​​​​​​​Valtiontuet: Komissiolta hyväksyntä Suomen miljardin euron yritystukiohjelmalle

Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen esittämän miljardin euron järjestelyn, jolla yrityksiä tuetaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta.

Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen esittämän miljardin euron järjestelyn, jolla yrityksiä tuetaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta. Tukijärjestely hyväksyttiin komission 9. maaliskuuta 2023 vahvistamien valtiontuen tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden nojalla. Komissio edesauttaa puitteiden kautta valtiontukitoimenpiteitä aloilla, jotka ovat keskeisiä vihreän siirtymän nopeuttamisen ja polttoaineisiin liittyvien riippuvuuksien vähentämisen kannalta. Uusilla puitteilla muutetaan ja osittain jatketaan 23. maaliskuuta 2022 hyväksyttyjä tilapäisiä kriisipuitteita, joiden mukaisesti jäsenmaat voivat tukea taloutta meneillään olevan geopoliittisen kriisin yhteydessä. Kriisipuitteisiin on jo tehty muutoksia 20. heinäkuuta 2022 ja 28. lokakuuta 2022.

Suomen valtiontukitoimenpiteet

Suomi ilmoitti komissiolle valtiontuen tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden mukaisesti miljardin euron järjestelystä, jolla tuetaan yrityksiä Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan aiheuttamassa poikkeustilanteessa.

Järjestely koostuu kahdesta tukimuodosta: i) yhteensä 400 miljoonan euron rajoitettu tuki sähkön käyttäjille sähköyhtiöiden kautta kanavoituina suorina hyvityksinä, joilla kompensoidaan osa kuukausittaisista sähkölaskuista; tuen kokonaismäärä on 400 miljoonaa euroa; ja ii) yhteensä 600 miljoonan euron suuruinen valtion takaamien lainojen muodossa annettava maksuvalmiustuki sähköyhtiöille sähkölaskutulojen viivästymisen vuoksi.

Ensimmäisessä tukimuodossa, jota hallinnoi Valtiokonttori, yksittäinen sähkönkäyttäjä voi saada enimmillään 250 000 euron tuen. Tästä tukimuodosta voivat hyötyä myös kotitaloudet. Kotitalouksille myönnettävä tuki ei kuitenkaan ole EU:n lainsäädännössä tarkoitettua valtiontukea, eikä sille näin ollen tarvita komission ennakkohyväksyntää.

Toisessa tukimuodossa autetaan Valtiokonttorin takaamilla lainoilla sähköyhtiöitä, joilla on tällä hetkellä maksuvalmiusongelmia, koska niiden asiakkaille on myönnetty lisäaikaa sähkölaskujen maksamiseen.

Komissio katsoi Suomen järjestelyn täyttävän valtiontuen tilapäisissä kriisi- ja siirtymäpuitteissa asetetut edellytykset. Sähkölaskuhyvityksiin käytettävän tuen määrä on rajoitettu, eikä se ylitä tilapäisissä valtiontukipuitteissa asetettua 2 miljoonan euron enimmäismäärää tuensaajaa kohti. Myös sähköyhtiöille myönnettävät valtion takaamat lainat täyttävät edellytykset, koska i) takaukset ovat voimassa enimmillään kuusi vuotta, ii) takaukset koskevat ainoastaan käyttöpääomalainoja ja iii) takauksesta perittävät korvaukset noudattavat tilapäisissä valtiontukipuitteissa asetettuja vähimmäistasoja. Lisäksi molempiin tukimuotoihin liittyy ehtoja, joilla rajoitetaan kilpailun kohtuutonta vääristymistä. Tällainen ehto on esimerkiksi se, että valtiontuesta saatava etu on siirrettävä mahdollisimman suuressa määrin lopullisille edunsaajille. Molemmissa tukimuodoissa tuki on myönnettävä 31. joulukuuta 2023 mennessä.

Komissio totesi Suomen tukiohjelman olevan tarpeellinen, asianmukainen ja oikeasuhteinen Suomen taloudessa vallitsevan vakavan häiriön poistamiseksi. Näin ollen se täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja valtiontuen tilapäisissä kriisi- ja siirtymäpuitteissa asetetut edellytykset.

Tällä perusteella komissio hyväksyi tukiohjelman EU:n valtiontukisääntöjen mukaiseksi.

Taustaa

Komissio on hyväksyi 9. maaliskuuta 2023 uudet tilapäiset valtiontuen kriisi- ja siirtymäpuitteet, joilla pyritään edistämään tukitoimenpiteitä nettonollatalouteen siirtymisen kannalta keskeisillä aloilla vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman mukaisesti. Yhdessä komission samana päivänä hyväksymän yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muutoksen kanssa tilapäisillä kriisi- ja siirtymäpuitteilla autetaan nopeuttamaan investointeja ja rahoituksen saantia puhtaan teknologian tuotantoon Euroopassa. Näin EU-maita autetaan myös toteuttamaan mukautettujen valtiontukisääntöjen piiriin kuuluvia kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaisia hankkeita.

