Nuoret ovat keskeinen osa Euroopan tulevaisuutta: ”On tärkeämpää kuin koskaan, että nuoret ovat mukana päätöksenteossa”

Miten eurooppalaisnuorten näkemykset saataisiin paremmin näkyviin EU:n päätöksenteossa? Muun muassa tätä ruodittiin Euroopan tulevaisuuskonferenssin osana järjestetyssä Future is You(th) -paneelikeskustelutilaisuudessa lokakuun lopussa. Panelisteina olivat Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager, nuorten ilmastodelegaatti Emma Sairanen sekä YK-nuorisodelegaatti Yuri Birjulin. Keskustelua moderoi Eurooppanuorten puheenjohtaja Risto Rajala.

Helsingin keskustassa sijaitsevaan Eurooppasaliin oli lokakuista keskustelutilaisuutta varten kerääntynyt sankoin joukoin nuoria kuulemaan, miten puhujat näkivät EU:n roolin esimerkiksi digijättien sääntelyssä tai ilmastonmuutoksen torjunnassa. Euroopan nuorison teemavuodeksi julistetun vuoden 2022 siintäessä horisontissa nousi keskustelun keskeiseksi teemaksi kuitenkin nuorten rooli EU:n päätöksenteossa.

”Euroopalla on omat ongelmansa, mutta maanosa on kuitenkin todennäköisesti ihmishistoriassa maailman paras paikka elää. Jos seuraavaa sukupolvea ei olisi, tämä kaikki katoaisi oman sukupolveni mukana. Nuoret ovat kirjaimellisesti Euroopan tulevaisuus”, komissiossa myös muun muassa kilpailuasioiden komissaarina toimiva Margrethe Vestager paalutti.

”Toiseksi, olemme teidän nimissänne ottaneet paljon lainaa, joka teidän täytyy maksaa takaisin. Siksi on tärkeämpää kuin koskaan, että nuoret ovat mukana päätöksenteossa. Tämän vuoksi pyrimme käyttämään varoja hillitsemään ilmastonmuutosta, edistämään digitalisaatiota Euroopassa ja rakentamaan Euroopasta hyvän paikan elää”, Vestager jatkoi.

Paneelia vetänyt Risto Rajala huomautti, että päättäjiä on toisinaan kritisoitu siitä, että vaikka nuorissa on tulevaisuus ja heitä kuultaisiin, heidän näkemyksiään ei aina tosiallisesti oteta huomioon päätöksissä. Rajala kysyi, miten tästä niin kutsutusta ”youthwashing”-ilmiöstä päästäisiin eroon – ja varmistettaisiin, että nuorten ääni kuuluisi ja näkyisi päätöksenteossa.

Yuri Birjulin ehdotti, että EU:n nuorisodelegaatin pestin luominen voisi olla yksi tapa kohentaa nuorten roolia. Toisaalta Birjulin pohti, ettei yhden yksittäisen henkilön mukaanotto päätöksentekoon osallista nuoria kovinkaan laajasti.   

”Tämän vuoksi uskon, että meidän pitää löytää tapa, jolla kuka tahansa EU-tietämyksen tasosta riippumatta voisi osallistua päätöksentekoon”, Birjulin totesi.

Birjulinin mukaan toinen idea olisi luoda Erasmus+ -ohjelman rinnalle tai sen osaksi uusi ohjelma, jossa nuoret eri maista tuotaisiin yhteen keskustelemaan Euroopan haasteista. Siten uusi ohjelma auttaisi nuoria myös huomaamaan, kuinka eri kansalaisuuksista riippumatta EU:n jäsenmaissa kohdataan pitkälti samankaltaisia haasteita.

Vestager avasi, millaisia nuorten osallistamiskeinoja nykyisin on käytössä. Yhdeksi tavaksi Vestager mainitsi arvoista ja avoimuudesta vastaavan komissaari Vera Jourovan luoman nuorista koostuvan asiantuntijapaneelin, jonka kautta Jourova saa neuvoja ja palautetta kaavailemistaan ehdotuksista.

