Uusi Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys vauhdittaa vihreää siirtymää

Suomen ja Ruotsin välillä marraskuussa 2025 käyttöön otettu Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys on vuosikymmenen merkittävin kantaverkkoinvestointi. Uusi yhteys lisää maiden välistä siirtokapasiteettia ja edistää EU:n energiapoliittisia tavoitteita. Pääsy EU:n yhteisen edun mukaisten hankkeiden PCI-listalle mahdollisti EU-rahoituksen hakemisen. 

Uusi 400 kilovoltin Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys otettiin käyttöön marraskuussa 2025 kuusi viikkoa aikataulusta etuajassa. Muhoksen Pyhänselästä Ruotsin Messaureen valmistunut 380 kilometrin pituinen vaihtovirtayhteys parantaa sähkön riittävyyttä ja sähköjärjestelmän käyttövarmuutta, kun maiden välille tuli kolmasosa lisää siirtokapasiteettia.  Suomen puolella uutta linjaa on noin 200 kilometriä, Ruotsin puolella 180. 

Yhteys on kolmas 400 kV avojohto Suomen ja Ruotsin välillä. Lisäksi maiden välillä on kaksi merikaapeliyhteyttä. ”Pohjois-Ruotsissa on paljon edullista vesivoimaa ja tuotantoa reilusti yli oman kulutuksen. Uuden linjan kautta edullista sähköä saadaan nyt enemmän Suomeen”, rakentamispäällikkö Keijo Välimaa Fingrid Oyj:stä sanoo. Fingrid vastasi verkon rakentamisesta Suomen puolella, Ruotsissa siitä vastasi kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnät. 

 Aurora Line valittiin Euroopan komission Project of Common Interest- eli yhteisen edun mukaisten hankkeiden PCI-listalle marraskuussa 2017. PCI-hankkeet ovat energiainfrastruktuurihankkeita, joilla on keskeinen merkitys EU:n energiajärjestelmässä. 

Uusi yhteys on myös keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta ja hajautettua energiantuotantoa. Rajat ylittävät siirtoyhteydet parantavat energiajärjestelmän ennakoitavuutta tilanteessa, jossa energiaturvallisuus on noussut keskeiseksi geopoliittiseksi kysymykseksi Euroopassa.

Uusi yhteys turvaa sähkön riittävyyttä

Energia-ala on muuttunut Suomessa radikaalisti 2020-luvulla. Aurora Linen rakennusvaihe alkoi vuonna 2022. Samana vuonna alkoi myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ja sähköntuonti Venäjältä Suomeen päättyi kuin seinään. Sitä ennen Venäjältä oli tuotu vuosia noin kymmenesosa Suomen tarvitsemasta sähköstä. 

Hanketta suunniteltaessa Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta ei ollut tietoakaan, eikä se ollut perusteena myöskään, kun hankkeelle haettiin EU-tukea. ”On kuitenkin hienoa, että hanke on pystynyt osaltaan vastaamaan siihen haasteeseen, mitä Venäjän tuonnin päättyminen aiheutti”, Keijo Välimaa sanoo.

Toinen iso muutos energia-alalla on ollut hiilen polttamisesta luopuminen käytännössä kokonaan ja  Olkiluoto 3:n ottaminen kaupalliseen käyttöön. Samaan aikaan alan muutosten kanssa sähkönkulutus on kasvanut, sillä uudet teknologiat ja eri alojen sähköistyminen ovat lisänneet sähköenergian tarvetta. 

Ainakin toistaiseksi Aurora Line -yhteys hyödyttää Suomea Ruotsia enemmän. Siksi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa vuonna 2016 maat sopivat, että Fingrid maksaa valtaosan investoinneista myös Ruotsin puolella. Vuonna 2022 hanke sai 127 miljoonaa euroa EU-tukea voimajohtoyhteyden rakentamiseen ja käyttöönottoon.  

Rahoitus myönnettiin Verkkojen Eurooppa CEF -ohjelmasta. Tuki kattoi puolet hankkeen rakentamisen kustannusarviosta. Välimaa uskoo, että ilman EU-tukea uuden yhteyden rakentaminen olisi ollut vaikeaa, ja EU-tuki lievensi merkittävästi Suomen haastetta maksaa Ruotsin puolen kustannuksia. Samalla se havainnollistaa, kuinka EU:n yhteiset rahoitusinstrumentit voivat ratkaisevasti nopeuttaa strategisesti tärkeiden energiainfrastruktuurihankkeiden toteutumista.

