Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
  • Uutisartikkeli
  • 18. maaliskuuta 2021
  • Suomen-edustusto
  • Arvioitu lukuaika: 4 min

Lahden kaupungin CitiCAP-hanke: Tieto liikkumisen päästöistä lisäsi kestävämpää liikkumista

Lahden kaupungin CitiCAP-hankkeessa kokeiltiin vajaan vuoden ajan henkilökohtaista, puhelinsovelluksen muotoon rakennettua päästökauppaa. Sovelluksen avulla oli tarkoitus kokeilla, olisiko yksilökohtaisesta päästökaupasta tueksi liikkumisen päästöjen...

CitiCAP-hankkeen osana kehitetyssä henkilökohtaisessa päästökaupassa vapaaehtoiset osallistujat kertoivat ensin taustastaan sekä asumisetäisyydestään suhteessa palveluihin. Annettujen tietojen perusteella käyttäjälle laskettiin oma viikoittainen liikkumisen päästöbudjetti. Sovellus tunnisti automaattisesti, millä kulkuneuvolla käyttäjä oli liikenteessä, ja laski sen perusteella liikkumisesta syntyneet päästöt. Jos käyttäjät alittivat päästöbudjetin, heidän kukkaroihinsa kilisi virtuaalieuroja, joilla he pystyivät hankkimaan alennuksia paikallisyritysten tuotteista ja palveluista – tai vaikka kaupunkiliikenteen bussilipun.

Sovelluksessa päästökauppa pohjautuu samaan perusajatukseen kuin yleensä suuryhtiöitä koskeva päästökauppajärjestelmä, kuten EU:ssa käytettävä ETS (Emissions Trading System, päästökauppajärjestelmä). Toisin kuin ETS-järjestelmässä, jossa päästökaton ylittäminen johtaa tuntuviin sakkoihin, ei CitiCAPin kokeilussa kuitenkaan rankaistu käyttäjiä rajan ylittämisestä. Kokeilun tavoitteena oli sen sijaan kannustaa ja rohkaista kaupunkilaisia liikkumaan kestävämmin, esimerkiksi vaihtamalla polttomoottoriauto sähköautoon tai polkupyörään. Lisää vauhtia pyöräilylle Lahdessa tuo puolestaan hankkeessa rakennettu CitiCAP-pyörätie , joka on yksi Lahden pyöräilyn tavoiteverkon pääreittiyhteyksistä. Reitti kulkee kaupungin eteläpuolella sijaitsevalta Launeelta keskustan matkakeskukselle.

LUT-yliopiston toteuttamassa, sovellusten käyttäjiä ja heidän motiiveitaan kartoittaneessa loppukyselyssä kävi ilmi, että henkilökohtainen päästökauppa voi olla yksi lupaava väline kestävämmän liikkumisen edistämiseksi.

”Kyselystä selvisi, että 36 prosenttia loppukyselyyn vastanneista käyttäjistä koki pystyneensä muuttamaan liikkumistaan kestävämpään suuntaan. Isosta datamäärästä ei välttämättä kaikkia yksilöiden elämänmuutoksia ole havaittavissa, mutta on myös hyvä muistaa, että yksilön kannalta yhden viikoittaisen automatkan muuttaminen pyörämatkaksi voi olla hyvinkin merkityksellinen oman hiilijalanjäljen näkökulmasta”, kertoo LUT-yliopiston kestävyystutkimusyksikön apulaisprofessori Ville Uusitalo. Yliopisto vastasi myös päästökauppajärjestelmän rakentamisesta.

Ihmisiä motivoi tieto omista päästöistä

Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mikä motivoi sovelluksen käyttäjiä valitsemaan vähäpäästöisempiä kulkuneuvoja.

”Kyselyistä on käynyt ilmi, että tieto omista päästöistä sekä halu haastaa itseään motivoivat käyttäjiä liikkumaan kestävämmin. Vasta näiden jälkeen tulivat taloudelliset kannustimet, eli virtuaalieurot”, Uusitalo kertoo.

Datankeruun kannalta koronaviruspandemia loi merkittäviä haasteita kokeilulle ja tutkimukselle, kun yhtäkkinen siirtyminen etätyöhön ja etäkouluun vähensi roimasti liikkumisen määrää viime keväästä alkaen. Sovelluksen keräämästä datasta on helppo nähdä, kuinka lahtelaisten liikkuminen romahti koronaviruksen myötä: esimerkiksi joukkoliikenteen käyttö romahti käyttäjien keskuudessa noin 80 prosenttia.

Toinen tärkeä kyselyissä esiin noussut asia oli se, että käyttäjät pitivät hyvänä päästöoikeuksien yksilökohtaisuutta eli henkilöiden elämäntilanteen huomioimista päästöoikeuksien asettamisessa.

”Perinteinen ajatus päästökauppatutkimuksessa on antaa kaikille sama määrä oikeuksia. Me toteutimme sovelluksen niin, että vaikka kaikki saivat lähtökohtaisesti yhtä paljon oikeuksia, pystyi lisäpisteitä saamaan muun muassa asuinpaikan etäisyyden tai lasten lukumäärän perusteella. Kyselyyn osallistuneista 91 prosenttia kertoi näkevänsä lähestymistavan reiluna”, Uusitalo toteaa.

Yhdeksi haasteeksi kokeilun aikana nousi se, kuinka ihmisiä saisi motivoitua käyttämään sovellusta aktiivisemmin. Sovelluksella oli kokeilun ajan parhaimmillaan noin 350 aktiivista käyttäjää viikossa, ja sitä ladattiin lähes 3 000 kertaa.

Tällä hetkellä pohditaan, mikä olisi henkilökohtaisen päästökaupan kehittämisen seuraava askel.

”Tutkimuksen kannalta olisi kiinnostavaa kokeilla sovellusta eri maissa ja kaupungeissa, mutta tehdä hieman eri valintoja päästökaupan toteutuksen kohdalla, jotta voisimme testata laajemmin, mikä toimii ja mikä ei. Järjestelmää voisi jatkokehittää esimerkiksi lisäämällä pelillisyyttä, pieniä taloudellisia kannustimia tai käyttäjien välisen päästöoikeuskaupan”, Uusitalo pohtii.

Henkilökohtainen päästökauppa on osa Lahden laajempaa kestävän liikkumisen edistämistyötä

Kokonaisuudessaan CitiCAP-hanke on sujunut hyvin, kertoo hankkeesta ja kestävästä liikkumisesta vastaava projektipäällikkö Anna Huttunen Lahden kaupungilta.

”Meillä on ollut monenlaisia kommervenkkejä hankkeen varrella. On kaupungille ihan uusi rooli johtaa mobiilisovelluksen kehitystyötä. Lisäksi koronavirus vaikutti kokeilun keskellä juuri kaupunkilaisten liikkumiseen. Olen hurjan ylpeä konsortion aikaansaannoksista ja sujuvasta yhteistyöstämme yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välillä”, Huttunen kuvaa.

CitiCAP-hankkeen osana laadittiin myös ensimmäistä kertaa Euroopan komission Sustainable Urban Mobility Plan -ohjeistusten mukainen kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma (SUMP).

”Ohjelma on laadittu yleiskaavatyön rinnalla osana Lahden suunta -työtä. SUMPiin sisältyy 13 kestävää liikkuvuutta edistävää toimenpidettä. Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa pyöräilytieverkon kehittäminen, talvikunnossapidon tehostaminen, risteysten liikenneturvallisuuden parantaminen, joukkoliikenteen kehittäminen ja kaupunkipyöräjärjestelmä”, Huttunen kertoo.

Entä mitä oppeja Lahden kaupunki sai vuoden kestävästä henkilökohtaisesta päästökauppakokeilusta?

”Päästökauppaa kannattaa ehdottomasti kokeilla! Järjestelmästä kannattaa tehdä mahdollisimman yksinkertainen, ja sitä on hyvä kehittää rauhassa. Sovelluksen ja datan hallinnointia on myös tärkeä miettiä”, Huttunen kertoo.

CitiCAP-hankkeesta järjestetään keskiviikkona 24.3. kaikille avoin loppuseminaari, jossa kerrotaan hankkeen aikaansaannoksista ja keskustellaan päästökaupasta ja hiilijalanjälkilaskureista päästöjen vähentämisen työkaluna. Seminaari järjestetään englanniksi. Lisätietoja ja ilmoittautuminen seminaariin Lahden seudun kehitys LADEC Oy:n verkkosivuilla.

Tiedot

Julkaisupäivä
18. maaliskuuta 2021
Laatija
Suomen-edustusto