Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
  • Uutisartikkeli
  • 14. maaliskuuta 2022
  • Suomen-edustusto
  • Arvioitu lukuaika: 5 min

Strateginen kompassi näyttää suunnan eurooppalaisen puolustuksen tulevaisuudelle

Puolustuspolitiikka

Ulkopoliittisen instituutin ja Euroopan komission Suomen-edustuston yhteistilaisuus Euroopan unionin puolustuspolitiikasta osui ajankohtaiseen hetkeen. Panelistit keskustelivat maanosan turvallisuusnäkymistä, EU:n uudesta strategisesta kompassista sekä uhkien ehkäisemisestä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt ihmisiä ympäri maailmaa ja käynnistänyt Euroopassa laajan yhteistyön Ukrainan tukemiseksi. Sota kahden pinta-alaltaan suurimman eurooppalaisen valtion välillä herättää myös uudenlaisia kysymyksiä maanosan puolustus- ja turvallisuuspolitiikalle.

Nämä kysymykset nousivat väistämättä esiin Ulkopoliittisen instituutin ja Euroopan komission Suomen- edustuston yhteistilaisuudessa, jonka aiheena oli EU:n puolustuspolitiikka ja parhaillaan EU-maissa hyväksyttävänä oleva turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suuntaa linjaava strateginen kompassi.

Keskustelua johti Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Paneelikeskusteluun osallistuivat Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastolla työskentelevä Jonas Cederlöf, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindrén, puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö Janne Kuusela sekä Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Katariina Mustasilta.

Strateginen kompassi täsmentää, mikä on puolustuksen haluttu suunta

EU:n strategiseksi kompassiksi kutsuttu kokonaisuus ulottuu seuraavien 5–10 vuoden päähän. Kompassi tarjoaa yhtenäisen ja selkeän käsityksen Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tulevaisuuden suunnasta, esittelee uusia tapoja parantaa yhteistä toimintaa sekä asettaa selkeämpiä tavoitteita toiminnan arvioimiselle. Ensimmäinen luonnos strategisesta kompassista julkaistiin marraskuussa 2021, ja tavoitteena on, että jäsenmaat hyväksyvät strategisen kompassin Eurooppa-neuvostossa maaliskuun lopussa.

Strategisen kompassin visio jakautuu neljään osa-alueeseen, joita ovat toimintakyvyn vahvistaminen, EU:n turvaaminen muun muassa hybridiuhkilta, investoinnit yhteiseurooppalaiseen puolustukseen ja kumppanuuksien vahvistaminen. Toimenpiteisiin näillä neljällä osa-alueella kuuluu muun muassa eurooppalaisten valtioiden puolustusvoimien ja siviiliasiantuntijoiden valmiuden parantaminen, jotta ne kykenevät vastaamaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tehtäviin. Investoinnit tarkoittavat panostuksia yhteiseurooppalaisiin puolustuksen suorituskykyihin sekä eurooppalaisen puolustusalan tutkimus- ja kehitystyön kasvattamista. Kumppanuudet puolestaan viittaavat yhteistyön vahvistamiseen esimerkiksi Naton, YK:n, Etyjin, Afrikan unionin ja ASEANin sekä yksittäisten kumppanimaiden, kuten Yhdysvaltojen, Kanadan ja Norjan kanssa.

”Jos katson kokonaisuutta suomalaisten linssien läpi, näen kompassissa lisää kokonaisturvallisuutta ja resilienssiä. Niiden merkitystä ei voi vähätellä: meidän puolustuksemme on juuri niin vahva kuin meidän yhteiskuntammekin. Puolustus on riippuvainen yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista ja kansalaisten mielipiteistä”, Janne Kuusela kuvaili.

Kuusela nosti kompassista esiin myös tutkimus- ja kehitystyön vahvistamisen. Useat EU-maat ovat pieniä toimijoita, ja yhteisen puolustusteollisuuden kehittäminen luo valtioille joukkovoimaa ja maiden tarpeisiin sopivia ratkaisuja. Kuusela pitää yhtä lailla sotilaallisen liikkuvuuden edistämistä tärkeänä: ”Jos emme kykene liikuttamaan joukkoja, aseita ja ampumatarvikkeita Euroopassa, miten kukaan voi väittää meidän kykenevän puolustamaan Eurooppaa?”

Jonas Cederlöf huomautti, kuinka yhteiset puolustushankinnat tuovat mukanaan tehokkuutta ja hyötyjä myös puolustusyhteistyölle: ”Ei ainoastaan siten, että saadaan enemmän ja parempaa, vaan myös se, että saadaan samankaltaista ja yhteistä, jolla voidaan operoida yhä tehokkaammin ja paremmin”, Cederlöf kuvaili.

Lopuksi Kuusela kiteytti kompassiin kohdistuneet toiveet: ”Alun perin pohdin, että tarvitsemme kompassista selkeyttä, tavoitteellisuutta ja realismia. Juuri niitä tässä on.”

Eurooppalainen puolustusyhteistyö tiivistyy vakaasti

Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on kehittynyt tasaisesti kuluneiden vuosien aikana.  Rasmus Hindrén totesi paneelissa, kuinka puolustusyhteistyö on kehittynyt impulsseittain. Ensimmäinen askel otettiin vuonna 2008, toinen vuonna 2014, kolmas kenties nyt. Hindrénin mukaan haasteina Euroopan laajuisessa yhteistyössä ovat olleet tekniseen suorittamiseen ja hankkeistamiseen suuntautunut lähestymistapa, koordinaatio- ja toimivaltakysymykset sekä toiminnan yhteensovittaminen eri instituutioiden ja EU-maiden välillä. Näihin ongelmiin strategisen kompassin odotetaan osaltaan vastaavan.

