
Turkulainen Niina Ratilainen on ylpeä kotikaupunkinsa ilmastoteoista, kuten valmisteilla olevasta raitiotiehankkeesta ja energiasektorin ratkaisuista. Hän myös edistää ilmastoasioita aktiivisesti niin työssään kuin luottamustehtävissään, kotikaupungin lisäksi myös kansainvälisesti. Ilmastoasiat ovat olleet läsnä hänen opiskelu- ja työuransa kaikissa vaiheissa.
Ratilainen toimii viidettä vuotta eurooppalaisen ilmastosopimuksen eli Climate Pactin ilmastolähettiläänä. Lisäksi hän on toinen vihreät ja edistykselliset -ryhmän kahdesta puheenjohtajasta Euroopan alueiden komiteassa ja myös Turun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. Hän opiskeli kestävää kehitystä niin Turun ammattikorkeakoulussa kuin yliopistossakin ja teki gradunsa kaupunkien ilmastoteoista, esimerkkeinä Turku ja Bologna.
Työ Plan International Suomen yhteiskuntasuhteiden päällikkönä antaa Ratilaiselle mahdollisuuksia edistää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäksi ilmastoasioita sekä hänelle erityisen läheistä asiaa: naisten ja tyttöjen koulutusta ja asemaa.
”Ilmastokriisi on haavoittuvuuksien moninkertaistaja. Esimerkiksi Mosambikin tulvat aiheuttivat suurimmat ongelmat jo ennestään heikossa asemassa oleville”, Ratilainen muistuttaa.
”Suurin osa katastrofiuutisista on ilmastouutisia – kriisien ja konfliktien takana on yhteiskuntaturvan heikentyminen. Ilmastouutisointi ei ole vain raportointia.”
Alueiden komiteassa yhteistyötä yli puoluerajojen
Ratilaisesta tuli lähettiläs viitisen vuotta sitten, jolloin hän oli jo alueiden komitean jäsen. Komitean jäseniä rohkaistiin vahvasti hakemaan lähettilääksi, ja moni haki, koska verkoston kautta saa hyvin tietoa ilmastoasioista ja myös vertaistukea.
”Yhteistyö alueiden komiteassa on toiminut ilmastoasioissa todella hyvin yli puoluerajojen. Olen ylpeä kaikista suomalaisista kollegoistani. On tärkeää, että EU ei näyttäydy vain norsunluutornissa, vaan jalkautuu arkeen ja luo kaikenlaisille ihmisille mahdollisuuksia saada lisätietoa ja toimia. Itse tapaan verkoston kautta erilaisia ihmisiä erilaisissa tehtävissä ja erilaisista arvomaailmoista”, Ratilainen kertoo.
”Kenenkään ei kuuluisi tehdä ilmastotyötä yksin, se on liian vaikeaa. Kun ympärillä on muita, jotka tekevät samaa, siitä saa voimaa”, Ratilainen sanoo.
Hoiva laajenee ihmisistä ympäristöön
Ilmastoasiat ovat korostuneet Ratilaisen omassa arvomaailmassa viime vuosina, ja samalla hän alkoi keskittyä planetaariseen hoivaan. Hän täytti juuri 40 vuotta ja elää pikkulapsiarkea.
”Oman ikääntymisen myötä reflektoin, miten haluan käyttää jäljellä olevan ajan. Ruuhkavuodet pakottavat priorisoimaan, ja päätin keskittyä sellaiseen toimintaan, mikä on minulle mahdollista tehdä. Mietin, että hoivaa pidetään liikaa pelkästään ihmisiin suuntautuvana. Planetaarinen hoiva suuntautuu ympäristön vaalimiseen ja tuntui luontevalta toimia sen hyväksi.”
Ratilaisen kokemuksen mukaan luonnonsuojelukysymykset ovat nousseet uudenlaiseen keskiöön luontokadon vuoksi. Ilmastoon liittyvissä ja monissa muissakin päätöksissä luonto on vahvasti mukana, ja niitä katsotaan laajemmin kuin vain omasta näkökulmasta.
”Ilmastotoimista voi olla haittaa jossain muualla, esimerkiksi kehittyvissä maissa. Johtolankana pitäisikin olla ”do no harm” -periaate, jossa katsotaan myös inhimillisiä vaikutuksia ja ihminen on holistisesti mukana ilmastokysymysten ratkaisuissa.”
Politiikan unelmat eivät ole riittävän suuria
Niina Ratilainen lähti mukaan politiikkaan parikymppisenä opiskelijana. Kahden vuosikymmenen aikana hän on nähnyt, kuinka ilmastoasioista on tullut valtavirtaa eikä ilmaston puolella olemista tarvitse enää perustella.
”Konkreettisin ilmastoteko on vaikuttaminen politiikassa: äänestää vaaleissa ja asettua ehdolle”, Ratilainen sanoo.
”Ilmastopolitiikassa tarvitaan kiristystä, kunnianhimoista toimintaa, jossa ilmastonmuutosta ei enää olisi. Haasteena on, että ei uskalleta unelmoida. Politiikan unelmat eivät ole riittävän suuria. Tavoitteen pitäisi olla, että ilmastokriisi on selätetty.”
Ratilainen haluaa aktivoida kaikkia toimimaan ilmaston hyväksi. Kun maailman uutistulva täyttää kanavat, ilmastoasiat eivät nouse vahvasti esille. Varsinkaan oman alueen asioista ihmiset eivät Ratilaisen mielestä saa riittävästi tietoa.
”Ihmiset ovat kiinnostuneita ilmastokysymyksistä ja oman lähiympäristön asioista, myös oman paikkakunnan hyvistä teoista. Itse tykkään puhua asioista somessa ja sitä kautta tavoittaa ihmisiä paikallisesti.”
Paikallistason toimintaa Ratilainen pitää erityisen tärkeänä, koska asiat ovat lähellä. Ja vaikuttamisen mahdollisuus tuo hyvinvointia.
”Jos ei itse voi hyvin, ei voi tehdä työtä, jossa huolehtii planeetasta. Täytyy keskittyä niihin asioihin, joissa voi vaikuttaa. Sekä omassa työssäni että poliittisessa toiminnassa toteutan paljon ilmastoon liittyviä tapahtumia, ja ne ovat tärkeitä kanavia edistää kansalaisten ilmastotietoisuutta.”
Ratilainen muistuttaa, että ihmisnäkökulman esiin tuomisessa Suomen politiikka voisi olla edistyksellisempää ja suunnannäyttäjä Euroopassa.
”Suomi taantuu ilmastopolitiikassa tällä hetkellä, mutta voisimme yhdessä tuoda esiin, miten ilmastoratkaisut voivat purkaa eriarvoisuutta ja lisätä erilaisten ihmisryhmien mahdollisuuksia. Esimerkiksi joukkoliikenne voi tuoda edullisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia ihmisille.”
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 8. huhtikuuta 2026
- Laatija
- Suomen-edustusto