Skip to main content
Euroopan komission logo
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli7 maaliskuu 2022Suomen-edustusto

TEHDAS-hankkeessa kehitetään pelisääntöjä terveysdatan hyötykäyttöön Euroopassa

Markus Kalliola/Sitra
Kuvassa Markus Kalliola/Sitra / Copyright Miikka Pirinen/Sitra

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra koordinoi osana Terveysdata 2030 -projektia EU:n terveysalan TEHDAS-yhteistoimintahanketta, jonka tarkoituksena on yhteisten pelisääntöjen luominen terveysdatan hyötykäyttöön Euroopassa. Tavoitteena on, että kansalaiset, yhteisöt ja yritykset hyötyvät tietoturvallisesta ja saumattomasta pääsystä terveysdataan sen sijainnista riippumatta.

EU haluaa Euroopan datastrategian mukaisesti luoda datan sisämarkkinat, joilla data voi liikkua vapaasti eri maiden ja alojen välillä, sekä tarjota hyötyä yksilöille, yhteiskunnalle ja yrityksille. Tarttuvat taudit eivät katso maiden rajoja: esimerkiksi koronakriisi on korostanut eurooppalaisten yhteistyön ja tiedon jakamisen merkitystä. Pandemia on toisaalta häivyttänyt sitä tosiasiaa, että myös tarttumattomien tautien kuten tyypin 2 diabeteksen tai syöpien, muistisairauksien ja kaikkien muidenkin sairauksien tutkimuksessa yhteistyö on voimaa.

Luottamus datan hyödyntämiseen maiden välillä edellyttää yhteistyötä, läpinäkyvyyttä, toimivia viitekehyksiä ja yhteistä säätelyä. Terveystietojen jakamisen ja käytön parantamiseksi komissiossa on valmisteilla dataan pääsyä koskevaa alakohtaista lainsäädäntöä. Komissiolta odotetaan lainsäädäntöaloitetta eurooppalaisesta terveystietoalueesta eli terveysdata-avaruudesta (European Health Data Space) vuoden 2022 keväällä.

Data-avaruudella tarkoitetaan toimijoiden tai järjestelmien verkostoa, joka on luotu datan jakamista varten ja joka toimii yhteisesti sovittujen pelisääntöjen pohjalta. Tällaisia datan jakamista ja hyödyntämistä edistäviä data-avaruuksia kehitetään muun muassa liikenteen, terveyden, energiasektorin, maatalouden ja julkisen sektorin toimialoilla. 

Eurooppalainen terveysdata-avaruus parantaa erilaisten terveystietojen, esimerkiksi sähköisten terveyskertomusten, laboratoriotulosten ja potilasrekisteritietojen, saatavuutta ja jakamista. Terveystietojen nykyistä laajempi hyödyntäminen parantaa terveyspalveluiden laatua ja kustannustehokkuutta sekä luo mahdollisuuksia nykyistä yksilöllisemmälle hoidolle. Lisäksi datan avulla voidaan kehittää terveysalan innovaatioita, kuten tehokkaampia lääkkeitä sekä terveyttä edistävää ja hoitoja tukevaa terveysteknologiaa.

Sitran Terveysdata 2030 -projektissa edistetään terveysdatan hyötykäyttöä

Sitran Terveysdata 2030 -projektissa keskitytään terveysdatan hyötykäytön edistämiseen Suomessa ja Euroopassa. Terveysdatalla tarkoitetaan kaikkea terveyteen liittyvää tietoa, jota meistä jokaisesta kertyy terveydenhuollossa ja sen ulkopuolella.

