Turvallisuuden lisääminen maksaa, mutta tuo vakautta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Europan unionia perustavanlaatuisesti, ja turvallisuuskysymykset ovat nousseet uudella tavalla EU:n asialistalle. Turun Eurooppa-foorumin paneelissa pohdittiin, miten Euroopasta tehdään kokonaisturvallisempi.  

Eurooppa on suurten muutosten äärellä. EU oli pitkään pääasiallisesti talousyhteisö, mutta painopiste on nyt siirtynyt kohti turvallisuuden takaamista. Tulevalta Euroopan komissiolta vaaditaan laajoja toimia huoltovarmuuden kohentamiseksi ja kriittisten riippuvuuksien vähentämiseksi aina energiantuotannosta teollisuuden raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuden varmistamiseen sekä Euroopan oman puolustuskyvyn parantamiseen. 

Turun Eurooppa-foorumissa Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämässä keskustelutilaisuudessa toimista kokonaisturvallisemman unionin luomiseksi olivat keskustelemassa Euroopan investointirahaston toimitusjohtaja Marjut Falkstedt, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen sekä Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston (DG DEFIS) erityisasiantuntija Jonas Cederlöf. Tilaisuuden moderoi toimittaja Petri Raivio.

Ursula von der Leyen on todennut, että tuleva komissio aikoo keskittyä Euroopan puolustusunionin luomiseen. Uutta unionia ei kuitenkaan lähdetä rakentamaan nollasta. Jonas Cederlöf totesi tilaisuudessa, että uudessa mallissa turvallisuus on liitetty osaksi EU:n olemassa olevia ydinpilaritoimintoja. ”Nyt me sanoitamme asioita hiukan eri tavalla ja myönnämme, että niillä voi olla vaikutusta turvallisuuteen.” 

Sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi turvallisuus tarkoittaa myös siviilielämän turvallisuutta ja talouden näkökulmasta esimerkiksi kilpailukykyä ja kriittisten raaka-aineiden riittävyyttä. ”Pysyvä epävakaus toisi sekä talouteen että turvallisuuteen arvaamattomuutta ja yllätyksellisyyttä”, Janne Känkänen sanoi. 

Marjut Falkstedt totesi, että rahoittajien näkökulmasta turvallisuuskysymykset ovat vasta parin viime vuoden aikana nousseet tärkeiksi ja sijoittajat alkaneet miettiä, mitä he voivat tehdä. Falkstedtin mukaan Eurooppaan tarvitaankin nyt lisää investointeja ja esimerkiksi startup-yrityksiä, jotka kehittävät uusia teknologioita markkinoille.

Turvallisuudesta on käytävä julkista keskustelua 

Puolustuspolitiikka on varautumista erilaisiin uhkaskenaarioihin. Janne Känkänen huomautti, että Suomessa on aina pidetty mielessä sotilaallisen uhan mahdollisuus. Syy tähän löytyy Suomen maantieteellisestä sijainnista ja historiasta, ja se on näkynyt niin puolustuspolitiikassa kuin sotilaallisen maanpuolustuksen vaatiman materiaalin saatavuuden varmistamisessa. Valtaosassa unionin jäsenmaita tilanne on ollut toinen.

Tämä on näkynyt myös keskusteluissa, joita eri maissa on käyty turvallisuudesta. Niissä maissa, joilla on yhteinen raja Venäjän kanssa, keskustelu on ollut aktiivisempaa sekä poliitikkojen että kansalaisten keskuudessa. ”Osassa maita ei ehkä ole ymmärretty sitä, että tilanne on akuutti koko Euroopassa, ja eurooppalaisina olemme kaikki naapureita sotaa käyvän maan kanssa”, Marjut Falkstedt sanoi.

Nyt tätä ajattelutapaa on viritetty uuteen asentoon, ja EU:ssa on otettu selkeämpi ja tavoitteellisempi kanta turvallisuusasioihin. Janne Känkänen kertoi, että esimerkiksi Espanjassa asiaa on havahduttu katsomaan globaalin talouden epävarmuuden näkökulmasta. ”Haavoittuvuudet, jotka voivat liittyä kriittisiin tuotteisiin kuten lääkkeisiin tai puolijohteisiin, koskevat myös heitä.”

EU:n toiminnan ytimessä on luoda puitteet, joissa talous voi toimia suunnitelmallisesti ja menestyksekkäästi. EU:n toiminnan ydintä on sellaisen toimintaympäristön takaaminen, missä talous voi toimia menestyksekkäästi. Se edistää kilpailukykyä itsessään.

”Varautuminen edellyttää kustannuksia, mutta se, mitä varautumisella saavutetaan, on turvallinen investointiympäristö”, Joonas Cederlöf summasi.

