Katariina Einälä, språklärare vid Puolalanmäen lukio i Åbo: ”It takes a village to raise a child – även i skolsammanhang“

”It takes a village to raise a child – även i skolsammanhang“, slår Katariina Einälä, språklärare vid Puolalanmäen lukio i Åbo, fast i sitt tal på prisutdelningsceremonin för Juvenes Translatores 2023 i Bryssel den 31 mars 2023. Hon är lärare till Sanni Airola, som korats till årets finländska Juvenes Translatores-vinnare för sin fina översättning från engelska till finska.

EU-kommissionen ordnar årligen Juvenes Translatores, en översättningstävling för ungdomar i hela EU. Syftet är att uppmuntra unga till att lära sig språk och att låta dem testa på översättning. Varje höst kan lika många gymnasier som respektive EU-land har Europaparlamentariker – det vill säga 14 stycken i Finlands fall – delta i tävlingen. De 17-åriga deltagarna kan välja att översätta från och till vilket officiellt EU-språk som helst. I vanliga fall översätter de till sitt respektive modersmål.

Varje år utser EU-kommissionens översättare en vinnare i varje medlemsland. På våren sammanstrålar de 27 unga vinnarna, liksom en lärare och en förälder per vinnare, i Bryssel. Där får de träffa varandra och inte minst översättare från EU-kommissionens generaldirektorat för översättning.

Brysselvistelsen kulminerar i en prisutdelningsceremoni, som i år går av stapeln den 31 mars. Den kan följas i realtid på nätet och inspelningen kan även ses i efterhand. Under ceremonin håller några av vinnarna varsitt tal på sitt modersmål, som simultantolkas till de andra EU-språken. Årligen får även en av lärarna hålla ett tal och i år har detta ärofyllda uppdrag tilldelats Katariina Einälä från Finland. Nedan kan du läsa hela hennes tal på finska.

Hyvä Juvenes Translatores -yhteisö,

Seison edessänne ylpeänä ja onnellisena opettajana. Aivan ensimmäiseksi haluan onnitella teitä, nuoret kääntäjämestarit. Se, että olette täällä tänään, on suurenmoinen osoitus paitsi erinomaisesta kielitaidostanne, myös kyvystänne ajatella luovasti ja rohkeasti.

Haluan myös onnitella teitä, hyvät vanhemmat. Olette varmasti pakahtumaisillanne ylpeydestä tänään, ja hyvästä syystä. Teidän tukenne näille nuorille on korvaamatonta.

Lisäksi haluan kiittää ja onnitella teitä opettajia. Te teette merkityksellistä työtä, ja tässä tilaisuudessa mukana oleminen on hieno kiitos siitä.

Olen itse toiminut opettajana yli 25 vuotta, ja tuona aikana niin opettajan työ kuin myös opiskelu lukiossa on muuttunut. Opiskelijoiltamme vaaditaan yhä suurempien kokonaisuuksien hallintaa keskellä valtavaa tietomäärää, joka ympäröi meitä joka puolelta. Heidän odotetaan ottavan vastuuta ja etenevän opinnoissaan itsenäisesti, tavoitteenaan kehittää valmiudet, joiden avulla jatkaa opintojaan lukion jälkeen. Samaan aikaan heidän pitäisi elää nuoruuttaan, nauttia vapaa-ajastaan ja harrastuksistaan sekä ystäviensä seurasta. Meiltä opettajilta odotetaan kykyä venyä yhä heterogeenisempien opetusryhmien parissa, ja samalla taitoa kohdata jokainen opiskelija yksilönä. Ulkopuoliset paineet ja odotukset saattavat tuntua ristiriitaisilta.

Kuitenkaan koulutuksen perustehtävä ei ole muuttunut. Tehtävänämme on tukea opiskelijoitamme heidän kasvaessaan ja kehittyessään osaaviksi ja itsensä tunteviksi aikuisiksi. Kielenopettajana on helppo korostaa kielitaidon ja kommunikaatiotaitojen tärkeyttä, erityisesti nykyään, kun yhteiskunnan polarisaatio on yhä näkyvämpää ja digitaalisuus ja sosiaalinen media ovat kiinteä osa arkeamme. Me tarvitsemme eri kielten taitajia, joilla on kulttuurituntemusta ja kykyä tulkita kontekstia. Me tarvitsemme ihmisiä, jotka kykenevät keskustelemaan, neuvottelemaan, suunnittelemaan ja toimimaan toisten ihmisten kanssa ja kohtaamaan toinen toisensa kieli- ja kulttuurirajojen yli. Opiskelijoidemme tulee myös pystyä sisäistämään ja tulkitsemaan vaativia sisältöjä sekä tuottamaan niitä itse, jotta he saavat oman äänensä kuulumaan. Ajattelutaitoja siis tarvitaan, monilla kielillä.

Akateemisten taitojen lisäksi koko kouluyhteisöllä on tärkeä tehtävä tukea nuorten henkistä kasvua ja hyvinvointia. Mielestäni koulun merkitys sosiaalisena yhteisönä on entisestään korostunut koronapandemian ja etäopiskelujaksojen jälkeen. Suurissa opetusryhmissä jokaisen nuoren kohtaaminen yksilönä on varsin haastava tehtävä. Esihenkilöni sanoo, että hän pyrkii kohtaamaan jokaisena koulupäivänä vähintään yhden opiskelijan niin, että hän keskittyy täysin vain tähän. Jos tämä onnistuu jokaisena lukuvuoden päivänä, vuoden kuluessa luku on varsin mittava. Tämä on hyvä periaate, jota itsekin pyrin noudattamaan. Näinkään toimimalla emme kuitenkaan tavoita kaikkia, sillä opetusryhmissä on niitä, jotka vetäytyvät sivummalle. Toisten kanssa vuorovaikutuksessa oleminen saattaa vaatia joiltakin omalta mukavuusalueeltaan poistumista. Siksi meidän kaikkien on tehtävä osamme siinä, että koulussa vallitsee välittämisen ilmapiiri ja siellä vaalitaan yhteisöllisyyttä, jonka myötä opiskelijoille, ja koko henkilökunnalle, syntyy yhteenkuuluvuuden tunne – me olemme samaa porukkaa, ja siinä porukassa jokaisen on saatava olla juuri omanlaisensa, pelkäämättä muiden suhtautumista. Omassa koulussani olemme pyrkineet panostamaan opiskelijoiden hyvinvointiin myös siten, että opiskelijoita on mukana suunnittelemassa tapahtumia ja teemapäiviä, heitä osallistuu opettajien kokouksiin ja huoltajien tilaisuuksiin, ja heidän mielipiteitään kuunnellaan. Näin toivomme lisäävämme tunnetta yhteen hiileen puhaltamisesta.

Opiskelun aikana tulee eteen vaiheita, jolloin emme pärjää yksin. Näitä hetkiä tulee myös myöhemmin elämässä. Meidän onkin hyvä opetella pyytämään apua toisiltamme ja pysähtyä sitä antamaan, kun sitä meiltä pyydetään.  Joudumme kaikki kohtaamaan epäonnea ja epäonnistumisia, teemme virheitä ja käsitämme väärin. Yhteisön tuki auttaa meitä eteenpäin vaikeina hetkinä, ja tehdessämme virheitä sallivassa ja kannustavassa ilmapiirissä, meidän on helpompi oppia niistä ja siirtyä eteenpäin.  Avoimessa yhteisössä on myös iloa ja huumoria – meille tekee hyvää nauraa yhdessä – mutta ei toisillemme. Pieni pilke silmäkulmassa ja hymy huulilla rikkoo jäätä ja joskus pelastaa päivän.

Vanha sanonta: It takes a village to raise a child – pätee siis kouluyhteisössäkin. Meillä kaikilla, niin opiskelijoilla kuin opettajilla ja muulla henkilökunnalla on paikkamme tuossa kylässä, ja se, miten suhtaudumme toisiimme, jättää jäljen. Me voimme valita, minkälaisen jäljen.

On valtava onni olla osa tätä yhteisöä tänään. Täällä me kohtaamme eri taustoista tulevia ihmisiä, me tulkitsemme ja tuotamme ajatuksia eri kielillä, me keskustelemme, suunnittelemme ja toimimme yhdessä. Te nuoret rakennatte siltoja, te rakennatte tulevaisuutta. Te jätätte jäljen.

Katariina Einälä, språklärare vid Puolalanmäen lukio, Åbo

Tal hållet på Juvenes Translatores-prisutdelningsceremonin i Bryssel den 31 mars 2023