”Terveysdata 2030 -projektin alkuvaiheessa keskityimme tilannekuvan luomiseen niin haastattelujen, työpajojen kuin selvitystenkin avulla. Haluamme viedä Suomea kunnianhimoisesti eteenpäin terveysdatan käytön suhteen. Teemme selvityksiä esimerkiksi hajautetuista ja virtuaalisista lääketutkimuksista, ja tuotamme uutta tietoa terveysdatan hyödyntämisestä. Aiomme myös luoda pitkän aikavälin strategiaa, joka haastaa suomalaista yhteiskuntaa uudistumaan. Suomi on terveysdatan käytön edelläkävijä EU:ssa, ja tälle pohjalle on hyvä rakentaa kestävää menestystä”, kertoo Markus Kalliola, Terveysdata 2030 -projektin projektijohtaja.

Kalliolan mukaan digitaalisia terveyssovelluksia hyödynnetään osana lääketieteellistä hoitoa jo useissa maissa. Helmikuussa 2022 Sitra avasi terveyspalveluiden tuottajille ja järjestäjille suunnatun pilottihaun digitaalisiin terapioihin (digital therapy) liittyviin kokeiluihin. Digitaalinen terapia on hoitohenkilökunnan potilaalle määräämä, diagnosoidun sairauden tai oireyhtymän hoitoon tarkoitettu digitaalinen terveyssovellus, jonka avulla voidaan hoitaa esimerkiksi masennusta tai seurata diabeteksen hoidossa veren sokeriarvoja. Yksi esimerkki digitaalisesta terapiasta on turkulaisen Precordior Oy:n sydämen seurantaan kehittämä CardioSignal-sovellus.

TEHDAS-hankkeessa luodaan Eurooppaan yhteisiä periaatteita terveysdatan hyötykäytölle

Terveystietojen käyttö jaetaan usein kahteen eri osa-alueeseen käyttötarkoituksen perusteella. Terveystietojen ensisijaisella käytöllä tarkoitetaan alkuperäistä tilannetta, jonka vuoksi tiedot tallennettu. Ensisijainen käyttötarkoitus onkin usein potilaan hoitaminen. Tietojen toissijaisella käytöllä tarkoitetaan samojen tietojen käyttöä muissa tarkoituksissa, kuten tieteellisessä tutkimuksessa tai opetuksessa.

”TEHDAS-hankkeessa keskitymme terveysdatan toisiokäyttöön. Nykyisellään joka maassa on omat sääntönsä ja käytänteensä tutkimusten tekemiseen. Etenkin rajat ylittävässä tutkimustyössä, jossa haluttaisiin tutkia useamman maan potilastietoja, tulee eteen lainsäädännöllisiä haasteita. Ongelma korostuu tutkittaessa harvinaisia sairauksia, joita sairastavia potilaita on vain vähän eri maissa. Lainsäädännöllä pyritään turvaamaan tutkimukseen yhteiset pelisäännöt niin, että joka maassa noudatetaan tietosuojaa yhtenäisesti, datankäsittely-ympäristöjen tietoturva täyttää niille asetetut vaatimukset ja tutkijat eri maissa hyödyntävät dataa samojen periaatteiden mukaan”, jatkaa Kalliola.

TEHDAS-hankkeen tavoite on, että kansalaiset, yhteisöt ja yritykset hyötyvät tietoturvallisesta ja saumattomasta pääsystä terveysdataan sen sijainnista riippumatta.

”Päättäjät tarvitsevat terveystietoa päätöksenteon tueksi. Koronapandemian tultua Eurooppaan jokainen maa teki erilaisia johtopäätöksiä eri tietojen pohjalta ilman yhteistä dataa tai tilannekuvaa siitä, mikä koronan hoidossa toimii ja mikä ei. Kukin maa toimi päätöksenteossa parhaaksi katsomiensa periaatteiden mukaisesti. Seuraavaan pandemiaan varautumisessa olisi etua siitä, että Euroopassa voitaisiin perustaa päätökset tietoon ja koordinoida tarvittavat toimenpiteet nykyistä paremmin”, Kalliola kertoo.