Uusilla puitteilla muutetaan ja jatketaan osittain kriisiajan tilapäisiä valtiontukipuitteita, jotka hyväksyttiin 23. maaliskuuta 2022, jotta EU-maat voisivat tukea taloutta hyödyntämällä EU:n valtiontukisääntöjen mahdollistamaa joustoa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kriisiajan tilapäisiä valtiontukipuitteita muutettiin ensimmäisen kerran 20. heinäkuuta 2022 talvivalmiuspaketin täydentämiseksi REPowerEU-suunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Tilapäisiä kriisipuitteita on muutettu edelleen 28. lokakuuta 2022 korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä annetun asetuksen ja yhteisvastuun lisäämisestä kaasuhankintojen paremman koordinoinnin, luotettavien viitehintojen ja rajatylittävän kaasukaupan avulla annetun asetuksen mukaisesti.

Tilapäisissä kriisi- ja siirtymäpuitteissa jäsenmaille sallitaan seuraavan tyyppiset valtiontuet:

• Rajoitetut tukimäärät missä tahansa muodossa yrityksille, jotka kärsivät tämänhetkisestä kriisistä tai siihen liittyvistä pakotteista ja vastapakotteista, maatalousalalla enintään 250 000 euroon asti, kalastus- ja vesiviljelyalalla 300 000 euroon asti ja kaikilla muilla aloilla enintään 2 miljoonaan euroon asti.
• Valtiontakauksina ja korkotukilainoina myönnettävä likviditeettituki. EU-maat voivat poikkeustapauksissa ja tiukkoja suojatoimia noudattaen tarjota energiayhtiöille kaupankäyntitoimintaa varten julkisia takauksia, joiden kattavuus on yli 90 %, jos ne annetaan rahoittamattomana vakuutena keskusvastapuolille tai määritysosapuolille.
• Tuki korkeiden energianhintojen kompensoimiseksi. Tällä tuella, jota voidaan myöntää missä tahansa muodossa, kompensoidaan erityisesti energiaintensiivisille yrityksille kaasun ja sähkön hinnan poikkeuksellisesta noususta aiheutuvia lisäkustannuksia. Yksittäisen tuen määrä voidaan laskea joko aiemman tai nykyisen energiankulutuksen perusteella. Tässä on kuitenkin säilytettävä markkinakannustimet energiankulutuksen vähentämiseen ja varmistettava talouden toiminnan jatkuvuus. Lisäksi EU-maat voivat tarjota tukea joustavasti, myös tilanteesta erityisen paljon kärsiville energiaintensiivisille aloille, kunhan vältetään liialliset korvaukset ja kannustetaan hiilijalanjäljen pienentämiseen, kun kyseessä on yli 50 miljoonan euron tukimäärä. Jäsenmaita kehotetaan myös harkitsemaan syrjimättömiä ympäristönsuojeluun tai toimitusvarmuuteen liittyvien ehtojen asettamista tuelle. Lisätietoja mahdollisuuksista tukeen korkeiden energianhintojen vuoksi ja yksittäisten tukimäärien laskentamenetelmästä on täällä.
• Toimenpiteet, joilla nopeutetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa. Jäsenmaat voivat toteuttaa kaikkiin uusiutuviin energianlähteisiin tehtäviä investointeja varten tukiohjelmia soveltaen yksinkertaistettuja tarjouskilpailumenettelyjä, jotka voidaan panna nopeasti täytäntöön ja joihin sisältyy riittävät suojatoimet tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Lisäksi jäsenmaat voivat suunnitella tukiohjelmia sellaista teknologiaa varten, johon tarvitaan tukea jäsenmaan energiapaletin vuoksi. Pienille hankkeille ja kehitysasteeltaan vähemmän kypsille teknologioille, kuten uusiutuvalle vedylle, myönnettävän tuen edellytyksiä on yksinkertaistettu siten, että enää ei vaadita tarjouskilpailua, kunhan tietyistä suojatoimista huolehditaan.
• Toimenpiteet, joilla helpotetaan teollisuusprosessien irtautumista hiilestä. Energiatoimitusten monipuolistamisen nopeuttamiseksi EU-maat voivat tukea investointeja fossiilisista polttoaineista luopumiseen erityisesti sähköistämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan ja tietyt ehdot täyttävän sähköpohjaisen vedyn käyttöön siirtymisen avulla. Laajempia mahdollisuuksia voidaan käyttää, kun kyseessä on teollisuusprosessien hiilestä irrottaminen siirtymiseksi vetypohjaisiin polttoaineisiin. Jäsenmaat voivat joko i) ottaa käyttöön uusia tarjouskilpailuihin perustuvia tukiohjelmia tai ii) tukea hankkeita suoraan ilman tarjouskilpailuja, jolloin yksittäiseen investointiin myönnettävän julkisen tuen osuudelle asetettaisiin tiettyjä rajoituksia. Pienille ja keskisuurille yrityksille sekä erityisen energiatehokkaille ratkaisuille tarjottaisiin lisäbonuksia. Sellaisia tilanteita varten, joissa ei käytetä tarjouskilpailumenettelyä, on otettu käyttöön uusi yksinkertaisempi laskentamenetelmä tuen enimmäismäärän määrittämiseksi.
• Tuet, joilla pyritään edesauttamaan sähkön kysynnän vähentämistä korkeisiin energian hintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä annetun EU:n asetuksen mukaisesti.
• Toimenpiteet, joilla nopeutetaan investointeja nettonollatalouteen siirtymisen kannalta keskeisillä aloilla ja mahdollistetaan strategisten teknologioiden, kuten akkujen, aurinkopaneelien, tuuliturbiinien, lämpöpumppujen, elektrolyysilaitteiden ja hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä keskeisten komponenttien tuotannon investointituki sekä tuki näihin liittyvien kriittisten raaka-aineiden tuotantoon ja kierrätykseen. Jäsenmaat voivat suunnitella yksinkertaisia ja tuloksellisia tukiohjelmia tuelle, jonka enimmäismäärä on tietty prosenttiosuus investointikustannuksista tiettyyn nimellismäärään asti investoinnin sijaintipaikasta ja tuensaajan koosta riippuen. Ne voivat myöntää enemmän tukea pienille ja keskisuurille yrityksille sekä epäsuotuisilla alueilla sijaitseville yrityksille, jotta varmistetaan, että EU:n koheesiotavoitteet otetaan asianmukaisesti huomioon. Lisäksi jäsenmaat voivat poikkeustapauksissa myöntää yksittäisille yrityksille voidaan enemmän tukea, jos on olemassa todellinen riski, että investoinnit suuntautuvat pois Euroopasta. Tällöin edellytetään tiettyjä suojatoimia. Lisätietoa mahdollisuuksista tukea toimenpiteitä, joilla nopeutetaan siirtymistä nettonollatalouteen, on täällä.

