Komissio on esittänyt ehdotuksen EU:n teräsalan suojelemiseksi maailmanlaajuisen ylikapasiteetin aiheuttamilta epäoikeudenmukaisilta vaikutuksilta. Tavoitteena on varmistaa tämän strategisesti tärkeän teollisuudenalan elinkelpoisuus pitkällä aikavälillä.
Ehdotus on jatkoa alkuvuodesta 2025 esitellylle EU:n teräs- ja metallialan toimintasuunnitelmalle. Siinä noudatetaan avoimen kaupan periaatetta ja vahvistetaan yhteistyötä maailmanlaajuisten kumppaneiden kanssa, jotta ylikapasiteettia voidaan torjua. Ehdotuksella
- rajoitetaan tullivapaa tuonti 18,3 miljoonaan tonniin vuodessa (47 prosentin vähennys vuoden 2024 teräskiintiöihin verrattuna),
- kaksinkertaistetaan kiintiön ulkopuolinen tulli 50 prosenttiin (verrattuna suojatoimenpiteen mukaiseen 25 prosentin tulliin), ja
- parannetaan jäljitettävyyttä teräsmarkkinoilla ottamalla käyttöön sulattamista ja valamista koskeva vaatimus (Melt and Pour), jolla estetään sääntöjen kiertämistä.
Ehdotus korvaa terästä koskevan EU:n suojatoimenpiteen, joka on voimassa kesäkuuhun 2026 asti. Unionin terästeollisuuden työntekijät ja toimijat, useat jäsenmaat, Euroopan parlamentin jäsenet sekä sidosryhmät ovat vaatineet EU:lta terästeollisuuden tehokasta ja pitkäaikaista suojelua. Komission ehdotuksen tavoite on lisäksi turvata unionin työpaikat ja tukea alaa sen vähähiilistämisessä.
Terästuotannon ylikapasiteetti on maailmanlaajuinen ongelma. Sen ratkaiseminen edellyttää, että kaikki kumppanit tekevät aidosti yhteistyötä. Komissio johtaa jatkossakin kansainvälistä työtä, jolla pyritään löytämään yhteisiä ratkaisuja maailmanlaajuisen ylikapasiteetin perimmäisiin syihin. Tätä työtä tehdään muun muassa terästeollisuuden ylikapasiteettia käsittelevässä globaalissa foorumissa. Komissio kehottaa ehdotuksessaan samanmielisiä maita tekemään yhteistyötä, jotta maailmanlaajuinen ylikapasiteetti ei vaikuttaisi niiden talouksiin. Samalla on tärkeää turvata toimitusketjut ja lisätä vastavuoroista markkinoille pääsyä.
Komission ehdotus noudattaa kaikilta osin Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjä. Saatuaan neuvostolta valtuutuksen komissio etenee ripeästi asianomaisten EU:n kauppakumppaneiden kanssa, jotta EU:n WTO-tariffeja voidaan muuttaa GATT-sopimuksen XXVIII artiklan mukaisella menettelyllä ja kumppaneille tarjota maakohtaisia kiintiöitä.
Euroopan talousalueeseen kuuluvat Norja, Islanti ja Liechtenstein ovat osa EU:n sisämarkkinoita, joten näistä maista peräisin olevaan vientiin ei sovelleta tariffikiintiöitä eikä tulleja. Lisäksi jos ehdokasmaan poikkeuksellinen turvallisuustilanne niin vaatii, kuten tällä hetkellä Ukrainan tapauksessa, tämän maan etuja olisi tarkasteltava erikseen kiintiöistä päätettäessä. Tämä ei kuitenkaan saa heikentää toimenpiteen vaikuttavuutta.
Seuraavaksi
Komission ehdotukseen sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan parlamentin ja neuvoston on päästävä yhteisymmärrykseen lopullisesta asetuksesta. Neuvoston päätös luvan antamisesta aloittaa neuvottelut edellyttää määräenemmistöä neuvostossa. Kun neuvosto ja parlamentti ovat hyväksyneet toimenpiteen, se korvaa terästä koskevan EU:n suojatoimenpiteen sen voimassaolon päätyttyä kesäkuussa 2026.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_25_2293
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 8. lokakuuta 2025
- Laatija
- Suomen-edustusto