TEHDAS-hankkeen tuotoksena syntyviä suosituksia ja ohjeita käytetään muun muassa Euroopan komission lainsäädäntöehdotusten taustalla ja EU-maiden kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamiseen. Eurooppalaisen terveysdata-avaruuden luominen on ajankohtainen esimerkki uuden lainsäädännön valmistelusta.

”Terveysdata-avaruus on kattokäsite, johon sisältyy monenlaisia terveysdatan käyttöön liittyviä toimintoja ja tietojärjestelmiä sekä näitä määrittävää lainsäädäntöä. Eurooppalainen terveysdata-avaruus kuvaa yhteiset pelisäännöt ja periaatteet, miten dataa kerätään, haetaan ja analysoidaan sekä millä periaatteilla dataa voidaan käyttää ja miten tietoturva ja datan laatu varmistetaan. Data-avaruudessa ei siis ole kyse yhdestä tietojärjestelmästä, jonne kaikkien eurooppalaisten terveystiedot kerätään tai yhdestä yhtenäisestä verkosta”, kuvaa Kalliola.

Sitra koordinoi työtä eurooppalaisen terveysdata-avaruuden luomiseksi

Sitran koordinoimassa TEHDAS-yhteistoimintahankkeessa on mukana asiantuntijoita 21 EU-maasta ja 4 muusta Euroopan maasta. Eri maista hankkeeseen osallistuu virallisina kumppaneina muun muassa ministeriöitä ja niiden alaisia virastoja. Yritykset, kansalais- ja tutkijajärjestöt sekä muut sidosryhmät osallistuvat tiiviisti työhön neuvonantajaryhmien kautta. Suomesta on Sitran lisäksi mukana THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy), CSC (Tietotekniikan keskus Oy) ja Findata (Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen). Hanke toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan komission ja muiden EU:n toimielinten ja virastojen kanssa.

”Koordinaattorina tehtävämme on varmistaa, että työ etenee kaikkien projektin osapuolten ja prosessien osalta hyvin. Vastaamme EU:n terveysohjelman hankkeelle myönnetystä budjetista sekä hankkeen viestinnästä ja tehdas.eu-verkkosivuista. Lisäksi osallistumme substanssityöhön ja hankkeen raporttien tuotantoon yhdessä 25 maan muiden osallistuvien kumppanien kanssa”, Kalliola kertoo.

TEHDAS-hankkeessa korostuu yhteistyö, sillä hankkeen toteutus on jaettu maiden johtamiin työpaketteihin. Hankkeen johtoryhmä kokoontuu kerran kuussa keskustelemaan työn etenemisestä eri työpaketeissa ja koordinoimaan yhteistyötä työpakettien välillä.

”Olemme iloisia eri maiden yhteistyöstä ja siitä, että olemme saaneet hankkeeseen mukaan laajan joukon eurooppalaisia asiantuntijoita. Eurooppalainen terveysdata-avaruus toimii jo osittain, kun esimerkiksi sähköiset reseptit ja potilaskertomukset liikkuvat tiettyjen EU-maiden välillä. Myös koronapassi on osa terveystietoavaruutta. Terveysdata-avaruus on myös uudistus, jolla terveysdataan liittyvät toiminnot tuodaan EU:ssa yhden lainsäädännön alle, mikä mahdollistaa terveysdatan yhä laajemman hyötykäytön Euroopassa. Toisaalta terveysdata-avaruus ei ole kerralla valmis, vaan sitä kehitetään myös jatkossa ”, Kalliola summaa.
 

Parhaillaan on käynnissä TEHDAS-hankeen kansalaiskysely, jossa selvitetään mitä eurooppalaiset ajattelevat terveystietojen tietoturvallisesta hyödyntämisestä tulevaisuudessa. Lisätietoja ja linkki kyselyyn löytyy Sitran verkkosivuilta. Vastaa ja vaikuta!

Tiedot

Julkaisupäivä
7 maaliskuu 2022
Laatija
Suomen-edustusto