Puolustusteollisuutta vauhditettava ripeästi

Osana uutta puolustusstrategiaa EU on pyrkinyt vauhdittamaan eurooppalaista ammustuotantoa, jotta EU-maat pystyisivät toimittamaan lisää ammuksia taistelevalle Ukrainalle. Jäsenmaat ovat kuitenkin jääneet EU:n asettamasta miljoonan tykistöammuksen tavoitteesta. Jonas Cederlöf on luottavainen, että tavoite saavutetaan, mutta hänestä ammusten lukumäärän sijaan olisi panostettava nimenomaan puitteisiin, jotka mahdollistavat riittävän tuotantokyvyn myös tulevaisuudessa.

Marjut Falkstedt lisäsi, että ammustuotannon osalta Euroopan komissio antaa suuntaviivat, mutta jäsenvaltiot ovat vastuussa siitä, että ne hyödyntävät hankintasopimuksia ja sitoutuvat pitkäaikaisiin tilauksiin, jotta tuotantokapasiteettia saadaan kasvatettua. Vielä jäsenmaat eivät ole tätä täysimääräisesti tehneet.

Myös huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että eurooppalaisen puolustusteollisuuden pyörät saadaan pyörimään. ”Ja Nato-kontekstissa on selvää, että yhteisen puolustuksen järjestämiseen vaaditaan riittävä eurooppalainen tuotanto. Emme voi nojata yksinomaan Atlantin taakse”, Janne Känkänen kertoi.

Puolustusteollisuuden laajentaminen kuitenkin maksaa. Euroopan investointirahasto on parikymmentävuotta auttanut teknologia-alan yrityksiä investoimalla avaruus- ja kvanttiteknologiaan, robotteihin ja tekoälyyn. ”Näitä kaksoiskäyttöön tarkoitettuja teknologioita voidaan hyödyntää sekä siviili- että puolustuskäytössä. Tällä hetkellä yritämme levittää sijoittajille tietoa siitä, mihin he voivat sijoittaa rahansa, jotta saamme puolustusteknologian kasvamaan Euroopassa pitkäjänteisesti”, Falkstedt sanoi. 

Varautumista on lisättävä koko Euroopassa

Jonas Cederlöf huomautti, että puolustusunioni ei ole korvaamassa Natoa vaan sen tarkoituksena on luoda kokonaisnäkemys varautumisesta ja siihen tarvittavista toimista. ”Euroopan komissio on lakia säätävä, asetuksia tuottava ja budjettia jakava instituutio, ja näitä Natolla ei ole tarjota. Tarkoitus on, että saumaton ja tiivis yhteistyö jatkuu, ja me kerromme Natolle, mitä kaikkia sitä tukevia toimia meillä on meneillään.”

Von der Leyen on kertonut haluavansa EU:lle myös puolustuskomissaarin salkun. Cederlöf kertoi, että uuden komissaarin tehtävät olisivat toimintoja, jotka mahtuvat nykyisten perussopimusten sisälle. ”Kellään ei tällä hetkellä ole kiinnostusta lähteä avaamaan perussopimuksia ja moniin meneillään oleviin ohjelmiin voidaan avata laajempi turvallisuusaspekti. Tehtävät olisivat hyvin sisämarkkina-, teollisuus- ja kilpailukykypainotteisia.”

Teknologiayrityksillä on Euroopan unionin kasvussa iso rooli. Euroopan puolustusrahasto on vuonna 2021 käynnistynyt EU:n budjetista rahoitettava ohjelma, jota komissio on luvannut kehittää. Nykyisellään monet startup-yritykset eivät pysty kasvamaan riittävästi rahoituksen puutteen vuoksi. Marjut Falkstedt pohti, olisiko puolustusrahaston mahdollista lisätä rahoitusta teknologiafirmoihin sijoittaville riskipääomarahastoille. ”Meidän täytyy löytää uusia vastauksia, jotta saamme pidettyä eurooppalaiset innovaatiofirmat Euroopassa.”

EU on luvannut satsata lisää myös kriisivalmiuteen. Janne Känkäsestä tämä on hyvä tilaisuus kehittää eurooppalaista siviilivarautumista, jotta siihen saataisiin tavoitteellisuutta ja struktuuria. Toimet voivat liittyä esimerkiksi kriittisen infran suojaamiseen, materiaaliseen varautumiseen tai vaihtoehtoisten logististen reittien, kuten väylien, vahvistamiseen. Känkänen kertoi, että Suomessa materiaalinen varautuminen on hoidettu kohtuullisen hyvin, mutta hän toivoo, että EU:ssa kehitettäisiin ratkaisuja, miten varautua yhdessä esimerkiksi kriittisten materiaalien, kuten lääkkeiden, saatavuuteen.

Katso keskustelun tallenne: https://youtu.be/5lBmFwVf-gM?si=Z47ixZnV9q2fE21O

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli