.

Niinistö jatkoi, kuinka hänen mielestään nykyisessä fossiilisten energianlähteiden hinnannoususta aiheutuneessa tilanteessa on erittäin tärkeää, ettei fossiilisten energianlähteiden käyttöä ainakaan tueta enempää. ”Silloin olemme seuraavassa kriisissä tätäkin pahemmassa asemassa”, hän totesi.

Jyrki Katainen nosti esiin yritysnäkökulman. ”Kun suunta on selvä, miksi ottaa takapakkia? Jos ajattelisimme peruuttavamme vihreässä siirtymässä, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että kehottaisimme teollisuutta ja yrityksiä investoimaan fossiilisiin. En missään nimessä haluaisi ketään sellaiseen tilanteeseen, jossa joku sitoutuisi fossiiliseen energiaan vuosikymmeniksi tietäen, että sijoituskohde on vääränlainen”, Katainen totesi.

Susan Saarinen toi keskusteluun nuorten näkökulmaa. ”Myös nuorten suuntana on kestävä ja omavarainen, vihreän energian tie. Siirtymä on paljon muutakin kuin energiaa ja ilmastopolitiikkaa. Siirtymä merkitsee myös turvallisuutta, koulutusmahdollisuuksia, työllisyyttä ja kaikkea sitä, mitä hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee. Uskallan sanoa, että nuoret suhtautuvat siirtymään optimistisesti”, Saarinen sanoi.

Järjestelmätason uudistuksessa täytyy huomioida kaikki näkökulmat

Henna Virkkunen nosti paneelissa esiin, kuinka vihreän siirtymän poliittiseen etenemiseen sekä käytännön toteutukseen liittyy monta haastetta. ”En usko aivan niin optimistisesti, että paketti saadaan tänä syksynä valmiiksi. Kokonaisuuksia on kaksitoista, ja parlamentti ei ole muodostanut kaikista edes kantaansa”, Virkkunen sanoi.

Saarinen oli sitä mieltä, ettei lakipaketti etene riittävän nopeasti. Hän sanoi kuitenkin ymmärtävänsä prosessin haasteet, sillä eri valtioilla on erilaisia intressejä. Saarinen muisteli, kuinka oli viime keväänä päässyt itsekin seuraamaan pakettiin liittyviä neuvotteluita. Neuvotteluista jäi päällimmäisenä mieleen, kuinka monitasoiselta ja monimutkaiselta kaikki vaikutti.

Jyrki Katainen huomautti, kuinka paketin on oikeastaan tarkoituskin olla monimutkainen: laajaa muutosta ei saada muilla tavoin aikaiseksi.

”Komission tavoitteena on saada aikaan systemaattinen muutos talouteen. Paketit ovat siksi laajoja. Järjestelmätason muutosta ei saada aikaan sillä, että säädetään laki, joka koskee yhtä pientä osa-aluetta. Systeeminen muutos tapahtuu silloin, jos huomioidaan kaikki näkökulmat – energiatalous, energiatehokkuus, talous, tuotanto ja päästörajat. Lisäksi mahdollistetaan sellainen talouskasvu, joka on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Kokonaisuus on monimutkainen, mutta se on tehtävä”, Katainen perusteli.

Investoinnit omaan tuotantoon maksavat itsensä takaisin

Henna Virkkunen kuvaili paneelissa myöhemmin, kuinka kunnianhimoinen muutos vaatii myös raaka-aineensa. ”Olen ollut huolissani siitä, että ollaan tavattoman riippuvaisia venäläisistä fossiilisista energianlähteistä. Nyt kun puhutaan nopeasta siirtymästä, esimerkiksi aurinkopaneeleista tai liikenteen nopeasta sähköistämisestä, olen huolissani siitä, että olemme lähes täysin riippuvaisia Kiinasta muutokseen tarvittavissa komponenteissa ja raaka-aineissa”, Virkkunen sanoi.

Panelistit totesivat, kuinka ratkaisu raaka-ainetarpeisiin piilee ainakin Euroopan oman raaka-ainetuotannon vahvistamisessa sekä nykyistä paremman kierrätyksen mahdollistamisessa. Investoinnit kehittyneisiin teknologioihin, jotka ovat talouden sekä resurssien käytön näkökulmasta tehokkaita, hyödyttävät Eurooppaa. Samalla ne tekevät maanosan yrityksistä edelläkävijöitä, joiden käytännöt leviävät mitä todennäköisimmin hiukan myöhemmin myös muualle maailmaan.

Vaikka kokonaisuus on vaativa ja hintava, paneelin kanta vihreän siirtymän suhteen oli selkeä. Ismo Ulvila viittasi investointeihin ja eurooppalaisille yrityksille syntyviin liiketoimintamahdollisuuksiin, joita Venäjä-riippuvuudesta irtaantuminen synnyttää: ”Komissio on ennakoinut, että viiden vuoden aikana Venäjä-kytköksistä irti pääseminen maksaa meille noin 200 miljardia euroa vuodessa. Mutta täytyy huomioida, että se on rahaa, jota investoimme itseemme – emme enää maksa sitä Putinille.”

Tilaisuuden tallenne alla

Tiedot

Julkaisupäivä
9 syyskuu 2022
Laatija
Suomen-edustusto