Sosiaalisen median loanheitosta eroon sääntelyllä ja tukemalla vihakommenttien kohteeksi joutuvia

Sosiaalisella medialla on nykyisin keskeinen rooli nuorten ja monen muun elämässä – niin hyvässä kuin pahassa. Vaikka alustat, kuten Facebook, Twitter ja Instagram, mahdollistavat vaivattoman osallistumisen julkiseen keskusteluun, kohdistuu erityisesti naisiin ja vähemmistöihin verkkokeskusteluissa usein vihapuhetta. Tämä voi pahimmillaan rajata heidät kokonaan sosiaalisessa mediassa käytävien keskustelujen ulkopuolelle.  

Vestager kuvasi unionin toimia sosiaalisen median alustojen sääntelemiseksi. EU:n parhaillaan valmistelemalla digitaalisia palveluita koskevalla lakipaketilla on määrä velvoittaa alustayhtiöt puuttumaan hanakammin alustoilla havaittuihin laittomuuksiin ja vihapuheeseen. Lisäksi yhtiöiltä vaaditaan myös arviointia alustojen luomista riskeistä. Vestager uskoo, etteivät nämäkään toimet tule kuitenkaan puhdistamaan alustoja kaikesta niillä lentävästä loasta.

”Uskon, että tärkeää on se, että autamme toinen toisiamme”, Vestager sanoi. ”Jos joku saa useita vihaisia kommentteja, on tärkeää, että puutumme itse tilanteeseen ja esitämme tukemme ihmiselle. Tämän myötä luomme positiivisempaa ilmapiiriä ja näytämme lukijoille, että on muitakin samoin ajattelevia, jotka eivät salli vihakommenttien syrjäyttää asiallista keskustelua”, Vestager kuvasi.

Birjulin korosti juuri EU:lla olevan tarvittava sääntelyvalta vihapuheen vähentämisessä sekä demokratian edistämisessä alustoilla. Toisaalta samalla on pyrittävä myös puuttumaan loanheiton juurisyihin ja torjumaan lainsäädännön avulla myös muunlaista syrjintää, kuten rasismia ja seksismiä.

Emma Sairanen nosti puolestaan esiin digitalisaation negatiiviset ympäristövaikutukset. Digitalisaation edetessä yhä useamman taskusta tai laukusta löytyy älypuhelin ja tietokone, minkä lisäksi älyteknologia hiipii myös jääkaappeihin ja muihin kodinkoneisiin. Älyominaisuudet ja laitteiden lukumäärän kasvu vaativat kuitenkin valtavia määriä harvinaisia metalleja ja mineraaleja, joiden louhiminen aiheuttaa vahinkoa ympäristölle.

”Kun puhumme digitalisaatiosta EU:ssa, meidän pitäisi kiinnittää huomiota myös tästä kehityksestä johtuviin haitallisiin ympäristövaikutuksiin. On syytä miettiä, millaista digitalisaatiota todella tarvitsemme, ja keskittyä sellaiseen, jolla on myönteisiä ympäristövaikutuksia. Tätä varten on tarpeen tunnistaa, mikä on tarpeetonta ja mitä pitäisi harkita uudelleen”, Sairanen totesi.

Vestager oli samaa mieltä Sairasen kanssa.

”Jos emme kykene vähentämään digitalisaatiokehityksestä syntyvää energiankulutusta, niin siitä tulee osa päästöongelmaa, ei sen ratkaisu”, Vestager kuvasi.

Birjulin ja Sairanen korostavat tasa-arvon ja biodiversiteetin roolia EU:n agendalla

Rajalan mukaan Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n viime vuonna järjestämässä nuorten EU-huippukokouksessa kysyttiin nuorten ykkösprioriteetteja EU:n sääntelylle. Nuorten prioriteeteiksi nousivat muun muassa osallisuus, demokratia, koulutus ja työllisyys. Panelistit pohtivat, mihin näistä EU:n tulisi erityisesti toimissaan keskittyä.

Vestager valitsi nuorten esittämistä teemoista ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteen ja oli huolissaan erityisesti siitä, miten pakolaisiin suhtaudutaan. Lisäksi hän painotti Euroopan vastuuta ihmisoikeuksien edistämisessä.

