EU:n taloudessa odotettiin ennen sodan syttymistä pitkäaikaista ja vahvaa kasvua. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin tuonut uusia haasteita juuri kun unioni oli toipunut pandemian taloudellisista vaikutuksista. Sota lisää raaka-aineiden hintoihin kohdistuvia nousupaineita, aiheuttaa jälleen toimitushäiriöitä ja lisää epävarmuutta. Näin se pahentaa aiempaa talouden vastatuulta, jonka odotettiin heikkenevän. Tämän vuoksi Euroopan komissio on tarkistanut EU:n kasvunäkymiä alaspäin ja inflaatioennustetta ylöspäin.
Kasvu hidastuu, kun sota pahentaa aiempaa talouden vastatuulta
BKT:n arvioidaan pysyvän EU:ssa positiivisena koko ennustejakson ajan, mikä johtuu sekä sulkutoimien jälkeisestä talouden uudelleenavautumisesta että pandemian aikana kasvun tukemiseksi toteutetuista vahvoista toimista. Lähikontaktia edellyttävien palvelujen avautuminen uudelleen pandemian jälkeen, vahvat ja edelleen paranevat työmarkkinat, vähäisempi säästäminen ja energian hintojen nousua tasoittavat julkisen talouden toimenpiteet ovat omiaan tukemaan yksityistä kulutusta. Elpymis- ja palautumistukivälineen koko potentiaalin hyödyntäminen ja siihen liittyvän uudistusohjelman toteuttaminen piristää investointeja.
Kokonaistuotannon odotetaan nyt kasvavan sekä EU:ssa että euroalueella 2,7 prosenttia vuonna 2022 ja 2,3 prosenttia vuonna 2023 eli vähemmän kuin talven 2022 väliennusteessa. Sen mukaan kokonaistuotanto olisi kasvanut tänä vuonna 4,0 prosenttia ja ensi vuonna 2,8 prosenttia (euroalueella 2,7 %). Suomessa kasvu on ennusteen mukaan heikompaa, tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.
Vuotta 2022 koskevan ennusteen heikkenemisessä on otettava huomioon, että kasvuvauhti, joka taloudessa saavutettiin viime vuoden keväällä ja kesällä, parantaa tämän vuoden vuotuista kasvuvauhtia noin 2 prosenttiyksikköä. Tuotannon kasvua koskevaa ennustetta on tämän vuoden osalta alennettu 2,1 prosentista 0,8 prosenttiin.
Pahin isku maailman ja EU:n taloudelle tulee energiaraaka-aineiden hinnoista. Vaikka hinnat olivat jo ennen sotaa nousseet huomattavasti pandemian aikana vallinneelta alhaiselta tasolta, toimitusketjujen epävarmuus on pakottanut hintoja ylöspäin ja lisännyt niiden heilahtelua. Tämä koskee elintarvikkeita ja muita perushyödykkeitä ja -palveluja, minkä vuoksi kotitalouksien ostovoima heikkenee.
Sodan aiheuttamat häiriöt logistiikassa ja toimitusketjuissa sekä monien raaka-aineiden tuotantopanoskustannusten nousu pahentavat tilannetta niiden tuotantoa haittaavien maailmankaupan häiriöiden lisäksi, jotka johtuvat osissa Kiinaa edelleen sovellettavista tiukoista koronarajoituksista.
Energian hinnat kiihdyttävät inflaation ennätysvauhtiin
Inflaatio on kiihtynyt alkuvuodesta 2021. Vuosimuutos oli vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä 4,6 prosenttia, ja se nousi vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä 6,1 prosenttiin. Euroalueen kuluttajahintainflaatio kiihtyi huhtikuussa 7,5 prosenttiin eli nopeammaksi kuin kertaakaan aiemmin rahaliiton historiassa.
Euroalueen inflaatio on ennusteen mukaan 6,1 prosenttia vuonna 2022 ennen kuin se hidastuu 2,7 prosenttiin vuonna 2023. Ennustetta on tarkistettu koko vuoden 2022 osalta huomattavasti ylöspäin talven 2022 väliennusteesta (3,5 %). Inflaation odotetaan olevan nopeimmillaan 6,9 prosenttia tämän vuoden toisella neljänneksellä ja hidastuvan sen jälkeen vähitellen. Koko EU:n inflaation odotetaan kiihtyvän tänä vuonna 6,8 prosenttiin viime vuoden 2,9 prosentista ja ensi vuonna jälleen hidastuvan 3,2 prosenttiin. Keskimääräisen pohjainflaation ennustetaan olevan yli 3 prosenttia vuosina 2022 ja 2023 sekä koko EU:ssa että euroalueella. Suomessa inflaatiovauhdin ennustetaan olevan selvästi hitaampi. Inflaatio on ennusteen mukaan Suomessa tänä vuonna 4,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia.
Vahvat ja edelleen paranevat työmarkkinat
Työmarkkinat ottavat uuden kriisin vastaan vahvalta pohjalta. Vuonna 2021 EU:n taloudessa luotiin yli 5,2 miljoonaa työpaikkaa, jotka houkuttelivat työmarkkinoille lähes 3,5 miljoonaa uutta työntekijää. Lisäksi työttömien määrä väheni lähes 1,8 miljoonalla. Työttömyysasteet laskivat vuoden 2021 lopussa aiempia ennätyksiä alhaisempiin lukemiin.
