Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli23. syyskuuta 2020Suomen-edustusto

Sairaalaklovnit mukana hoitotyössä – EU tukee yhteistyöhanketta

Niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa lapset ja nuoret voivat sairaalassa ollessaan kohdata klovnitohtorin. Sairaalaklovnit tuovat iloa potilaille ja näiden läheisille ja tukevat näin hoitotyötä. Seitsemän maan yhteinen kehityshanke Clowning...

Clowning Connects Us – ClowNexus tuo yhteen sairaalaklovneja eri puolilta Eurooppaa kehittämään uudenlaisia menetelmiä ja työtapoja sosiaali- ja terveyssektorin käyttöön. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä hoitoalan ammattilaisten kanssa, sillä tavoitteena on viedä toimintaa vahvemmin hoitotyön tarpeisiin vastaavaan suuntaan.

”Olennaista tässä hankkeessa on tiedon ja kokemusten jakaminen yhdessä muiden järjestöjen kanssa sekä sosiaali- ja terveyssektorin asiantuntijoiden kuuleminen, jotta voimme kehittää yhteistyötä heidän kanssaan. Haluamme toki kuulla myös kohderyhmiä. Tämä on verkostomainen hanke, jonka ytimessä on vuorovaikutuksen kehittäminen niin potilaiden kuin heitä hoitavien ammattilaistenkin kanssa”, kertoo Sairaalaklovnit ry:n hankekoordinaattori Nadja Laine.

Kohtaaminen kaiken keskiössä

Tyypillisesti sairaalaklovnit vierailevat lasten luona, mutta nyt kohderyhmänä ovat myös dementiaa sairastavat vanhukset. Lasten ja nuorten osalta hanke keskittyy autismin kirjolla oleviin. Näiden kohderyhmien kanssa vuorovaikutus ei ole aina aivan suoraviivaista. Klovnilla on oltava ymmärrystä potilaan tavasta toimia, kommunikoida ja reagoida eri tilanteisiin.

”Molemmat hankkeen kohderyhmät ovat sellaisia, joissa klovnin pitää tietää sairaudesta tai häiriöstä jonkin verran, jotta voi luoda kontaktin. Yhteys ihmisten välillä on nimittäin toiminnassamme kaiken A ja O. Sairaalaklovnien toiminta on pitkälti improvisaatiota, ja voidaksemme tukea potilaiden hyvinvointia kohtaamisissa meidän on opittava heistä. Siksi asiantuntijoiden panos on erityisen tärkeää”, Laine sanoo.

Autismin kirjolla olevien ihmisten kanssa toimimisesta suomalaisilla sairaalaklovneilla on jo hyvää kokemusta, mutta dementiapotilaat ovat uudempi kohderyhmä. Monessa maassa dementiapuolen sairaalaklovnitoiminta on kuitenkin otettu erittäin hyvin vastaan, ja sillä on havaittu potilasta hyödyttävä vaikutus. Niinpä Sairaalaklovnit ry:kin on innokas oppimaan uudesta toimintamuodosta eurooppalaisilta kollegoilta.

”Dementiapuolella hoitohenkilökunnalla on iso merkitys sen arvioinnissa, millä tavoin ja missä tilanteissa klovnista voisi olla hyötyä. Yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa kehitämme tätäkin työmuotoa ja sen arviointia. Pääasia on kuitenkin tarjota klovnikohtaamisten läsnäoloa dementiaa sairastaville henkilöille”, Sairaalaklovnit ry:n toiminnanjohtaja Kari Jagt toteaa.

Taidelaboratorioissa kohdataan asiantuntijoita ja klovnikollegoita

Kolmivuotisessa hankkeessa järjestetään kuusi taidelaboratoriota eri maissa. Niissä eri maiden klovnit kohtaavat ja tekevät yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa. Merkittävässä roolissa on myös laboratorioiden pohjalta tapahtuva käytännön kokeilu- ja testaustoiminta kotimaassa.

Ensimmäisissä taidelaboratorioissa keskitytään kokemusten jakamiseen, hankkeen yhteisten kehityssuuntien pohtimiseen ja yhteistyön tunnusteluun. Seuraavissa keskiössä on asiantuntijoiden kuuleminen ja heiltä oppiminen, ja kolmannessa vaiheessa hiotaan täsmätyötapoja, joilla voidaan vastata hankkeen kohderyhmien tarpeisiin.

”Tapaamisissa toki myös harjoitellaan klovneriaa ja kohtaamisia. Suomessa on tarkoitus järjestää kesällä 2021 autismipuolen ensimmäinen laboratorio, johon pyrimme saamaan lääke- ja hoitotieteen näkemyksiä autismiin ja sitä kautta klovnerian mahdollisuuksiin. Sen pohjalta lähdemme eurooppalaisten kollegojen kanssa kehittämään toimintatapoja”, Jagt kertoo.

Ensimmäistä kertaa EU-hankkeessa

Sairaalaklovnit ry on nyt ensimmäistä kertaa mukana EU-hankkeessa, mutta kansainvälistä yhteistyötä järjestö on tehnyt ennenkin. Se kuuluu eurooppalaiseen kattojärjestö EFCOon laatusertifioituna jäsenenä, ja suomalaiset sairaalaklovnit ovat osallistuneet säännöllisesti alan kansainvälisiin konferensseihin. Tämän mittakaavan kehityshanke on kuitenkin järjestölle uutta.

”Tavoitteena on, ettei tämä kokemus jää ainoastaan hankkeeksi vaan että sen avulla saataisiin pysyviä toimintamalleja vakiinnutettua käyttöömme”, Laine jatkaa. ”Erittäin tärkeässä osassa on sairaalaklovnityön evaluointimenetelmien kehittäminen yhdessä hankekumppaneitten kanssa. Suunnitelmissa onkin tehdä julkaisu, jossa olisi käytännön työkaluja arvioinnin toteuttamiseksi.”

Miksi sairaalaklovnin työ sitten on tärkeää, ja miksi sitä on syytä kehittää EU-tuen turvin? Laine ja Jagt kertovat, että sairaalaklovnien toimintaa ohjaavat arvot: leikki, yhdenvertaisuus ja vastuullisuus. Sairaalaklovnin kanssa lapsi, nuori tai ikäihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi. Kohtaaminen klovnin kanssa perustuu vapaaehtoisuuteen – kenenkään ei ole pakko osallistua. Turvallisessa tilanteessa hassuttelu klovnitohtorin kanssa voi kuitenkin tehdä sairaalakokemuksesta positiivisen, jopa ikimuistoisen.

Tiedot

Julkaisupäivä
23. syyskuuta 2020
Laatija
Suomen-edustusto