Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
  • Lehdistötiedote
  • 22. marraskuuta 2022
  • Suomen-edustusto
  • Arvioitu lukuaika: 6 min

​​​​​​​Talouspolitiikan koordinointi: Komissio ohjeistaa antamaan tukea energiakriisissä ja tekemään Euroopasta vihreämmän ja digitaalisemman

Vuoden 2023 talouspolitiikan EU-ohjausjakso

Komissio on tänään käynnistänyt vuoden 2023 talouspolitiikan EU-ohjausjakson. Paketti perustuu syksyn 2022 talousennusteeseen, jonka mukaan vahvan ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen EU:n taloudessa on nyt alkanut haastavampi vaihe.

Vaikka koronaviruspandemian aikana nopeasti ja hyvin koordinoiden toteutetut toimet tuottavat tulosta, Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa EU:lle monenlaisia ja monitahoisia haasteita. Historiallisen korkeat energian hinnat, korkea inflaatioaste, tarjonnan puutteet, velan lisääntyminen ja kasvavat lainakustannukset vaikuttavat yritystoimintaan ja heikentävät kotitalouksien ostovoimaa.

Nämä haasteet edellyttävät koordinoituja toimia, joilla varmistetaan riittävä ja kohtuuhintainen energian tarjonta, turvataan talouden ja rahoitusmarkkinoiden vakaus ja suojellaan heikossa asemassa olevia kotitalouksia ja yrityksiä. Samalla on säilytettävä julkisen talouden kestävyys. Lisäksi tarvitaan nopeita toimia potentiaalisen kasvun vauhdittamiseksi, laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi sekä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen toteuttamiseksi. Talouspolitiikan koordinointi talouspolitiikan EU-ohjausjakson kautta auttaa jäsenmaita saavuttamaan nämä tavoitteet. Ohjausjakson yhteydessä asetetaan painopisteitä ja annetaan selkeää ja hyvin koordinoitua ohjausta tulevalle vuodelle.

Vuotuinen selvitys kestävästä kasvusta

Vuotuisessa selvityksessä kestävästä kasvusta esitetään kunnianhimoinen asialista, jolla edelleen vahvistetaan EU:n koordinoituja politiikkatoimia energiahäiriöiden kielteisten vaikutusten lieventämiseksi lyhyellä aikavälillä. Samalla on ratkaisevan tärkeää jatkaa yhteiskunnan ja talouden häiriönsietokyvyn parantamista ja kestävän ja osallistavan kasvun edistämistä keskipitkällä aikavälillä niin, että joustavuus vastata uusiin haasteisiin säilyy. Tämä lähestymistapa on linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa, jotka ovat olennainen osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson neljä painopistettä ovat edelleen seuraavat: ympäristön kestävyyden, tuottavuuden, oikeudenmukaisuuden ja makrotaloudellisen vakauden edistäminen kilpailukykyisen kestävyyden vaalimiseksi.

Elpymis- ja palautumistukiväline, jonka määrärahat ovat 723,8 miljardia euroa avustuksina ja lainoina, varmistaa jatkossakin investoinnit eurooppalaisiin yrityksiin, infrastruktuuriin ja osaamiseen ja tukee kunnianhimoista uudistusohjelmaa vuoteen 2026 saakka. Komissio on tähän mennessä vahvistanut 26 kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, jotka neuvosto on hyväksynyt. Elpymis- ja palautumistukivälineestä on maksettu jo yli 135 miljardia euroa.

REPowerEU on EU:n suunnitelma, jolla riippuvuutta Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista vähennetään nopeasti. REPowerEU-suunnitelman avulla saadaan liikkeelle lisäresursseja EU:n energiajärjestelmien häiriönsietokyvyn parantamiseksi ja energiaköyhyyden ehkäisemiseksi kohdennettujen investointien ja uudistusten avulla.

Lausunnot euroalueen jäsenmaiden alustavista talousarviosuunnitelmista


Komissio on arvioinut, vastaavatko vuodeksi 2023 laaditut alustavat talousarviosuunnitelmat neuvoston suosituksia heinäkuulta 2022. Niissä otetaan huomioon, että vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen soveltaminen jatkuu vuonna 2023.

Vuodeksi 2023 annettujen julkista taloutta koskevien suositusten mukaan matalan ja keskikorkean velkatason jäsenmaiden olisi varmistettava, että kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvu on linjassa neutraalin finanssipolitiikan virityksen kanssa. Korkean velkatason jäsenmaille suositetaan, että ne varmistavat maltillisen finanssipolitiikan erityisesti rajoittamalla kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvua niin, että se on vähäisempää kuin keskipitkän aikavälin potentiaalisen tuotannon kasvu.

Komissio kehottaa Belgiaa, Portugalia, Itävaltaa, Liettuaa, Saksaa, Viroa, Luxemburgia, Alankomaita, Sloveniaa ja Slovakiaa toteuttamaan kansallisessa talousarviomenettelyssä tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden talousarviot vuodeksi 2023 ovat kaikilta osin neuvoston suositusten mukaiset.

Kroatia liittyy euroalueeseen 1. tammikuuta 2023, ja komissio pitää myönteisenä sen päätöstä esittää alustava talousarviosuunnitelma ensimmäistä kertaa.

Euroaluetta koskeva suositus

Suosituksessa annetaan euroalueen jäsenmaille räätälöityä ohjausta vuosiksi 2023–2024 asioissa, jotka vaikuttavat koko euroalueen toimintaan.

Euroalueen jäsenmaille suositetaan seuraavia:

  • Finanssipolitiikan koordinoinnin jatkaminen, jotta voidaan tukea inflaation palauttamista ajallaan Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin 2 prosentin tavoitteeseen.
  • Julkisten investointien pitäminen korkealla tasolla yhteiskunnan ja talouden häiriönsietokyvyn edistämiseksi sekä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen tukemiseksi.
  • Sen varmistaminen, että energiakriisin vuoksi talousvaikeuksissa oleville kotitalouksille ja yrityksille annettava tuki on kustannustehokasta ja väliaikaista ja että se on kohdennettu heikommassa asemassa oleville kotitalouksille ja yrityksille, kuten pk-yrityksille. Tältä osin suosituksessa ehdotetaan, että luotaisiin energian säästämiseen kannustava kaksitahoinen energian hinnoittelujärjestelmä, jolla korvataan laajapohjaiset hintatoimenpiteet. Heikommassa asemassa olevia kuluttajia voitaisiin tässä järjestelmässä tukea säännellyin hinnoin.
  • Palkansaajien ostovoiman turvaavan palkkakehityksen edistäminen rajoittaen kuitenkin jatkovaikutuksia inflaatioon. Sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen ja mukauttaminen tarpeen mukaan.
  • Aktiivisen työvoimapolitiikan parantaminen edelleen ja osaajapulan ratkaiseminen.
  • Tuloksellinen työmarkkinaosapuolten osallistuminen päätöksentekoon ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistaminen.
  • Liiketoimintaympäristön parantaminen ja makrotaloudellisen vakauden säilyttäminen.

Varoitusmekanismia koskeva kertomus

Varoitusmekanismia koskeva kertomus on tarkastelu mahdollisten makrotalouden epätasapainoriskien havaitsemiseksi jäsenmaissa.

Tämänvuotisen varoitusmekanismia koskevan kertomuksen päätelmä on, että perusteellinen tarkastelu on aiheellista tehdä seuraavista 17 jäsenmaasta: Alankomaat, Espanja, Italia, Kreikka, Kypros, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi ja Saksa (joista tehtiin perusteellinen tarkastelu myös edellisellä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn valvontajaksolla) sekä Latvia, Liettua, Luxemburg, Slovakia, Tšekki, Unkari ja Viro (joista ei tehty perusteellista tarkastelua 2021/2022).