Paneelissa keskusteltiin myös aiemmin sovituista eurooppalaisen puolustuksen kulmakivistä ja niiden merkityksestä. Vuonna 2017 EU-maat käynnistivät pysyvän rakenteellisen yhteistyön turvallisuuden ja puolustuksen laaja-alaiseksi vahvistamiseksi tukemalla yhteisiä puolustusteknologiahankkeita. Yhteistyöhön kuuluu tällä hetkellä 60 erilaista projektia. Osa pysyvää rakenteellista yhteistyötä on myös 8 miljardin euron suuruinen Euroopan puolustusrahasto, joka tukee yhteistä puolustusvoimavarojen tutkimusta ja kehittämistä vuosina 2021–2027.

Vuoden 2021 maaliskuussa sovittiin myös Euroopan rauhanrahaston perustamisesta. Sen avulla EU pyrkii ehkäisemään konflikteja, rakentamaan rauhaa ja vahvistamaan kansainvälistä turvallisuutta rahoittamalla yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaa, kuten sotilasoperaatioita ja siviilitehtäviä.

Rauhanrahastosta on nyt myönnetty 500 miljoonan euron suuruinen tukipaketti Ukrainan asevoimien suorituskyvyn ja resilienssin kasvattamiseksi sekä siviiliväestön suojelemiseksi. ”Euroopan unionin yhteistoiminta on ollut nyt nopeaa ja tehokasta”, Hindrén sanoi. Hän jatkoi huomauttamalla, kuinka myös hitaalta tuntuneet prosessit ovat nyt koituneet hyödyllisiksi: ”Rauhanrahastoa rakennettiin noin kymmenen vuotta. Toisaalta se on esimerkki hitaudesta, toisaalta siitä, että jo kymmenen vuotta sitten tehtiin oikeita strategisia linjauksia, joiden hedelmiä päästään nyt korjaamaan.”

Lisäksi komissio julkaisi 15. helmikuuta niin sanotun puolustuspaketin, eli kokoelman aloitteita Euroopan puolustuksen lujittamiseksi, puolustusteknologian innovoinnin edistämiseksi ja esimerkiksi teollisuustuotantoon liittyvien strategisten riippuvuuksien purkamiseksi. Aloitteet ovat osa Euroopan komission panosta kompassin valmistelemisessa.

Turvallisuus on laaja kokonaisuus – katseen on oltava myös ennaltaehkäisyssä

Keskustelijat huomauttivat, kuinka perinteisen puolustuspolitiikan lisäksi on huomioitava myös muita turvallisuuden osa-alueita. ”Puolustuspaketin ohella julkaistiin vähintään yhtä merkittävä paketti, joka koski EU:n avaruusjärjestelmiä sekä niihin liittyviä asetuksia ja lakialoitteita. Niillä on erittäin suuri merkitys tulevaan turvallisuusympäristöön ja kykyymme vastata turvallisuusuhkiin”, Cederlöf lisäsi.

Kompassi asettaa tavoitteita myös meripuolustuksen koordinoimiselle. ”Usea EU-maa on pieni merimahti”, Kuusela sanoi ja huomautti, kuinka järjestelmällisen yhteistyön avulla EU-maat voivat saada meripuolustuksesta enemmän irti verrattuna jokaisen valtion itsenäiseen toimintaan. Meripuolustuksen koordinoinnin lisäksi myös muu yhteistyö tuottaa hyötyjä: Cederlöf totesi, kuinka esimerkiksi EU:n ja Naton yhteistoiminta voi joskus vaikuttaa täysin toisistaan irralliselta. EU:lla ja Natolla on kuitenkin eri kompetenssinsa, mistä syystä niiden toiminta täydentää toisiaan, sen sijaan, että molemmat toteuttaisivat samoja toimia rinnakkain.

Katariina Mustasilta nosti esiin myös kokonaisturvallisuuden merkityksen. ”Strateginen kompassi keskittyy pääasiassa EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, suorituskykyihin, avaruuteen sekä puutteellisina nähtyihin hybridikyvykkyyksiin. On tärkeää muistaa myös, että turvallisuuden tarpeisiin vaikuttavat myös muut politiikan osa-alueet”, Mustasilta sanoi.

Hän huomautti, että tuoreeltaan julkaistujen kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n sekä V-Dem-demokratiatutkimusinstituutin raporttien havainnoilla on vaikutusta myös turvallisuuspolitiikkaan. Raporttien viesti oli, että ilmastotoimilla on kiire, samalla kun yhä useampi valtio kulkee kohti autokratiaa.

Mustasillan mukaan strateginen kompassi keskittyy vahvasti jäsenmaihin itseensä. Samalla unionin tulisi kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan myös laajempien turvallisuusuhkien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. ”Fokus on täysin perusteltu, sillä Euroopassa on käynnissä täysimittainen sota. Vaikka puhutaan siitä, ettei tulevaisuutta voi ennakoida, IPCC:n ja V-Demin raporttien pohjalta voidaan tietyllä tavalla ymmärtää, mihin olemme menossa. EU:n ei tulisi suojata vain itseään ja jäsenmaitaan vaan vaikuttaa siihen, että nämä haasteet, jotka eivät vielä ole meille kovin suuria turvallisuusuhkia, eivät myöskään tule sellaisiksi. Näihin uhkiin vaikutetaan esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan, demokratiatuen ja ilmastopolitiikan avulla.”

Voit katsoa tilaisuuden videotallenteen tästä linkistä.

Tiedot

Julkaisupäivä
14. maaliskuuta 2022
Laatija
Suomen-edustusto