Euroopan komissio on tänään hyväksynyt tiedonannon, jossa esitetään linjauksia EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamisesta. Tarkoituksena on vahvistaa velkakestävyyttä ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua investointien ja uudistusten avulla ottaen huomioon keskeiset nykyiseen säännöstöön liittyvät huolenaiheet.
Linjauksilla pyritään varmistamaan, että säännöstöstä tulee yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja tehoavampi ja että kansallinen omistajuus lisääntyy ja säännöstön noudattaminen paranee. Samalla on mahdollista tehdä uudistuksia ja investointeja sekä pienentää julkisen talouden suurta velkasuhdetta realistisesti, asteittain ja pitkäjänteisesti. Uudistetun säännöstön on tarkoitus auttaa rakentamaan tulevaisuuden taloutta, joka on vihreä, digitaalinen ja häiriönsietokykyinen, ja samalla varmistaa julkisen talouden kestävyys kaikissa jäsenmaissa, kuten puheenjohtaja von der Leyen puheessaan unionin tilasta vuonna 2022 hahmotteli. Tänään hyväksyttyä tiedonantoa on edeltänyt laaja sidosryhmien ja jäsenmaiden kuuleminen.
EU:n yhteiseen säännöstöön ankkuroidut kansalliset suunnitelmat, joilla varmistetaan velkakestävyys ja edistetään kestävää kasvua
Komissio ehdottaa siirtymistä läpinäkyvään riskiperusteiseen EU:n valvontakehykseen, jossa maat eriytetään niiden julkiseen velkaan liittyvien haasteiden perusteella. Kansalliset keskipitkän aikavälin finanssipoliittiset ja rakenteelliset suunnitelmat ovat komission ehdottaman säännöstön kulmakivi. Finanssipolitiikkaa, uudistuksia ja investointeja koskevat tavoitteet sekä mahdollisten makrotalouden epätasapainojen korjaamista koskevat tavoitteet yhdistettäisiin yhdeksi kokonaisvaltaiseksi keskipitkän aikavälin suunnitelmaksi. Näin prosessista saataisiin johdonmukainen ja yksinkertainen. Jäsenmailla olisi enemmän liikkumavaraa julkisen talouden sopeutusuransa määrittämisessä, mikä vahvistaisi kansallista omistajuutta julkisen talouden kehityskulun suhteen.
Julkisen talouden sopeutusuran asettaminen ja vuotuinen julkisen talouden valvonta perustuisi yhteen ainoaan operatiiviseen indikaattoriin – nettomääräisiin perusmenoihin eli menoihin, jotka ovat hallituksen määräysvallassa. Tämä yksinkertaistaisi säännöstöä merkittävästi.
Konkreettinen toimintamalli:
- Osana EU:n yhteistä säännöstöä komissio esittäisi velkakestävyyttä koskevan analyysimenetelmänsä perusteella julkisen talouden viitesopeutusuran neljäksi vuodeksi. Tällä viitesopeutusuralla on tarkoitus varmistaa, että niiden jäsenmaiden velka, joilla on huomattavia tai kohtalaisia velkahaasteita, saadaan uskottavalle lasku-uralle ja että alijäämä pysyy uskottavasti alle perussopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen.
- Tämän jälkeen jäsenmaat toimittaisivat suunnitelmat, joissa esitetään niiden julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehitysura sekä ensisijaiset uudistukset ja julkiset investoinnit, joihin sitoudutaan. Jäsenmaat voisivat ehdottaa pidempää sopeutuskautta, jolloin julkisen talouden sopeutusuraa pidennettäisiin enintään kolmella vuodella, kunhan sen perustana on EU:n yhteisiä painopisteitä ja tavoitteita vastaavia uudistus- ja investointisitoumuksia, joilla tuetaan velkakestävyyttä.
- Kolmannessa vaiheessa komissio arvioisi suunnitelmat ja antaisi myönteisen arvion, jos velka on asetettu lasku-uralle tai pysyy maltillisella tasolla ja julkisen talouden alijäämä pysyy keskipitkällä aikavälillä uskottavasti alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Neuvosto vahvistaisi suunnitelmat komission myönteisen arvion perusteella.
- Komissio myös seuraisi jatkuvasti suunnitelmien toteuttamista. Jäsenmaat toimittaisivat suunnitelmien toteuttamisesta vuosittain tilannekatsauksen tuloksellisen seurannan helpottamiseksi ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi.
Jäsenmaille annettaisiin enemmän liikkumavaraa julkisen taloutensa kehityskulun suunnittelussa. Samaan aikaan komissio on tulosten aikaansaamiseksi ottamassa käyttöön myös tiukempia EU:n välineitä noudattamisen valvontaan. Alijäämään perustuva liiallisia alijäämiä koskeva menettely säilyisi ennallaan, kun taas velkaan perustuvaa liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä vahvistettaisiin. Se aktivoitaisiin, kun jäsenmaa, jonka velka on yli 60 % suhteessa BKT:hen, poikkeaa sovitusta menourasta.
Noudattamisen valvontaa vahvistettaisiin: taloudellisten seuraamusten käytön vaikuttavuutta lisättäisiin alentamalla niiden määrää. Taloudellisten seuraamusten rinnalla olisi myös vahvempia maineeseen kohdistuvia seuraamuksia. Makrotaloudellisia ehtoja sovellettaisiin rakennerahastojen ja elpymis- ja palautumistukivälineen hengessä eli EU:n rahoitus voitaisiin myös keskeyttää, jos jäsenmaat eivät ole toteuttaneet tuloksellisia toimia liiallisen alijäämänsä korjaamiseksi.
Uudella välineellä varmistettaisiin pidemmän sopeutusuran perustana olevien uudistus- ja investointisitoumusten täyttäminen. Jos uudistus- ja investointisitoumuksia ei täytetä, sopeutusuraa voidaan tiukentaa ja euroalueen jäsenmaille voidaan määrätä taloudellisia seuraamuksia.
Tehoa haitallisten epätasapainojen ehkäisemiseen ja korjaamiseen
Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn uudistusehdotuksissa keskitytään komission ja jäsenmaiden välisen vuoropuhelun parantamiseen, jotta toimenpiteistä voitaisiin päästä parempaan yhteisymmärrykseen. Tavoitteena on, että jäsenmaat sitoutuisivat sisällyttämään epätasapainojen ehkäisemiseen tai korjaamiseen tarvittavat uudistukset ja investoinnit kansalliseen keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen ja rakenteelliseen suunnitelmaansa.
Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn ennaltaehkäisevää roolia vahvistettaisiin makrotalousympäristössä. Epätasapainojen olemassaolon arvioinnista tehtäisiin ennakoivampi, jotta kehittymässä olevat epätasapainot voitaisiin havaita ja niihin voitaisiin puuttua varhaisessa vaiheessa.
Seuraavat vaiheet
Nopea sopiminen EU:n finanssipoliittisten sääntöjen ja talouden ohjausjärjestelmän muiden osien tarkistamisesta on prioriteetti tässä EU:n talouden kriittisessä vaiheessa. Jäsenmaiden ja komission olisi päästävä yhteisymmärrykseen talouden ohjausjärjestelmän uudistamisesta ennen jäsenmaiden vuoden 2024 talousarvioprosesseja.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_6562
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 9. marraskuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto