Komissio ehdottaa talouden ohjausjärjestelmälle uusia tulevaisuuden tarpeisiin soveltuvia sääntöjä

Komissio on tänään esittänyt lainsäädäntöehdotuksia toteuttaakseen EU:n talouden ohjausjärjestelmää koskevien sääntöjen kattavimman uudistuksen sitten talous- ja finanssikriisin. Ehdotusten keskeisenä tavoitteena on vahvistaa julkisen velan kestävyyttä ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua kaikissa EU-maissa uudistusten ja investointien avulla.

Komission tämänpäiväisillä ehdotuksilla korjataan nykyisen säännöstön puutteita. Niissä otetaan huomioon huomattavasti kasvaneen julkisen velan vähentämistarve ja hyödynnetään kokemuksia, joita on saatu pandemiakriisin torjuntatoimista. Lisäksi ehdotuksilla valmistellaan EU:ta tuleviin haasteisiin tukemalla etenemistä kohti vihreää, digitaalista, osallistavaa ja sopeutumiskykyistä taloutta sekä parannetaan EU:n kilpailukykyä.

Vahvempi kansallinen omistajuus ja kattavat keskipitkän aikavälin suunnitelmat, jotka perustuvat EU:n yhteisiin sääntöihin

Kansalliset keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiset suunnitelmat ovat komission ehdottaman säännöstön kulmakivi. EU-maat laativat ja esittävät suunnitelmansa, joissa ne ilmoittavat julkisen talouden tavoitteensa, toimenpiteet makrotalouden epätasapainojen korjaamiseksi sekä ensisijaiset uudistukset ja investoinnit vähintään neljäksi vuodeksi. Komissio arvioi suunnitelmat ja neuvosto hyväksyy ne EU:n yhteisten kriteerien perusteella.

Yksinkertaisemmat säännöt, joissa otetaan huomioon erilaiset julkisen talouden haasteet  

Julkisen talouden tilanne, haasteet ja talousnäkymät ovat EU:n 27 jäsenmaassa hyvin erilaisia. Näin ollen kaikille sama lähestymistapa ei toimi. Ehdotuksilla pyritään siirtymään riskiperusteisempaan valvontakehykseen, jossa julkisen velan kestävyys asetetaan keskeiseen asemaan ja jossa edistetään kestävää ja osallistavaa kasvua. Tässä lähestymistavassa noudatetaan EU:n yhteistä läpinäkyvää kehystä.

Komissio laatii maakohtaisen ”teknisen kehityspolun” kullekin jäsenmaalle, jonka julkisen talouden alijäämä on yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen tai julkinen velka yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tällä kehityspolulla pyritään varmistamaan se, että keskipitkällä aikavälillä velka saadaan uskottavasti alenevalle uralle tai pysymään maltillisella tasolla, samoin kuin se, että alijäämä pysyy alle 3 prosentissa suhteessa BKT:hen tai se saadaan alenemaan tuolle tasolle ja pysymään sillä.

Velkakestävyyden varmistamiseksi sovelletaan yhteisiä suojatoimia. Alijäämälle asetettu viitearvo (3 % suhteessa BKT:hen) ja velalle asetettu viitearvo (60 % suhteessa BKT:hen) pysyvät ennallaan. Julkisen velan suhteessa BKT:hen on oltava suunnitelman kattaman ajanjakson lopussa pienempi kuin kauden alussa, ja julkista taloutta on sopeutettava vuosittain vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen niin kauan kuin alijäämä on yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_2393     

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvilaec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa Twitterissä @eukomissio