”Uskon, että suurin osa ihmisistä, jotka joutuvat muuttamaan ja pyytävät apua, olisivat halunneet jäädä koteihinsa. On äärimmäisen tärkeää, että me unionissa tunnistamme vastuumme toisista ihmisistä. Ihmisoikeudet käytännössä keksittiin täällä Euroopassa. Siksi meillä on tärkeämpi rooli kuin kenelläkään muulla niistä puhumisessa”, Vestager sanoi.

Birjulin valitsi teemakseen tasa-arvon ja korosti erityisesti syrjinnän torjumisen tärkeyttä. Birjulin näki, ettei Euroopassa ja Suomessa usein välttämättä tunnisteta niitä haasteita, joita vähemmistöt voivat elämässään kohdata.

”Aina ei ymmärretä, ettei kaikilla välttämättä ole samoja mahdollisuuksia. Sen vuoksi on ollut hienoa nähdä laajempaa keskustelua rasismista ja sen vastustamisesta. EU:ssa on nyt myös suomalainen rasisminvastaisen työn koordinaattori, Michaela Moua, mikä on mielestäni hyvä askel eteenpäin”, Birjulin totesi.

Sairanen puolestaan painotti luonnon monimuotoisuuden suojelun merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalla ja kiitti EU:ta työstä laajamittaisen ympäristötuhon kriminalisoinnin edistämiseksi sekä biodiversiteettistrategian luomisesta. Toisaalta Sairanen korosti, että tätä työtä on jatkettava ja vietävä pidemmälle: biodiversiteettinäkökulma tulee ulottaa myös muihin politiikan osa-alueisiin, kuten maatalouteen.

Solidaarisuusjoukot, youthwashingin välttäminen ja ilmastohuippukokous

Lopuksi palattiin vielä nuorten rooliin poliittisessa päätöksenteossa. Panelisteilta pyydettiin yhtä konkreettista esimerkkiä toimista, joilla varmistetaan, että nuorten näkemyksillä on merkitystä.

Vestager viittasi erityisesti nuorten Euroopassa tekemää vapaaehtoistyötä tukeviin Euroopan solidaarisuusjoukkoihin, jotka olisi hänen mielestään jälleen syytä herättää henkiin pandemian jälkeen. ”Vapaaehtoistyöhön lähteminen esimerkiksi biodiversiteetin edistämiseksi ja uusiin ihmisiin tutustuminen on mielestäni erittäin hyvä idea. Kannustaisin lisäksi kollegoitani komissiossa luomaan nuorten asiantuntijapaneeleja”, Vestager totesi.

Birjulin painotti puolestaan omaa rooliaan youthwashingin välttelemisessä.  

”On tärkeää, ettei meitä kutsuta vain puhumaan tilaisuuksiin vaan että puheillamme on todellista merkitystä. Tämä vaatii yhteistyötä virkakoneistojen ja ministeriöiden kanssa, joilta pitää myös vaatia jo ennalta pääsyä mukaan niihin tilaisuuksiin, joissa päätöksistä puhutaan ja niitä tehdään”, Birjulin totesi.

Sairanen puolestaan kertoi lokakuussa Helsingissä järjestetystä nuorten ilmasto- ja luontohuippukokouksesta, jossa syntyneet ideat kerättiin Euroopan tulevaisuuskonferenssi -verkkoalustalla julkaisua varten. Ideoilla voidaan myös vaikuttaa EU:n tulevaisuuden suunnan muovaamiseen. Samalla tapahtumassa luotiin myös Nuoret biodiversiteettivaikuttajat -verkosto, jonka ajatuksena on tuoda biodiversiteettiasioista kiinnostuneet nuoret yhteen. Sairanen pyrkii tuomaan esiin verkostossa syntyviä ajatuksia omassa roolissaan nuorten ilmastodelegaattina YK:n biodiversiteettiä pohtivissa neuvotteluissa.

Vestager palasi lopuksi vielä sukupolvien välisen keskusteluyhteyden rakentamisen tärkeyteen.  

”Emme voi sallia sitä, että oma sukupolvemme sekä vanhemmat sukupolvet jäävät jumiin vanhoihin toimintatapoihinsa. Me tarvitsemme uusia tapoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja parempien yhteiskuntien rakentamiseksi. Koska niin kauan kuin me olemme osa ongelmaa, ei ratkaisua löydetä”, Vestager totesi.

Katso tilaisuuden tallenne https://youtu.be/RXGF_8hcKZI