Työmarkkinaolosuhteiden odotetaan paranevan edelleen. Työllisyyden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia, joskin tätä vuotuista kasvuvauhtia tukee viime vuoden jälkipuoliskolla koettu voimakas kasvu. Ukrainan sotaa paenneiden odotetaan pääsevän EU:n työmarkkinoille vain vähitellen, ja konkreettiset vaikutukset näkyvät vasta ensi vuodesta.
Työttömyysasteen ennustetaan laskevan edelleen, koko EU:ssa tänä vuonna 6,7 prosenttiin ja ensi vuonna 6,5 prosenttiin ja euroalueella tänä vuonna 7,3 prosenttiin ja ensi vuonna 7,0 prosenttiin. Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan hyvin lähellä euroalueen keskiarvoa eli tänä vuonna 7,2 prosenttia ja ensi vuonna 6,9 prosenttia.
Julkisen talouden alijäämät pienenevät edelleen, mutta sotaan liittyvät kustannukset kasvavat
Toimenpiteistä, joilla lievennetään korkeiden energianhintojen vaikutusta ja tuetaan Ukrainasta pakenevia ihmisiä, aiheutuu kustannuksia. Niistä huolimatta kokonaisuutena EU:n julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan edelleen vuosina 2022 ja 2023, kun luopuminen tilapäisistä koronatukitoimenpiteistä jatkuu. EU:n alijäämän ennustetaan supistuvan suhteessa BKT:hen viime vuoden 4,7 prosentista tänä vuonna 3,6 prosenttiin ja ensi vuonna 2,5 prosenttiin (euroalueella 3,7 ja 2,5 %:iin). Suomessa julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna 2,2 prosenttia ja supistuvan ensi vuonna 1,7 prosenttiin.
EU:n kokonaisvelka suhteessa BKT:hen supistui vuonna 2021 noin 90 prosenttiin (euroalueella 97 %:iin), kun se vuonna 2020 oli ollut kautta aikojen suurimmillaan lähes 92 prosenttia suhteessa BKT:hen (euroalueella lähes 100 %). Tänä vuonna sen ennustetaan supistuvan noin 87 prosenttiin ja ensi vuonna 85 prosenttiin (euroalueella 95 %:iin ja 93 %:iin), mikä tarkoittaa, että velkasuhde ylittää edelleen koronapandemiaa edeltäneen tason. Suomen kokonaisvelan suhteessa BKT:hen ennustetaan olevan tänä vuonna 65,9 prosenttia ja ensi vuonna 66,6 prosenttia.
Epävarmuus ja riskit riippuvat sodan kulusta
Talouden toimeliaisuutta ja inflaatiota koskeviin ennusteisiin kohdistuvat riskit riippuvat suuresti sodan kulusta ja erityisesti sen vaikutuksesta energiamarkkinoihin.
Koska epävarmuus on suurta, perusennusteen ohessa esitetään mallipohjainen skenaarioanalyysi, jossa simuloidaan energiaraaka-aineiden korkeampien hintojen vaikutusta ja Venäjältä tulevien kaasutoimitusten lakkaamisen vaikutusta. Tässä viimeksi mainitussa, pahemmassa skenaariossa BKT:n kasvu olisi tänä vuonna noin 2,5 prosenttiyksikköä ja ensi vuonna 1 prosenttiyksikön alle ennustetun perustason, kun taas inflaatiovauhti olisi tänä vuonna 3 prosenttiyksikköä ja ensi vuonna 1 prosenttiyksikön perusennustetta nopeampaa.
Energiatoimitusten häiriöiden lisäksi kasvua saattavat heikentää ja hintoja nostaa myös odotettua pahemmat ongelmat toimitusketjuissa ja muiden hyödykkeiden kuin energian – erityisesti elintarvikkeiden – hintojen nousu. Odotettua suuremmat tuontihintojen nousun aiheuttamasta inflaatiosokista johtuvat kerrannaisvaikutukset voivat vahvistaa stagflatorisia voimia. Voimakkaiden inflaatiopaineiden rinnalla myös rahoitusolosuhteisiin kohdistuu riskejä. Myös korona on edelleen riskitekijä.
Näiden välittömien riskien lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan johtaa EU:n talouden irrottautumiseen Venäjästä, minkä seurauksia on tässä vaiheessa vaikea kaikilta osin arvioida.
Tausta
Tämä ennuste perustuu teknisiin oletuksiin vaihtokursseista, koroista ja hyödykkeiden hinnoista, sellaisina kuin ne olivat 29. huhtikuuta. Kaikkien muiden tietojen, myös hallitusten toimia koskevien oletusten, tapauksessa ennusteessa on otettu huomioon viimeistään 29. huhtikuuta saadut tiedot. Ennusteessa on oletettu, että politiikka säilyy muuttumattomana, paitsi silloin, kun uusista politiikkatoimista on annettu riittävän yksityiskohtainen ilmoitus.
Euroopan komissio julkaisee joka vuosi kaksi kattavaa ennustetta (keväällä ja syksyllä) ja kaksi väliennustetta (talvella ja kesällä). Väliennusteet kattavat vuosittaisen ja neljännesvuosittaisen BKT:n ja inflaation kuluvana ja sitä seuraavana vuonna kaikkien jäsenmaiden osalta sekä yhteenlaskettuna euroalueen ja koko EU:n osalta.
Euroopan komission kesän 2022 talousennusteessa päivitetään BKT- ja inflaatioennusteita, ja se on määrä esittää heinäkuussa 2022.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_3070
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hotti
ec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 16. toukokuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto