Savonlinnan seutu uudistaa itseään vauhdilla houkuttelevammaksi vierailukohteeksi ja luo paikallisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia EU:n tuella. Luonto-Saimaa-hankkeen myötä alueen luontoreittien saavutettavuutta ja löydettävyyttä on parannettu, ja esiin on nostettu myös uusia luontokohteita, joista ei ollut aiemmin saatavilla tietoa. Vastaavat hankkeet voivat olla paikallisten tukena mahdollistamassa yllättäviäkin ideoita, kuten julkista rantasaunaa.
Ihmiset ympäri maailmaa kaipaavat yhä enemmän luonnon ääreen ja ovat valmiita matkustamaan pitkiäkin matkoja rauhoittuakseen hiljaisuuden sekä puhtaiden järvi- ja metsämaisemien keskellä.
Savonlinna tunnetaan henkeäsalpaavasta luonnostaan, oopperajuhlistaan ja kylpylähistoriastaan. Punkaharjun kansallismaisemissa sijaitseva kaupunki vastaakin erinomaisesti luonnonläheisyyttä kaipaavien ulkomaisten ja kotimaisten matkaajien tarpeisiin. Jo nyt Savonlinnassa vierailee vuosittain yli puoli miljoonaa matkailijaa, ja määrässä on ollut kasvua viime vuosina.
Savonlinna on kehittynyt kuluneina vuosina kiihkeässä tahdissa. Kaupunkiin on valmistunut muun muassa uusi pääkirjasto, ja lisäksi keskustan matkustajasatamaa, katuja, puistoja ja ympäröiviä saaria on kehitetty houkuttelevammiksi. Savonlinnaan on perustettu Suomen yhdestoista kansallinen kaupunkipuisto, ja ympäröivä Saimaan norppa-alue pyrkii pääsemään Unescon maailmanperintökohdelistalle lähitulevaisuudessa.
Luontomatkailun ja elinkeinoelämän edellytyksien vahvistamisen ympärillä on ollut kehitteillä hyvin monenlaisia asioita yhtä aikaa. Osallisina on kaupunkilaisia, lähialueiden asukkaita ja yrittäjiä, suomalaisia ja ulkomaisia potentiaalisia matkailijoita sekä useita viranomaisia. Asioita oli tarve edistää yhtenäisemmällä ja järjestelmällisemmällä tavalla, laajemmassa yhteistyössä.
Luontomatkailuun liittyvien tarpeiden pohjalta syntyi Luonto-Saimaa-hanke. Se käynnistyi vuonna 2020 ja jatkuu vuoteen 2023 saakka.
Kaupunkiveneet, ulkoilureitit, liiketoimintamahdollisuudet – Luonto-Saimaa on saanut paljon aikaan
Luonto-Saimaa-hankkeen päätavoitteena on nostaa Saimaa valtakunnalliseksi kestävän ja vastuullisen luontomatkailun kohteeksi. Hankkeen ansiosta seudulle on rakennettu muun muassa esteetön luontoreitti. Lisäksi alueen retkeilymahdollisuuksista on tuotettu runsaasti selkeitä paperisia ja digitaalisia karttoja kävelyn, pyöräilyn ja melonnan tarpeisiin ja opasteita on parannettu suosituissa käyntikohteissa. Kun Punkaharjun suojelualueen kävijämäärät ovat nousseet voimakkaasti, aiemmin alihyödynnettyyn Punkaharjun tutkimuspuistoon on lisätty uusia opasteita. Näin kävijät on myös saatu jakaantumaan seudun luontoalueilla entistä tasaisemmin.
Savonlinnan museon läheisyydessä Riihisaaressa on ollut ilmaiseksi lainattavia perinteisiä puuveneitä, joiden avulla vierailijoiden ja paikallisten asukkaiden on ollut mahdollista kokea aluetta myös vesiltä käsin. Saarta on kehitetty viihtyisämmäksi tuomalla alueelle tunnelmavalaistusta. Tavoitteena on lisätä aiemmin melko tyhjänä olleen saaren käyttöä myös paikallisten keskuudessa. Metsähallitus on toteuttanut vasta remontoituun Riihisaaren museoon esimerkiksi uuden elämyksellisen sisäänkäynnin, yleisötilakokonaisuuden ja uuden näyttelyosion.
”Mukana hankkeessa on noin kolmekymmentä matkailuyritystä, joille tarjotaan koulutusta ja henkilökohtaista sparrausta esimerkiksi tuotekehityksen, markkinoinnin ja myynnin tukemiseksi. Nämä auttavat paikallisia yrityksiä kasvattamaan liiketoimintaansa ja toisaalta parantavat seudun palvelutarjontaa ja houkuttelevuutta niin vierailijoiden kuin paikallistenkin silmissä”, Luonto-Saimaa-hankkeen projektipäällikkö Jenni Mikkonen erittelee.