Välimaa kertoo, että yhteistyö Fingridin ja Svenska kraftnätin kanssa sujui mallikkaasti, eikä verkon rakennusvaiheessa tullut eteen suuria yllätyksiä. Ainoastaan viimeisiä maankäyttöön liittyviä lupia piti jännittää, jotta rakennustyöt pääsivät etenemään aikataulussa. Viimeiset luvat heltisivät lokakuussa 2023. 

”Työnjako oli käytännössä sovittu niin, että ruotsalaiset rakensivat omaa voimajohtoaan ja sähköasemalaajennuksiaan itsenäisesti ja me teimme saman Suomen puolella. Fyysisesti yhteisiä kohteita meillä oli vain Tornionjoen ylityskohdassa. Ruotsin puolella lähellä rantaa on yhdyspylväs, johon Suomen puolelta tuotiin johtimet Tornionjoen yli”, Välimaa sanoo. 

Suomen ja Ruotsin yhteistyö jatkuu

EU:n energiapolitiikan päätavoitteena on edullinen, toimitusvarma ja kestävästi tuotettu energia. Uusi sähkönsiirtoyhteys parantaa sähkön toimitusvarmuutta sekä mahdollistaa uusiutuvan sähköntuotannon lisäämisen. Samalla se mahdollistaa investoinnit sähköintensiiviseen teollisuuteen molemmilla puolilla rajaa.

Siirtoyhteydet myös syventävät Suomen integroitumista Pohjoismaiden yhteiseen sähkömarkkinaan Nord Pooliin. Käytännössä tämä tarkoittaa edullisempia sähkön hintoja, kun markkina-alue laajenee, parempaa toimitusvarmuutta, kun sähköä voidaan siirtää sinne missä sitä tarvitaan, vähemmän jyrkkiä hintapiikkejä niukkuustilanteissa ja sitä kautta parempaa kilpailukykyä suomalaiselle teollisuudelle ja taloudelle.

Uusi yhteys lisäsi sähkönsiirtokapasiteettia Ruotsista Suomeen 800 megawattia ja Suomesta Ruotsiin 900 megawattia.  Maiden välillä kokonaissiirtokapasiteetti on nyt enimmillään noin 1 900 megawattia. Tämä vähentää hintapiikkejä varsinkin Suomessa, kun niukkuustilanteissa edullista sähköä löytyy Pohjois-Ruotsista. 

”Pohjois-Ruotsissa on valtavasti vesivoimaa, eikä alueen oma kulutus vielä vastaa sitä. Lisäksi Ruotsissa on sisäisiä pullonkauloja, eikä kaikkea sähköä pystytä siirtämään etelään. Linja mahdollistaa myös tuulivoiman paremman hyödyntämisen, sillä rajan eri puolin laajemmalla maantieteellisellä alueella jos jossain on tyyntä, toisaalla voi hyvinkin tuulla”, Välimaa sanoo. 

Uusi siirtoyhteys ei kuitenkaan riitä, vaan molemmissa maissa tarvitaan myös maan sisäisiä verkkoinvestointeja, jotta Aurora Line toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Fingridillä on käynnissä massiivinen investointiohjelma etelä-pohjoissuuntaisten siirtoyhteyksien vahvistamiseksi. Suomessa on 400 kilovoltin voimajohtoja 6 000 kilometriä, ja seuraavan 10 vuoden aikana suunnitellaan rakennettavan melkein 4 000 kilometriä lisää. 

Fingrid suunnittelee myös jo seuraavan Aurora Line 2 -voimajohdon rakentamista yhdessä Svenska kraftnätin kanssa. Hankkeen alustavat selvitykset ovat käynnissä, ja sille on jo myönnetty PCI-status. ”Seuraavaksi käynnistyy suunnittelu, eli käytännössä haetaan reitti ja tehdään siihen liittyviä ympäristövaikutusten arviointeja molemmin puolin rajaa. Sen jälkeen alkaa tekninen suunnittelu, jossa määritellään, mihin valitulla reittiviivalla pylväät sijoittuvat ja minkälaisia ne ovat”, Välimaa sanoo.