Lapsistrategia turvaa lasten oikeuksia ja hyvinvointia

EU julkisti keväällä 2021 lasten oikeuksia koskevan strategian, jonka tavoitteena on ”rakentaa lapsille mahdollisimman hyvä elämä Euroopan unionissa ja kaikkialla maailmassa”. Valmistelussa olivat mukana EU-parlamentin, jäsenmaiden ja järjestöjen lisäksi lapset itse – prosessin aikana kuultiin yli 10 000 lapsen mielipiteitä ja näkemyksiä. Suomessa EU-tason strategiaa toteutetaan kansallisen lapsistrategian kautta.

Suomen oma kansallinen lapsistrategia valmistui jo helmikuussa 2021. Se valmisteltiin parlamentaarisessa yhteistyössä ja ohjaa lasten oikeuksien edistämiseen tähtäävää työtä yli hallituskausien. Kukin hallitus laatii oman toimeenpanosuunnitelmansa, jonka mukaisesti strategian linjauksia edistetään hallituskauden aikana. Ensimmäisessä, tänä syksynä valmistuneessa toimeenpanosuunnitelmassa on yhteensä 30 toimenpidettä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi.

”Olemme jo kansallisen lapsistrategian valmistelussa pyrkineet huomioimaan EU:n lasten oikeuksia koskevan strategian siltä osin, kuin siitä oli saatavilla tietoja. Lisäksi työssä huomioitiin eurooppalainen lapsitakuu, jota edistettiin samaan aikaan. Sekä EU-strategiassa että kansallisella tasolla on kiinnitetty erityistä huomiota lasten ja nuorten osallisuuteen. Kansallisen strategian valmistelussa keskeinen periaate oli, että ei tehdä lapsia varten vaan yhdessä lasten kanssa. Haluamme saada kaikkien lasten äänet kuuluviin”, sanoo lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.

Osallisuus on tärkeässä roolissa myös EU-tason strategiassa. Sen mukaan lapsilla on oikeus osallistua demokraattisen yhteiskunnan jäseninä aktiivisesti poliittisten painopisteiden muokkaamiseen ja toteuttamiseen. Uusi lasten osallistamisfoorumi (EU Children’s Participation Platform) sekä Euroopan tulevaisuuskonferenssi tähtäävät juuri tähän.

Laisaari on myös nimitetty eurooppalaisen lapsitakuun koordinaattoriksi Suomessa. Lapsitakuun tavoitteena on taata jokaiselle lapselle EU:n alueella asianmukainen ravinto ja asuinolot sekä pääsy terveydenhuollon ja koulutuksen piiriin. Suomessa eurooppalaista lapsitakuuta viedään käytäntöön kansallisen lapsistrategian kautta.

Haasteena haavoittuvassa asemassa olevien lasten tukeminen

EU:n lasten oikeuksia koskevassa strategiassa esitetään sekä komission omia toimia että kehotuksia jäsenmaille. Näitä kehotuksia viedään jäsenmaiden lainsäädäntöön kansalliset painopisteet huomioiden – ne eivät siis ole jäsenmaita sitovia. Lasten oikeuksiin liittyvät haasteet ovat eri maissa erilaisia, ja Suomessakin on tehty kattava nykytilanteen kartoitus, jonka avulla on selvitetty tärkeimpiä parannuskohteita.

Suomessa lasten osallistaminen heitä koskevissa asioissa on yleisesti ottaen hyvällä tolalla – koululaiset saavat äänensä kuuluviin oppilaskuntien ja kyselyjen kautta, ja esimerkiksi Helsingissä oppilaat voivat äänestää Ruuti-määrärahojen käytöstä luokan tai koulun yhteiseksi hyväksi. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten mielipiteiden selvittäminen on kuitenkin yhä vaikeaa.

”Meillä, kuten myös eurooppalaisella tasolla, on otettu erityisen huomion kohteeksi haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutuminen. Suomi on saanut suosituksia YK:n lapsen oikeuksien komitealta aiheeseen liittyen, ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeuksien toteutumisessa on ollut haasteita. Sekä meillä että muualla Euroopassa yksi keskeinen kysymys on lasten suojelu väkivallalta. Tätä työtä edistetään myös Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman kautta”, Laisaari kertoo.

Hiljattain otsikoihin nousi tuore tutkimustieto, jonka mukaan aiempaa suurempi osuus vanhemmista hyväksyy lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan. Toisaalta myös koulumaailmassa tapahtuneet väkivallanteot ovat herättäneet laajaa keskustelua. Tuoreessa kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmassa on toimenpiteenä laajan lapsiuhritutkimuksen toteuttaminen. Siinä selvitetään lasten kokemaa väkivaltaa. Viimeisin laaja tutkimus on vuodelta 2013.

”Voimme paremmin puuttua väkivaltaan ja ennaltaehkäistä sitä, kun saamme aiheesta tietoa lapsilta ja nuorilta itseltään. Rakennamme Opetushallituksen kanssa lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten toivomaa sivustoa, joka kokoaa materiaaleja väkivallan ennaltaehkäisyn sekä haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten suojaamisen tueksi. Myös järjestöt tekevät tärkeää työtä sen eteen, että lapsilla olisi mahdollisimman väkivallaton arki sekä kotona että koulussa, varhaiskasvatuksessa ja harrastusten parissa.”

Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä internetissä pyritään torjumaan sekä EU-strategiassa että kansallisella tasolla. Euroopan komissio pyrkii edistämään väliaikaisen ehdotuksen avulla tieto- ja viestintätekniikan alan yritysten vapaaehtoista ilmoittamiskäytäntöä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, ja suunnitteilla on pidemmän aikavälin lainsäädäntöehdotus verkossa tapahtuvan lasten hyväksikäytön kitkemiseksi.

Yhteisvoimin lasten ja nuorten puolesta

Kun toteutetaan hallituskaudet ylittävää lapsi- ja perhepolitiikkaa, on tärkeää seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tätä varten tehdään seurantakertomus, jossa mm. arvioidaan ensimmäisen toimeenpanosuunnitelman puitteissa tehtyä työtä ja sen saavutuksia. Vuoden 2023 alussa laadittava seurantakertomus luovutetaan nykyiselle hallitukselle, mutta sen on tarkoitus myös toimia siltana tämän ja seuraavan hallituksen välillä ja luoda jatkuvuutta lapsistrategian toteutukselle.

”Meillä on Suomessa myös lapsiasiainvaltuutettu, joka seuraa lasten oikeuksien toteutumista ja arvioi omassa vuosikertomuksessaan myös lapsistrategiatyötä riippumattomana viranomaisena. Lisäksi Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla raportoi eduskunnalle vuosittain työstään. Olemme halunneet alusta asti rakentaa lapsistrategiaa huomioiden jo olemassa olevat rakenteet ja koota yhteen jo tehtyä työtä”, Laisaari sanoo.