Venäjän määräysvallassa ja EU:n pakotteiden kohteina olevat yhteisöt jätetään näiden tukien ulkopuolelle.

Tukitoimenpiteet, jotka ovat erityisen tärkeitä vihreän siirtymän nopeuttamiseksi ja polttoaineriippuvuuksien vähentämiseksi, sallitaan 31. joulukuuta 2025 asti. Tämä koskee erityisesti toimenpiteitä, joilla nopeutetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa ja energian varastointia, toimenpiteitä, joilla helpotetaan teollisuusprosessien vähähiilistämistä, ja toimenpiteitä, joilla nopeutetaan investointeja nettonollatalouteen siirtymisen kannalta keskeisillä aloilla.

Tilapäisten kriisipuitteiden tarjoamia muita mahdollisuuksia, joilla on tarkoitus reagoida välittömään kriisitilanteeseen (rajoitetut tukimäärät, likviditeettituki valtiontakausten ja tuettujen lainojen muodossa, tuki korkeiden energianhintojen korvaamiseksi, tukitoimenpiteet sähkön kysynnän vähentämiseksi) voidaan hyödyntää edelleen 31. joulukuuta 2023 saakka. Oikeusvarmuuden turvaamiseksi komissio arvioi myöhemmin, onko kriisipuitteiden voimassaoloa mahdollisesti syytä jatkaa.

Tilapäisillä kriisi- ja siirtymäpuitteilla täydennetään EU-maiden monia mahdollisuuksia toteuttaa tukitoimenpiteitä EU:n nykyisten valtiontukisääntöjen sallimissa rajoissa. EU:n valtiontukisäännöissä annetaan jäsenmaille esimerkiksi mahdollisuus auttaa kiireellisen pelastamistuen tarpeessa olevia yrityksiä selviytymään likviditeettivajeesta. Lisäksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa annetaan EU:n jäsenmaille mahdollisuus korvata yrityksille vahinkoja, joita aiheutuu suoraan meneillään olevan kriisin kaltaisesta poikkeuksellisesta tapahtumasta.

Päätöksen julkinen versio on saatavilla komission kilpailuasioiden verkkosivustolla olevassa valtiontukirekisterissä (State aid register) numerolla SA.106260 sen jälkeen kun mahdolliset luottamuksellisten tietojen julkaisuun liittyvät kysymykset on ratkaistu. Internetissä ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavat uudet valtiontukipäätökset esitetään viikoittain ilmestyvässä tiedotteessa Competition Weekly e-News.

Lisätietoja tilapäisistä kriisi- ja siirtymäpuitteista ja muista toimista, joita komissio on toteuttanut Venäjän Ukrainassa käymän sodan taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi ja nettonollatalouteen siirtymisen edistämiseksi, on saatavissa täältä.

Kilpailupolitiikasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager:

Suomi antaa tällä miljardin euron järjestelyllä yrityksille mahdollisuuden lykätä energialaskujensa maksamista. Suomi myös osittain hyvittää poikkeuksellisen korkeita energiakustannuksia. Lisäksi järjestelyn avulla voidaan tukea sähköyhtiöitä, joille syntyy merkittäviä maksuvalmiusvajeita sähkölaskutulojen viivästymisen vuoksi.

 

Koko tiedote:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_1826

 

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvilaec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa Twitterissä @eukomissio