Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
Lehdistötiedote14. heinäkuuta 2023Suomen-edustustoArvioitu lukuaika: 6 min

Rikkomispäätökset: Komissiolta Suomelle muistutuksia puutteista EU:n lainsäädännön noudattamisessa

EU-lippu

Euroopan komissio on julkaissut rikkomusmenettelyjä koskevan heinäkuun koosteen, joka sisältää komission oikeudelliset toimenpiteet niitä EU:n jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Suomelle annettiin muistutuksia asioissa, jotka koskevat rahanpesun torjuntaa, eurooppalaista pidätysmääräystä, ilma- ja tieliikennettä sekä liikenneturvallisuutta.

Rahanpesun torjunta

Euroopan komissio on päättänyt aloittaa rikkomusmenettelyn ja lähettää virallisen ilmoituksen Suomelle, Puolalle, Slovenialle, Tšekille ja Unkarille, koska ne eivät ole saattaneet direktiiviä rahanpesun torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin (direktiivi (EU) 2018/1673) täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Tässä direktiivissä vahvistetuissa säännöissä määritellään rahanpesuun liittyvät rikokset ja seuraamukset. Tarkoituksena on helpottaa poliisi- ja oikeusyhteistyötä EU-maiden välillä ja ehkäistä se, että rikolliset hyödyntävät lievempiä oikeusjärjestelmiä. Säännöissä kriminalisoidaan rahanpesu, kun se on tehty tahallisesti ja tietoisena siitä, että varat ovat peräisin rikollisesta toiminnasta.

Komissio katsoo, että Suomi, Puola, Slovenia, Tšekki ja Unkari eivät ole saattaneet kaikkia direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä osaksi kansallista lainsäädäntöään etenkään rahanpesurikoksia koskevien säännösten osalta. Näillä viidellä jäsenvaltiolla on nyt kaksi kuukautta aikaa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet komission toteamien puutteiden korjaamiseksi. Jos komissio ei saa tyydyttävää vastausta, se voi päättää antaa perustellun lausunnon.

Eurooppalainen pidätysmääräys

Euroopan komissio on tänään päättänyt lähettää Suomelle, Belgialle ja Puolalle täydentävän virallisen ilmoituksen, koska ne eivät ole noudattaneet eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehtyä puitepäätöstä (neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS).

Eurooppalainen pidätysmääräys on yksinkertaistettu oikeudellinen menettely, jonka avulla etsitty henkilö voidaan luovuttaa EU:n jäsenmaasta toiseen syytetoimien tai vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen toteuttamista varten. Eurooppalainen pidätysmääräys on ollut käytössä 1. tammikuuta 2004 lähtien, ja se on korvannut EU:n jäsenvaltioiden välillä aiemmin olleet pitkälliset luovuttamismenettelyt.

Komissio lähetti viralliset ilmoitukset Suomelle syyskuussa 2021, Belgialle kesäkuussa 2021 ja Puolalle joulukuussa 2020. Saamiensa vastausten jälkeen komissio totesi, että kaikki kolme jäsenvaltiota eivät ole saattaneet asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään luovutettavaksi pyydetyn henkilön väliaikaista siirtoa luovuttamispäätöstä odottaessa. Jäsenvaltioilla on nyt kaksi kuukautta aikaa korjata komission havaitsemat puutteet. Muussa tapauksessa komissio voi päättää lähettää Suomelle, Belgialle ja Puolalle perustellun lausunnon.

Ilmaliikenne

Euroopan komissio on päättänyt aloittaa rikkomusmenettelyn ja lähettää viralliset ilmoitukset Suomelle, Alankomaille, Irlannille, Italialle, Kreikalle, Kroatialle, Kyprokselle, Liettualle, Portugalille, Saksalle, Slovakialle, Slovenialle, Ruotsille, Tanskalle, Tšekille, Unkarille ja Virolle, koska ne eivät ole varmistaneet, että niiden operatiiviset sidosryhmät noudattavat tiettyjä vaatimuksia, jotka sisältyvät komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2021/116 eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman toteutusta tukevan ensimmäisen yhteishankkeen perustamisesta ja joilla tuetaan eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman toteutusta.

Hankkeella varmistetaan, että erilaiset menettelyt ja tekniset ratkaisut pannaan täytäntöön synkronoidusti, mikä on olennaisen tärkeää ilmaliikenteen hallinnan suorituskyvyn kannalta koko yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan verkossa.

Eräät sidosryhmät näissä jäsenvaltioissa eivät ole vielä panneet täytäntöön joitakin näistä menettelyistä ja teknisistä ratkaisuista, joiden toteuttamisen ajankohta oli 31. joulukuuta 2022. Näin ollen komissio katsoo, että nämä jäsenvaltiot eivät ole varmistaneet, että niiden operatiiviset sidosryhmät noudattavat ensimmäisen yhteishankkeen perustamista koskevan asetuksen vaatimuksia. Sen takia komissio lähettää virallisen ilmoituksen näille jäsenvaltiolle, joilla on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata ja korjata komission esiin tuomat puutteet. Jos komissio ei saa tyydyttävää vastausta, se voi päättää antaa perustellun lausunnon.

Tieliikenne

Komissio on tänään päättänyt lähettää perustellun lausunnon Suomelle, koska se ei ole saattanut kaikkia tarvittavia eurooppalaista sähköistä tiemaksujärjestelmää koskevan direktiivin (direktiivi (EU) 2019/520) säännöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Kyseessä on tietullijärjestelmä, johon EU:n tienkäyttäjät voivat maksaa tietulleja yhden ainoan sopimuksen perusteella yhden palveluntarjoajan kautta ja käyttämällä yhtä ajoneuvolaitetta. Järjestelmä kattaisi kaikki jäsenvaltiot, kunhan se on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön. Direktiivillä on kaksi tavoitetta: varmistetaan sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuus ja helpotetaan tiemaksujen laiminlyöntiä koskevien tietojen vaihtamista valtioiden rajojen yli.

Määräaika tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli 19. lokakuuta 2021. Näiden sääntöjen puutteellinen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä muodostaa esteen sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudelle jäsenvaltioissa ja tiemaksujen maksamista koskevan velvoitteen rajatylittävälle täytäntöönpanolle. Sen vuoksi komissio on päättänyt lähettää perustellun lausunnon Suomelle, jolla on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä asian EU:n tuomioistuimeen.

Tieliikenne

Komissio on tänään päättänyt lähettää perustellut lausunnot Suomelle, Belgialle, Bulgarialle, Italialle, Maltalle, Puolalle, Slovenialle ja Unkarille, koska ne eivät ole ilmoittaneet komissiolle saattaneensa kaikkia direktiivin (EU) 2020/1057 edellyttämiä toimenpiteitä osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Direktiivillä otetaan käyttöön EU:n säännöt, jotka koskevat kuljettajien lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon maantieliikenteen alalla. Siinä taataan kuljettajan oikeus saada sen maan palkka, johon hänet on lähetetty, ja määritellään toimijoille selkeä toiminnan harjoittamisen oikeudellinen kehys (esim. tyhjentävä luettelo hallinnollisista vaatimuksista ja valvontatoimenpiteistä). Jäsenvaltioiden oli hyväksyttävä kansallisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että direktiivi saatetaan osaksi niiden kansallista lainsäädäntöä 2. helmikuuta 2022 mennessä.

Suomi, Belgia, Bulgaria, Italia, Malta, Puola, Slovenia ja Unkari eivät ole ilmoittaneet riittävän selkeästi ja täsmällisesti, minkä kansallisten toimenpiteiden ne katsovat vastaavan direktiivissä säädettyjä velvollisuuksia. Sen vuoksi komissio on päättänyt lähettää näille jäsenvaltiolle perustellun lausunnon, ja niillä on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä asian EU:n tuomioistuimeen.

Liikenneturvallisuus

Komissio on tänään päättänyt lähettää perustellut lausunnot Suomelle ja Bulgarialle, koska ne ovat saattaneet komission delegoidun direktiivin (EU) 2021/1717 virheellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Direktiivillä muutetaan moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastusten käytännön näkökohtia koskevaa direktiiviä 2014/45/EU erityisesti saattamalla ajan tasalle ajoneuvoluokkien kuvaukset (nopeat traktorit, kaksi- ja kolmipyöräiset moottorikäyttöiset ajoneuvot ja nelipyörät). Siinä myös lisätään eCall-järjestelmä niiden kohteiden luetteloon, joille olisi tehtävä määräaikaiskatsastuksia. eCall-järjestelmän avulla hätäpalveluille lähetetään automaattisia viestejä törmäyksen jälkeen. Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli 27. syyskuuta 2022.

Komissio lähetti asiasta Suomelle ja Bulgarialle virallisen ilmoituksen marraskuussa 2022. Komissio katsoi, että tiettyjen direktiivin kattamien alojen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä oli edelleen puutteellista. Esimerkiksi velvollisuus lisätä eCall testikohteiden luetteloon oli pantu täytäntöön puutteellisesti. Sen vuoksi komissio on päättänyt lähettää perustellut lausunnot Bulgarialle ja Suomelle, joilla on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä asiat EU:n tuomioistuimeen.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/inf_23_3445       

 

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvilaatec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa Twitterissä @eukomissio

Tiedot

Julkaisupäivä
14. heinäkuuta 2023
Laatija
Suomen-edustusto