Vastuullinen luontomatkailu on mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää
Vastuullinen matkailu on luontokokemusten ohella merkittävä matkailun trendi, ja kohteen vastuullisuudella on aiempaa suurempi merkitys matkailijoille kohdetta valittaessa. Savonlinnan seudulla opastetaan matkailijoita vastuulliseen käyttäytymiseen esimerkiksi luontoreiteillä, jotta alueen luonto säilyisi jatkossakin houkuttelevana. Myös yrityksiä muistutetaan aihepiirin esille tuomisesta.
”Seudulla on puhdasta luontoa ja ruokaa sekä maailman puhtain vesi. Näin tulee olla jatkossakin. Lisäksi näitä vahvuuksia kannattaa nostaa esiin paikallisten yrittäjien tuotekehityksessä sekä markkinoinnissa”, Mikkonen toteaa.
”Kun itse asuu järvien keskellä, sokaistuu sille, minkälaiselta seutu näyttää ja tuntuu esimerkiksi suurkaupungista tulevalle. Hankkeen myötä olemme päässeet pohtimaan paikallisten yritysten kanssa, kuinka näitä etuja on mahdollista jalostaa myytäviksi tuotteiksi ja kuinka suuria elämyksiä tarjotut palvelut voivat monille olla”, hän jatkaa.
Yhtenä hankkeen mieleenpainuvimmista saavutuksista Mikkonen nostaa esiin paljon mielenkiintoa herättäneen Pihlajaveden Polkasu -nimisen pyöräreitin, joka itse asiassa luotiin olemassa olevia teitä mukaillen. Tämä 75 kilometriä pitkä rengasreitti kulkee upeiden järvi- ja maalaismaisemien sekä mieleenpainuvien taukopaikkojen läpi. Pyöräretkeen voi yhdistää yöpymisen laivassa Saimaalla sekä halutessaan esimerkiksi mökkiloman. Pyöräilijä ei tarvitse edes omaa autoa, sillä reitti on aloitettavissa suoraan Punkaharjun juna-asemalta. Reitin brändääminen on piristänyt seudun taukopaikka-, laiva- ja majoitusyrittäjien liiketoimintaa.
”Turistien kokemukset alueella ovat monipuolisempia, kun olemme hankkeen myötä saaneet nostettua vahvemmin esiin luontokohteitamme ja reittejämme kartoittamalla, kuvaamalla ja brändäämällä niitä. Matkailun ja elinkeinoelämän vahvistamiseen tähtäävä toiminta on sujuvampaa, kun yhteistyötä viranomaisten ja yritysten välillä on kiihdytetty”, Mikkonen kuvailee.
Euroopan unionin merkitys Saimaan houkuttelevuuden parantamisessa on korvaamaton
Hankkeen tuottamat tulokset, kuten selkeästi opastetut luontoreitit, ovat keränneet runsaasti kiitosta niin vierailijoilta kuin paikallisilta asukkailtakin. Ne ovat myös luoneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistaneet nykyisen liiketoiminnan menestymisen edellytyksiä. Mikkosen mielestä parasta on se, kun hankkeen päätyttyä sen tulokset jäävät elämään pysyvästi.
Lisäksi hankkeiden tiimoilta saattaa poikia yllättäviäkin seurauksia – sellaisia, joita ei alun perin edes osattu arvata.
”Savonlinnaan on pohdittu yleistä saunaa jo vuosikausia. Kunnostetun Riihisaaren museon myötä keskustelua on alettu herätellä uudestaan henkiin”, Mikkonen kertoo.
Yleisestä saunasta järjestettiin vastikään tilaisuus, johon kokoontui aiheesta kiinnostuneita mahdollisia yrittäjiä ja muita asiasta kiinnostuneita. ”Keskustelua heräsi runsaasti, ja ihmiset olivat saunan mahdollisesta toteutumisesta innoissaan. Luonto-Saimaa-hanke ei voi rakentaa saunaa, mutta voimme olla mukana ja edesauttaa tällaisten asioiden toteutumista edes hienoisesti. Olemme osallisena niin monessa toimenpiteessä, että väistämättä niiden myötä syntyy myös jotakin uutta ja yllättävää hyvää”, Mikkonen toteaa.
Euroopan aluekehitysrahaston osuus Luonto-Saimaa-hankkeen kokonaisrahoituksesta on 80 prosenttia. Minkälainen on Euroopan unionin merkitys Itä-Suomen ja sen matkailumahdollisuuksien kehittämisessä?
”En usko, että tämän suuruusluokan asiat olisivat ikinä toteutuneet ilman Euroopan unionia. Hankkeen mahdollistamilla toimenpiteillä on äärimmäisen suuri rooli matkailun, yrittäjyyden ja viihtyvyyden kehittämisessä alueellamme. Jos hankkeilla pystymme vaikuttamaan vierailijamääriin, asiakastyytyväisyyteen tai yritysten menestymiseen edes vähän, on hanke onnistunut. Ilman Euroopan unionia varoja tähän kehittämiseen ei löytyisi mistään.”
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 31. lokakuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto