METÄS!-hanke lisäsi pirkanmaalaisnuorten rohkeutta toimia yhteiskunnassa

Maaseudun nuorten ääni jää helposti kuulumattomiin. METÄS!-hanke vahvisti neljän pienen pirkanmaalaisen kunnan nuorten osallisuutta ja tulevaisuudenuskoa. EU:n Erasmus+-ohjelmasta rahoituksen saanut hanke antoi nuorille väylän vaikuttaa ja tulla kuulluksi aina EU-tasolla saakka. 

Voiko pieneltä paikkakunnalta tuleva nuori vaikuttaa yhteiskuntaan jopa Euroopan unionin tasolla? Pirkanmaalla toteutettu nuorten osallistumishanke METÄS! osoitti, että voi. Juupajoen kunnan hallinnoimaan hankkeeseen osallistui kolmisenkymmentä 13–18-​vuotiasta nuorta Juupajoelta, Mänttä-​Vilppulasta, Kuhmoisista ja Pälkäneeltä. Yhdeksän kuukautta kestäneen hankkeen aikana nuoret pääsivät harjoittelemaan vaikuttamista käytännössä ja tapaamaan päättäjiä niin Suomessa kuin Brysselissä.

”Monet ajattelevat, että pieneltä paikkakunnalta tulevat eivät voi vaikuttaa samalla tavalla kuin isommissa kaupungeissa asuvat. Me halusimme näyttää, että se ei pidä paikkaansa”, kertoo hanketta koordinoinut Juupajoen kunnan vapaa-aikakoordinaattori Moona Räty.

Hankkeeseen valittiin mukaan eri taustoista tulevia nuoria. Yhteistä heille oli, että he kaikki olivat kiinnostuneita vaikuttamisesta. Hanke alkoi tammikuussa 2025 ja päättyi viime lokakuussa. 

METÄS!-hanke toteutettiin EU:n Erasmus+-ohjelman rahoituksella. Erasmus+ on Euroopan unionin ohjelma, joka tukee nuorten osallistumista ja kansainvälistä yhteistyötä. Suomessa ohjelmaa hallinnoi Opetushallitus, joka myönsi METÄS!-hankkeelle noin 51 000 euroa. Rahoitus mahdollisti muun muassa leirit, työpajat ja nuorten opintomatkan Brysseliin.   

Hankkeen koko nimi METÄS! – Mä en tajunnutkaan, että mehän voidaan päästä ihan mihin vaan! sisältää kaksoismerkityksen. Nimen taustalla oleva ajatus “Me täs!” kiteytti nuorten halun tulla kuulluksi ja vaikuttaa omaan elinympäristöön. Samalla “metäs” viittaa metsään ja luontoon, joka on keskeinen osa maaseutukuntien arkea. 

Vaikuttamista leireillä ja työpajoissa

Nuorisobarometrien mukaan erityisesti pienillä paikkakunnilla nuorten usko tulevaisuuteen on viime vuosina heikentynyt. Moona Räty kertoo hankkeen syntyneen huolesta tämän kehityksen taustalla. ”Pienissä kunnissa nuorilla ei aina ole samanlaisia mahdollisuuksia osallistua tai kohdata päättäjiä kuin kaupungeissa. Halusimme luoda toimintamallin, jossa nuoret pääsevät oikeasti kokeilemaan vaikuttamista.”

Vaikuttajaleireillä nuoret harjoittelivat omien mielipiteidensä ja viestiensä muotoilemista sekä tutustuivat päätöksentekoon ja vaikuttamisen keinoihin. Lisäksi he harjoittelivat muun muassa esiintymistä, argumentointia ja oman näkemyksen perustelemista.

Yksi hankkeen keskeinen tapahtuma oli Hyytiälän metsäasemalla järjestetty nuorten vaikuttajatapaaminen osana isompaa Metsäfoorumia, jossa nuoret keskustelivat luonnosta ja metsistä asiantuntijoiden kanssa. ”Metsä on meille kaikista samaistuttavin aihealue, jonka ympärille pystyy rakentamaan keskusteluja identiteetistä, tulevaisuudesta ja omista vahvuuksista”, Räty sanoo. 

Hän jatkaa, että hankkeen alkaessa nuorten tavoitteena oli muotoilla päättäjille jokin metsään liittyvä viesti. Matkan varrella nuoret kuitenkin oivalsivat jotain vielä tärkeämpää: sen, miten he voivat yhdessä saada äänensä kuuluviin. 

Matka Brysseliin jännitti

Moona Räty kertoo, että vastuu asioiden järjestämisestä annettiin hankkeessa alusta asti nuorille, vaikka valmiiden ratkaisujen tarjoaminen olisi ollut helpompaa. Vaativista tehtävistä selviäminen vahvisti nuorten uskoa omiin kykyihinsä. 17-vuotias Senja Kivinen kertoo, että asioiden hoitaminen ja esimerkiksi yhteydenpito päättäjiin tuntui isolta asialta, mutta samalla se opetti vastuuta, eikä moni arjen haaste ole enää sen jälkeen tuntunut yhtä suurelta.

Yksi huippuhetkistä oli nuorten vierailu Euroopan parlamenttiin. Monelle osallistujalle matka oli ensimmäinen ilman vanhempia. Brysselissä nuoret tapasivat muun muassa europarlamentaarikot Sebastian Tynkkysen, Sirpa Pietikäisen, Ville Niinistön ja Li Anderssonin. Sekä Kivinen että 16-vuotias Ksenia Koskinen kertovat yllättyneensä siitä, kuinka helposti päättäjien kanssa pystyi keskustelemaan. ”Yksi tärkeimmistä oivalluksista hankkeen aikana on ollut se, että he ovat ihan tavallisia ihmisiä”, nuoret kertovat.  

Erityisen vaikutuksen Kiviseen teki Euroopan parlamentin täysistunnon seuraaminen. ”Se oli merkittävä hetki. Tajusin, että olen paikassa, jossa päätetään todella tärkeistä asioista.” Myös Koskiselle kokemus oli silmiä avaava. ”Tulemme pieneltä paikkakunnalta, ja joskus tuntuu, että emme voi vaikuttaa mihinkään, mutta hankkeen aikana tajusin, että kyse on vain näkymättömästä rajasta.” 

Nuorilta tärkeä viesti päättäjille

Hankkeen lopussa nuoret kävivät vielä eduskunnassa tapaamassa kansanedustajia sekä liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutalaa.  Päättäjille he veivät pienten paikkakuntien nuorten näkökulmaa. ”Nuoret tietävät itse parhaiten, millaista heidän arkensa on. Siksi meidän ääntämme pitäisi kuunnella enemmän varsinkin nuoriin liittyvissä asioissa”, Ksenia Koskinen sanoo. 

Nuoret kertovat, että päättäjät suhtautuivat hankkeeseen sekä tapaamisiin myönteisesti. Monet jakoivat hankkeen sisältöjä omissa sosiaalisen median kanavissaan ja kannustivat nuoria jatkamaan vaikuttamista.

Moona Rädyn mukaan hankkeen vaikutukset näkyvät monin eri tavoin niin nuorissa kuin paikallisesti. ”Nuoret ovat puhuneet kokemuksistaan kavereilleen, ja se on herättänyt paljon kiinnostusta. Myös muissa kunnissa on kysytty, miten tällainen hanke on mahdollista toteuttaa.”

Senja Kivinen kertoo rohkaistuneensa hankkeen aikana. ”Opin, että mahdollisuuksiin kannattaa tarttua, vaikka tuntuisi, ettei osaa vielä kaikkea. Kukaan ei oikeasti tiedä kaikkea valmiiksi.” Kivinen kokee hankkeen myös vahvistaneen hänen juupajokelaista identiteettiään. ”Olen ylpeä siitä, että olen pieneltä paikkakunnalta ja silti voin päästä mukaan tällaisiin asioihin.”

Räty uskoo, että vastaavanlaisia projekteja voitaisiin järjestää muuallakin Suomessa ja myös muissa EU-maissa. ”Kun pienet kunnat tekevät yhteistyötä, voidaan saada aikaan yllättävän isoja asioita. Tällaisille kokemuksille tarvitaan enemmän mahdollisuuksia, ja EU-rahoitus on niiden toteutumisessa keskeinen.” 

Rädylle itselleen hanke on ollut erityisen merkityksellinen. ”Tämä on ollut työurani tärkein projekti. On vaikea kuvitella, mikä voisi tuntua yhtä merkitykselliseltä.” Nuoret puolestaan uskovat, että hankkeen opit kantavat pitkälle ja että heistä kuullaan vielä tulevaisuudessa.