
Itämeren rannikkovaltioissa asuu yhteensä 85 miljoona ihmistä, mutta harva meistä tiedostaa, kuinka kriittinen sen nykytila on. Euroopan saastuneinta merta uhkaavat biodiversiteetin menetys, happamoituminen, rehevöityminen ja kaikenlaiset mereen päätyvät jätteet. Lisäksi ilmastonmuutos on uhka Itämeren murtoveden herkälle tasapainolle. Pelkästään rehevöitymisongelma koskee peräti 97:ää prosenttia Itämerestä, ja veden vaihtuvuus ja valuma-alueiden runsaslukuisuus pahentavat tätä ongelmaa. Itämeren alueellinen yhteistyö on ottanut välillä askelia eteenpäin ja välillä taaksepäin. Nykytila tekee yhteistyöstä erityisen ongelmallisen, koska Venäjä ei käytännössä osallistu 50-vuotiaan Helsingin komission yhteistyöhön, vaikka ongelmat ovat kaikille yhteisiä. Vuoden 2020 ensimmäinen Our Baltic -konferenssi sopi poliittisista suuntaviivoista Itämeren alueellisen yhteistyön kehittämiselle. Ne koskivat varsinkin ylikalastamisen ja saastumisen estämistä sekä uponneiden alusten ja ammusten käsittelyn vastuullisen käsittelyn periaatteita. Myös Suomessa käyty viimeaikainen keskustelu silakoista osoittaa, kuinka vaikeaa voi poliittisesti olla sellaisten tietoon perustuvien ehdotusten toimeenpano, jotka koskevat kestävyyden ja ekosysteemien turvaamista. Loppukesästä 2023 pidetty toinen Our Baltic -konferenssi keskittyi varsinkin vanhojen ammusten aiheuttamaan riskiin.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 30. marraskuuta 2023
- Laatija
- Suomen-edustusto