Ehdotus yhteiseksi työllisyysraportiksi

Yhteistä työllisyysraporttia koskevassa ehdotuksessa vahvistetaan, että EU:n työmarkkinat ovat elpyneet täysin koronaviruspandemiasta. Työmarkkinoiden suorituskyky on vahva, ja työllisyystaso on ollut pandemiaa edeltänyttä tasoa korkeammalla tasolla vuoden 2021 kolmannesta neljänneksestä lähtien. Vahvasta kasvusta huolimatta nuoret, naiset ja haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät, kuten vammaiset tai maahanmuuttajataustaiset, tarvitsevat lisätukea päästäkseen työmarkkinoille. Toimia, joilla työntekijöitä autetaan hankkimaan kysyntään vastaavaa osaamista, on vahvistettava, jotta voidaan lieventää suuren työvoima- ja osaamisvajeen riskiä ja tukea työpaikan vaihtamista muuttuvilla työmarkkinoilla erityisesti vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen yhteydessä. Oikeudenmukaisten työmarkkinasiirtymien edistäminen on tärkeää, jotta voidaan saavuttaa vuoteen 2030 asetetut työllisyyttä ja osaamista koskevat EU:n yleistavoitteet, jotka on otettu yhteisessä työllisyysraportissa huomioon.

Vuonna 2021 alkanut hintojen nousu, jota Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on kiihdyttänyt, on aiheuttanut paineita sekä EU:n taloudelle että kotitalouksille. Reaalisen BKT:n kasvu hidastui keväällä 2022, ja kotitalouksien reaalitulot pienenivät ensimmäistä kertaa koronaviruspandemian jälkeen. Tässä tilanteessa työehtosopimusneuvottelut sekä oikeudenmukaiset ja riittävät vähimmäispalkat ovat hyvin toimivia välineitä palkkojen ostovoiman säilyttämiseksi samalla kun edistetään työllisyyttä. Niiden täydentämiseksi olisi toteutettava toimia vähimmäistoimeentuloturvan kattavuuden ja riittävyyden parantamiseksi. Näin edistetään myös vuoteen 2030 asetettujen työllisyyttä ja köyhyyden vähentämistä koskevien EU:n yleistavoitteiden saavuttamista.

Ohjelman jälkeiset valvontaraportit

Ohjelman jälkeisessä valvonnassa arvioidaan rahoitustukiohjelmien kohteena olleiden jäsenmaiden takaisinmaksukykyä. Irlantia, Kreikkaa, Espanjaa, Kyprosta ja Portugalia koskevissa ohjelman jälkeisissä valvontaraporteissa todetaan, että ne kaikki kykenevät edelleen maksamaan velkansa takaisin.

Tänään julkaistu Kreikkaa koskeva ohjelman jälkeinen valvontaraportti on ensimmäinen sen jälkeen, kun Kreikkaa koskeva tiukennettu valvonta päättyi elokuussa 2022. Raportissa todetaan, että Kreikka on toteuttanut tarvittavat toimet sitoumustensa täyttämiseksi huolimatta haastavista olosuhteista, jotka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut. Euroryhmä voi hyödyntää tätä raporttia, kun se päättää kesäkuussa 2018 sovittujen politiikkatoimista riippuvien velkatoimenpiteiden viimeisen erän vapauttamisesta.

Seuraavat vaiheet

Komissio kehottaa euroryhmää ja neuvostoa keskustelemaan tänään esitetyistä asiakirjoista ja vahvistamaan annetun ohjauksen. Lisäksi komissio odottaa rakentavaa vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa paketin sisällöstä ja kustakin sitä seuraavasta talouspolitiikan EU-ohjausjakson vaiheesta.

Tausta

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso tarjoaa puitteet jäsenmaiden talous- ja työllisyyspolitiikkojen koordinoinnille. Sen jälkeen, kun EU-ohjausjakso otettiin käyttöön vuonna 2011, siitä on tullut vakiintunut foorumi, jossa keskustellaan EU-maiden finanssi-, talous- ja työllisyyspolitiikan haasteista yhteistä vuotuista aikataulua noudattaen. Sillä on elpymisvaiheessa ja vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen edistämisessä edelleen tämä rooli.

Elpymis- ja palautumistukiväline on keskeinen osa NextGenerationEU-välinettä, ja siitä myönnetään 723,8 miljardia euroa lainoja ja avustuksia EU:n jäsenmaiden toteuttamien uudistusten ja investointien tueksi. Välineen tavoitteena on lieventää koronaviruspandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja tehdä Euroopan talouksista ja yhteiskunnista kestävämpiä, palautumiskykyisempiä ja paremmin valmistautuneita vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_7072

 

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvilaatec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiatec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa Twitterissä @eukomissio

Tiedot

Julkaisupäivä
22. marraskuuta 2022
Laatija
Suomen-edustusto