Pellolta pöytään -strategian tavoitteena on luoda kestävä elintarvikejärjestelmä

Eurooppalaiset elintarvikkeet ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja turvallisuudestaan, laadustaan ja ravitsevuudestaan, ja näin on oltava jatkossakin. Ne on myös tuotettava niin, että vaikutus luontoon on mahdollisimman vähäinen. Pellolta pöytään -strategiassa esitetään kunnianhimoisia tavoitteita. Niiden saavuttamiseksi ehdotetaan useita toimenpiteitä, joiden avulla torjutaan ilmastonmuutosta, suojellaan ympäristöä ja biologista monimuotoisuutta, varmistetaan elintarviketurva, edistetään kansalaisten terveyttä sekä taataan elintarviketuottajille kohtuulliset tulot. Myös eläinten hyvinvointi on yhä useammalle kansalaiselle tärkeää, ja komissio aikookin tarkistaa eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä.

Viljelijät, kalastajat ja muut elintarvikealan toimijat ovat tärkeässä asemassa kestävään elintarvikejärjestelmään siirtymisessä. Alkutuottajia tuetaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) kautta kestävien käytäntöjen, kuten esimerkiksi hiiltä sitovien viljelymenetelmien, käyttöönotossa. Lisäksi varmistetaan alkutuottajien riittävä toimeentulo. Strategiassa palkitaan niitä elintarviketuottajia, jotka toimivat kestävien käytäntöjen mukaisesti ja autetaan muita siirtymään kestävään tuotantoon.

Yksi strategian tavoitteista on lisätä luonnonmukaista elintarviketuotantoa 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Luonnonmukaisen maatalouden lisääminen on tärkeää luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi, ja esimerkiksi ruoantuotannossa elintärkeät pölyttäjät hyötyvät siitä. Monet kuluttajat arvostavat luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita, mutta niiden tuotantoa ja kysyntää on kuitenkin lisättävä, jotta EU:n tavoite voidaan saavuttaa. Sen vuoksi komissio aikoo esittää toimintasuunnitelman luonnonmukaisten tuotteiden tuotannon ja kysynnän lisäämiseksi.

Kestävä elintarvikejärjestelmä säästää ympäristöä ja edistää terveyttä

Pellolta pöytään -strategiassa otetaan huomioon ruoantuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Pitkässä tuotantoketjussa päästöjä aiheuttavat elintarvikkeiden valmistus, jalostaminen, vähittäiskauppa, pakkaaminen ja kuljetus. Strategian tavoitteita ovat esimerkiksi torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön vähentäminen, tuotantoeläimille annettavien mikrobilääkkeiden vähentäminen ja ruokahävikin ja -jätteen määrän puolittaminen. Komissio ehdottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi erilaisia toimia, jotta kaikki elintarvikeketjun toimijat voivat tehdä oman osansa päästöjen vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Torjunta-aineiden ja ravinteiden liiallinen käyttö saastuttaa maaperää, ilmaa ja vesistöä ja voi aiheuttaa terveyshaittoja myös ihmisille. Strategian tavoitteena on vähentää torjunta-aineiden käyttöä puoleen nykyisestä ja kehittää vaihtoehtoisia menetelmiä satojen suojelemiseksi. Niitä ovat esimerkiksi vuoroviljely ja mekaaninen rikkakasvien torjunta, jotka kuuluvat tärkeimpiin keinoihin vähentää riippuvuutta kemiallisista torjunta-aineista. Lisäksi tavoitteisiin kuuluu lannoitteiden käytön vähentäminen vähintään 20 prosentilla.

On myös syytä vähentää tuotantoeläimille annettavien mikrobilääkkeiden käyttöä mikrobilääkeresistenssin vuoksi, sillä lääkkeille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat ihmisille sairauksia ja johtavat vuosittain jopa 33 000 ihmisen kuolemaan EU:ssa tai Euroopan talousalueella. Strategian tavoitteena on vähentää mikrobilääkkeiden myyntiä 50 prosentilla nykyisestä vuoteen 2030 mennessä, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi eläinlääkkeitä ja lääkerehuja koskevissa uusissa asetuksissa säädetään monenlaisista toimenpiteistä.

Nykyiset ruokailutottumukset ovat sekä ympäristön että kansalaisten terveyden kannalta haitallisia. Runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio edistäisi eurooppalaisten terveyttä ja vähentäisi ympäristön kuormitusta. Kalan ja äyriäisten tuotannon hiilijalanjälki on muuta lihantuotantoa pienempi, ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta myönnetään merkittävää tukea niiden kestävään tuotantoon. Lisäksi komissio esittää leväteollisuuden tukemista, koska levä voisi olla merkittävä vaihtoehtoinen proteiininlähde tulevaisuuden elintarvikejärjestelmässä.

Terveellisiin valintoihin kannustetaan myös lisäämällä kansalaisten tietoa elintarvikkeiden ravintoarvoista, minkä vuoksi komissio ehdottaa pakkausten ravintoarvomerkintöjen selkeyttämistä. Selkeät pakkausmerkinnät auttavat kuluttajaa terveellisen ja ympäristön kannalta kestävän vaihtoehdon valinnassa. Elintarvikepakkausten päiväysmerkintöjen selkeyttäminen puolestaan auttaisi vähentämään elintarvikehävikkiä, jonka määrän komissio haluaa puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Komissio ehdottaa oikeudellisesti sitovia vähennystavoitteita viimeistään vuonna 2023.

Elintarviketurvan takaaminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää

Elintarvikkeen matka pellolta ostoskoriin on pitkä, ja matkan varrelle mahtuu monenlaisia haasteita. Koronaviruspandemian aikana on ympäri maailman havahduttu siihen, kuinka tärkeää kohtuuhintaisten ja turvallisten elintarvikkeiden riittävä saatavuus on. Ilmastonmuutoksen myötä elintarvikejärjestelmää uhkaavat esimerkiksi tulvat, kuivuudet, metsäpalot ja uudet tuhoojat. Elintarvikejärjestelmän tulee siis kestää erilaisia häiriöitä, kuten työvoimapulaa tai katkoksia tuotteiden toimitusketjuissa, jotta eurooppalaiset voivat syödä terveellistä ruokaa myös poikkeustilanteissa.

Elintarvikkeiden saatavuus on turvattava kaikenlaisissa olosuhteissa, ja Pellolta pöytään -strategiassa ja biodiversiteettistrategiassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään vahvistamaan elintarvikejärjestelmän häiriönsietokykyä ja kestävyyttä. Komissio laatii suunnitelman, jolla varmistetaan elintarvikehuolto ja -turva mahdollisen kriisin aikana. Kestävässä järjestelmässä huolehditaan myös kansanterveydestä sekä työntekijöiden sosiaaliturvasta ja toimeentulosta kriisien aikana, ja komissio aikookin koordinoida yhteisiä eurooppalaisia toimia kriisitilanteiden varalle entistäkin tehokkaammin.