Nora Backlund on kestävän kehityksen aktiivi Vöyriltä, Pohjanmaalta. Hän on työskennellyt pian kymmenen vuotta kiertotalouden ja kestävän kehityksen parissa. Vannoutunut yhdistysihminen uskoo paikallisyhteisöjen mahdollisuuksiin rakentaa nykyistä kestävämpää tulevaisuutta yhteistyöllä ja toimeliaisuudella.
”Arvostan kaikkia, jotka tekevät jotain konkreettista kestävämmän kehityksen eteen. Olennaista on, että itse luodaan niitä mahdollisuuksia”, hän sanoo. Backlund haluaa nostaa esiin maaseudun vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja painottaa oikeudenmukaisuutta sen edellytyksenä.
”Kestävyyskeskustelussa korostuvat urbaanit ratkaisut, ja maaseutu nähdään usein negatiivisessa valossa. Muistutetaan, että pitäisi olla kaksi autoa maaseudulla elämiseen, vaikka maalla on aina osattu kimppakyydit”, hän mainitsee esimerkkinä. ”Lähettiläänä pystyn viemään laajemmin tätä yhteistä asiaa eteenpäin. Haluan inspiroida ihmisiä ja näyttää esimerkkiä”, Backlund perustelee uutta luottamustehtäväänsä. Hänestä kaikilla kansalaisilla on yhteinen vastuu tulevaisuudesta.
”Ei toiminnan aina tarvitse olla niin valmiiksi järjestettyä. Ei voida vain odottaa, että joku tulee ja sanoo mitä pitää tehdä. Lakimuutoksiakin tarvitaan, mutta jokainen pieni askel on tärkeä”, hän muistuttaa.
Uutena ilmastosopimuksen lähettiläänä hänen tuli ensin suorittaa verkkokurssi. Backlund innostui sen seurauksena nikkaroimaan kirjanvaihtokaappia omaan pihaansa.
”Ei siihen mitään yleisöryntäystä tarvitse tulla, vaan tein sen naapureille iloksi. Seuraavaksi vaihtoon on menossa Susan Abulhawan Sininen välissä taivaan ja veden.”
Kestävät valinnat tärkeitä tässä ja nyt
Suomenruotsalainen Backlund on kasvanut kestävään elämäntapaan jo lapsuudessaan Närpiössä. Hän on valinnut maaseutuasumisen myös aikuisena ja asuu nykyään Vöyrillä.
”Tämä on minulle lapsuuden perheestä tuttu luonnollinen tapa elää ja nähdä. Vanhempani ovat yrittäjiä ja kotona on paljon mietitty yhdessä resursseja ja parempia, ympäristötietoisempia vaihtoehtoja”, hän kertoo.
Valtiotieteitä Åbo Akademissa Vaasassa opiskellut vaikuttaja edistää kestävää kehitystä työkseen erityisasiantuntijana maaseutupolitiikan KERÄ-verkostossa ja opiskelee työn ohessa viestinnän johtamista. Eurooppalaisen ilmastosopimuksen lähettilääksi hän hakeutui, kun KERÄ päätti hakea sopimuksen partneriksi.
Backlund oli jo aiemmin seurannut tuttuja ilmastosopimuslähettiläitä ja miettinyt tätä mahdollisuutta, kunnes viime syksynä huolestui huomatessaan muutoksen ympäristössään. Yhteiskunnan ja kanssaihmisten ajatukset vastuullisuudesta olivat hiipumassa.
”Kun aloitin oman vaikuttamistyöni 2017, kiinnostus kestävään kehitykseen oli nousussa, mutta se on jäänyt globaalien haasteiden alle. Tuli tunne, että nyt pitää tehdä jotain. Meidän on oltava ilmastoviisaita ja muistettava kestävät valinnat.”
Siirtymässä on kuunneltava paikallisyhteisöjä
Backlund kertoo sydämensä sykkivän erityisesti Kestävän kehityksen viikolle, jota hän on ollut tuomassa Ruotsista Suomeen ja koordinoinut jo seitsemän vuoden ajan. Hänet on nimetty vuoden vastuullisuustekijäksi 2024, ja myös Kestävän kehityksen viikko on ansainnut tunnustuksia.
”Olen kiitollinen paikallistoimijoille, jotka ovat ottaneet jokavuotisen teemaviikon hienosti vastaan. Itselleni on luontevaa osallistaa kanssaihmisiä yhdistystoiminnan kautta. Siinä on matala kynnys kansalaisten tehdä konkreettisia asioita.”
Hän haluaa tuoda esiin maaseudun ilmastotekoja, paikallisyhteisön huomioon ottamista ja yhdessä tekemisen merkitystä. Siirtymän oikeudenmukaisuudesta puhuttaessa on pohdittava esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeiden, kuten tuulivoimapuistojen ja aurinkovoimaloiden hyötyjä ja haittoja niiden lähellä asuville ihmisille.
”En tarkoita, että he ovat näitä ratkaisuja vastaan, vaan että heitä pitää myös kuulla”, Backlund tarkentaa.
Yhdessä tekeminen luo sosiaalista kestävyyttä
Backlund näkee merkittävänä maaseudulla myös kestävän elämäntavan ja valinnat, joita edistetään kansalaisyhteiskunnan toimin talkoohengessä.
”Kylätaloilla on pitkään ollut lainaus- ja vuokrausmahdollisuuksia, mutta niitä ei ole nähty osana julkista keskustelua kestävyydestä ja kiertotaloudesta. Iät ja ajat maalla on harrastettu kimppakyytejä ja koneiden tai mehumaijojen yhteisomistusta”, hän huomauttaa.
Backlund painottaa, ettei maalla tarvitse tyytyä huonoihin palveluihin tai harrastusmahdollisuuksiin, mutta aina meidän ei tarvitse kuluttaa enemmän tai rakentaa uutta. Esimerkiksi maaseutu on täynnä tyhjiä taloja, ja remontti on ympäristön kannalta uuden rakentamista parempi vaihtoehto – myös julkisella sektorilla ja yritysmaailmassa.
”Kuitenkin Suomen uusi rakennuslaki helpottaa purkamista, mutta Ruotsissa tehdään päinvastoin”, hän toteaa.
Kestävän kehityksen asiantuntija näkee muutoksen tarpeen tässä ja nyt.
”Materiaalisesti meidän pitää uskaltaa tyytyä siihen, mitä meillä jo on. Paikalliset toimijat tekevät arvokasta työtä edistämällä biodiversiteettiä ja resurssiviisaita toimintatapoja, joilla on selkeä ekologinen kädenjälki.”
“Ympäristön hyvinvointia edistävät teot edellyttävät yhteistoimintaa. Yhdessä tekeminen luo samalla sosiaalista kestävyyttä. Tämä on tärkeää muistaa myös yhteiskunnan mielenterveyden haasteissa. Pitää pyytää myös nuoret mukaan toimintaan ja päätöksentekoon”, hän lisää.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 10. maaliskuuta 2026
- Laatija
- Suomen-edustusto