
Ilmastosopimuslähettiläs Sari Rautio herättelee huomaamaan, että meidän kaikkien pitää muuttaa käyttäytymistämme. Hänen mielestään ihan jokaisen on otettava ilmastonmuutos vakavasti ja tehtävä, mitä suinkin pystyy sen hillitsemiseksi.
”Se ei tarkoita kurjuutta ja ankeutta, vaan nykyistä parempaa ja terveempää elämää”, hän sanoo.
Suomen Paralympiakomitean hallituksen puheenjohtajana vaikuttava Sari Rautio on yksi alkuvuonna aloittaneista uusista EU:n ilmastosopimuslähettiläistä Suomessa. Järjestöihmiseksi itseään luonnehtivan kokoomuspoliitikon mielestä lähettilyys ei tarkoita samanlaista poliittista vaikuttamista, jota hän tekee Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valtuutettuna ja Euroopan alueiden komitean EPP-ryhmän puheenjohtajana. Hänestä on tärkeää viestiä siitä, että yksittäisen ihmisen valinnoilla on väliä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lautasella on enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, ja tämän ansiosta ihmiset ovat terveempiä.
”’Mamie’ ainakin yritti”
Rautio edustaa omassa arjessaan maltillista nuukuutta ja harmittelee, ettei sellainen ole nyt trendikästä. Hän kannattaa kiertotaloutta, johon mieltää isompien hyödykkeiden yhteiskäytön ja käyttöesineiden periytymisen sukupolvelta toiselle.
”Joka talossa ei tarvitse olla omaa peräkärryä tai ruohonleikkuria, koska niitä voi lainata naapureille. Se luo samalla luontevaa yhteisöllisyyttä”, hän huomauttaa.
Raution aktiivisuus useissa luottamustehtävissä vaatii aikaa ja energiaa. Ilmastolähettiläänä hän on ehtinyt jo koota monikymmenpäisen yleisön Ilmastoisovanhempien yhdistyksen tilaisuuteen Hämeenlinnassa.
”Neljän aikuisen lapsen vanhempana ja kahden lapsenlapsen isovanhempana toivon heidän sitten joskus sanovan, että ’Mamie’ ainakin yritti”, Rautio sanoo.
Äärisäistä inhimillisiä tragedioita ja miljoonavahinkoja
Raution työ vaati paljon lentomatkustamista, mutta muuten hän suosii pyöräilyä ja jalankulkua ympäri vuoden. Perheessä on myös auto, jota käytetään tarvittaessa. Tätä haastattelua hän antaa junasta matkallaan lentokentälle.
”Se, mitä kokouspöydissä tapahtuu, ei saa irrota arjesta”, hän sanoo.
Vaikka ilmastopolitiikan isot linjat sovitaan valtioiden välillä ja lainsäädäntö vastaavasti kansallisella tasolla, arkinen toimeenpano toteutuu tai on toteutumatta meistä jokaisen päivittäisissä valinnoissa.
Sari Rautiota hämmästyttää suomalaisen median vähäinen mielenkiinto ilmastonmuutoksen seurauksiin Euroopassa.
”Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat ongelmat vaikuttavat jo kaikkien arkeen Keski- ja Etelä-Euroopassa. Siellä ei tarvitse selitellä tarvetta vihreään siirtymään”, hän toteaa.
”Meillä sen sijaan ei nähdä, miten valtavia inhimillisiä tragedioita ja satojen miljoonien eurojen aineellisia vahinkoja kuivuus on aiheuttanut vaikka Espanjassa. Tšekin tulvista uutisoitiin tosi vähän. Kummallakin on kiistaton yhteys ilmastonmuutokseen.”
Elämään laatua ja onnellisuutta
Sari Rautio näkee tehtävää eurooppalaisen ilmastosopimuksen tunnetuksi tekemisessä. Lähettilästyössä on synergiaa Euroopan alueiden komitean kanssa, jossa ilmastotyö on hänen mukaansa jo läpileikkaavaa.
”Puhuttiin sitten puolustuksesta, maataloudesta, liikenteestä tai Euroopan ulkosuhteista, ilmastoulottuvuus on aina mukana. Suomen valtuuskunnassa kaksi kolmesta on myös ilmastolähettiläitä”, hän kertoo.
Rautio näkee eurooppalaisen ilmastosopimuksen välineenä välttämättömässä ja pitkäjänteisessä ilmastotyössä.
”On käsittämätöntä seurata keskustelua bensan hinnasta, kun pitäisi löytää keinoja kestävään liikkumiseen. Enkä ymmärrä, miksi lihan syönnistä on tullut identiteettiasia. Lapsuudessani oli ihan tavallista, että syötiin kasvisruokaa neljä kertaa viikossa. Ruuan kunnioittaminen ja hävikin vähentäminen on tärkeää”, hän muistuttaa.
Aktiivisella mummilla riittää luottamusta tulevaan. Se on vahvistunut hänen seuratessaan omia pari-kolmekymppisiä lapsiaan, jotka nauttivat elämästään ilman yletöntä kulutusta.
”Ihmiset rupeavat valitsemaan fiksummin. Elämään tulee laatua ja onnellisuutta, joka ei ole keneltäkään pois”, Rautio uskoo.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 1. lokakuuta 2025
- Laatija
- Suomen-edustusto