Uusia kumppanuuksia oppilaitosten ja työelämän välille TYRSKY-hankkeen avulla

Koronatilanteen vaihdellessa koko Eurooppaa on vaivannut paheneva osaajapula, johon kaivataan kipeästi ratkaisuja. EU:n tavoitteena on tukea työpaikkojen luomista, auttaa ihmisiä saamaan parempia työpaikkoja ja varmistaa EU-kansalaisille yhtäläisemmät mahdollisuudet löytää töitä. Suomessa osaajapulasta kärsittiin jo ennen koronapandemiaa, ja nyt tähän haasteeseen on tartuttu, sillä ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä oppilaitokset pystyvät reagoimaan työelämän tarpeisiin entistä ketterämmin. Uudenlaisen yhteistyön kehittämiseen tarvitaan kuitenkin edelleen tukea. TYRSKY-hankkeen avulla pyritään helpottamaan työn ja työntekijöiden kohtaamista vahvistamalla ja luomalla uusia kumppanuuksia ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työelämän välille. 

TYRSKY on kolmivuotinen hanke, joka jatkuu elokuun 2023 loppuun saakka. Hanke saa tukea Euroopan sosiaalirahastolta (ESR), jonka toiminnan painopisteitä ovat mm. työhön pääsyn helpottaminen, elinikäisen oppimisen vahvistaminen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien töihin pääsyn tukeminen Euroopan unionin alueella.

TYRSKYn emohankkeen rahoitus on 2,6 miljoonaa euroa ja sisarhankkeen puolestaan 0,5 miljoonaa. Emohanketta koordinoi SASKY koulutuskuntayhtymä ja sisarhanketta Tampereen seudun ammattiopisto TREDU. Hankkeiden kokonaisrahoitus on siten yhteensä 3,1 miljoonaa euroa. Tästä 80 prosenttia tulee ESR:ltä. Hankkeessa on mukana yhdeksän ammatillisen koulutuksen järjestäjää.

Työelämätaitoja vahvistamassa

TYRSKY-hankkeen tavoitteena on mm. lisätä työelämän tietoisuutta ammatillisen koulutuksen ja yhteistyön mahdollisuuksista, kehittää uudenlaisia tapoja kartuttaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammatillista osaamista työelämäyhteisössä, yhdenmukaistaa opiskelijoiden polkuja kohti työelämää ja löytää uusia tapoja tukea jatkuvaa oppimista.

TYRSKY-hankkeen koordinaattori Jaana Koivisto SASKY koulutuskuntayhtymästä kertoo, että hankkeen mahdollistama tiiviimpi yhteistyö oppilaitosten ja työelämän välillä on parantanut opiskelijoiden oppimisprosessia työpaikoilla. Se on lisäksi sujuvoittanut hakeutumista työpaikoille koulutussopimusjaksoille ja palkkatöihin.

”Opiskelijat ovat valmiimpia työelämäjaksoille, sillä TYRSKY tarjoaa oppilaitoksille paremmat resurssit valmistella jaksoja etukäteen. Opiskelijoiden työelämävalmiudet kehittyvät, kun heille ehditään opettaa paremmin työelämätaitoja. Monelle opiskelijalle koulutussopimusjakso saattaa olla ensimmäinen kokemus työelämästä. Ohjaava opettaja käy myös itse työpaikalla opiskelijan kanssa, jolloin pystytään selkeämmin yhdistämään opiskelijan osaaminen ja työelämän tarpeet”, Koivisto sanoo.

Työelämätaitojen opettelu nivotaan osaksi olemassa olevaa opetusta ja oppilaitosarkea. Tavoitteena on luoda pysyvää toimintaa, jota jatketaan osana ammatillisen koulutuksen järjestäjien arkea sitten kun hanke aikanaan loppuu. Myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita pyritään tukemaan ammattitaidon kartuttamisessa työelämässä.

”Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa on toteutettu rinnalla kulkemisen mallia, jolloin tukena oleva oppilaitoksen ohjaaja on auttanut henkilökohtaisesti opiskelijan työelämäjaksoille. Ensin jaksoja valmistellaan hyvin niin opiskelijan kuin yrityksenkin kanssa, ja ohjaaja on oppilaan tukena koko työelämäjakson ajan”, Koivisto toteaa.

Apua työelämän osaajapulaan

Osaajapulasta puhutaan nyt paljon, ja myös Koivisto luettelee eri medioista tuttuja osaajapula-aloja. ”Osaajapulassa korostuvat erityisesti sote-ala, konepaja-ala, ravintola-ala ja valmistava teollisuus. Työnantajilla on ollut vaikeuksia saada haja-asutusalueille jopa kesätyöpaikkoihin riittävästi työntekijöitä”, hän kertoo.

TYRSKY-hankkeelle on siten ollut selvää tilausta myös työnantajien puolella. ”Yritykset ja muut työelämän edustajat ovat lähteneet hankkeeseen innokkaasti. Etenkin osaajapula-alojen toimijat kokevat entistä tiiviimmän yhteistyön ammatillisen koulutuksen kanssa tärkeäksi. Monelle yritykselle uudistuneen ammatillisen koulutuksen joustavuus on ollut uusi tieto, joka on otettu positiivisesti vastaan”, Koivisto kertoo.

Hänen mukaansa hyvän vastaanoton on saanut myös TYRSKY-hankkeen tavoite muodostaa pirkanmaalaisista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä koostuva ekosysteemi palvelemaan työelämän osaajatarpeita.

”TYRSKYssä on tekeillä Työelämän rajapinta -neuvontakanava, joka tulee palvelemaan työntekijöitä etsiviä työnantajia yhden luukun periaatteella. Yritykset ovat osallistuneet kanavan suunnitteluun ja odottavat innokkaana sen käyttöönottoa. TYRSKYn tavoitteena on yhdistää hankkeen kaikki yhdeksän ammatillisen koulutuksen järjestäjää yhdessä palvelemaan työelämää niin, että yrityksen edustajan ei itse tarvitse etukäteen tietää, kuka toimijoista pystyy häntä tarpeessaan auttamaan. Yhteydenotto yhden kanavan kautta riittää vastauksen saamiseksi nopeasti ja tehokkaasti”, Koivisto sanoo.

Katse kohti tulevaisuutta

Tähän mennessä hankkeessa mukana olleet opiskelijat ovat kokeneet saaneensa TYRSKY-hankkeesta hyötyä ja tukea tulevaisuudensuunnitelmiinsa. Koiviston mukaan hankkeessa mukana olleet opiskelijat ovat kokeneet hankkeen toimenpiteet hyödyllisiksi oman oppimisensa ja tulevaisuutensa kannalta.

”Varsinkin erityisen tuen oppilaitoksissa tulokset ovat jo konkretisoituneet opiskelijoiden merkittävästi parempana työllistymisenä palkkatöihin. TYRSKY-ryhmässä kesätöihin työllistyneitä on ollut 70 prosenttia, kun aikaisemmin työllistyneitä on ollut nolla prosenttia”, hän iloitsee.

”Opiskelijat ovat saaneet vahvemmat valmiudet ymmärtää niitä työelämän vaatimuksia, jotka eivät välttämättä suoraan liity opiskelijan oman alan substanssiosaamiseen. Kyse voi olla vaikkapa asiakaspalveluun liittyvistä taidoista tai työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta. Opiskelijat ovat oppineet pohtimaan syvällisemmin omia tavoitteitaan työelämäjaksoille ja saaneet entistä parempia onnistumisen kokemuksia ja sitä kautta lisää itsevarmuutta”, Koivisto kertoo.

TYRSKY-hankkeen opiskelijoille ja työnantajille tuottaman suoran hyödyn lisäksi hankkeen aikana kerätään myös parhaita käytänteitä ja toimintamalleja ammatillisen koulutuksen järjestäjille jaettavaksi tulevaisuutta silmällä pitäen.