IoT Compass Hub on Etelä-Pohjanmaan digikehityksen veturi

DIH-keskittymä on erilaisten toimijoiden verkosto, joka rakentuu osaamisen ja koulutuksen, testauksen ja pilotoinnin, liiketoiminnallisten osa-alueiden sekä innovaatioekosysteemin kehittämisen ja verkostoitumisen ympärille. Yhden luukun -periaatteella toimivien DIH-keskittymien tavoitteena on tukea muun muassa pk-yrityksiä liiketoimintansa kehittämisessä ja tehostamisessa sekä auttaa yrityksiä hyödyntämään digitaalisia teknologioita ja menetelmiä tuotantoprosesseissaan. Komission tavoitteena on, että kaikilla yrityksillä olisi alueellaan DIH-keskittymä, jonka kautta ne saisivat käyttöönsä tukea ja osaamista organisaatioidensa, tuotteidensa ja palvelujensa digitalisoimiseen.

IoT Compass Hubissa kehitetään digiosaamista Etelä-Pohjanmaalla

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa vuodesta 2016 alkaen tehdyn kehitystyön tuloksena on syntynyt IoT Compass Hub -niminen DIH-keskittymä, jonka erityisenä tavoitteena on edistää teollisuuden kilpailukykyä ja tuottavuutta Etelä-Pohjanmaalla lisäämällä paikallisten pk-yritysten digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin osaamista.

”Seinäjoen AMK on ensimmäinen suomalainen DIH-keskittymän perustanut ammattikorkeakoulu. IoT Compass Hubina tunnetussa DIHissä luontainen tehtävämme on olla digimahdollistaja ja alueellisen kehitystyön veturi, joka toimii verkostomaisessa yhteistyössä paikallisten pk-yritysten ja muiden DIH-toimijoiden kanssa”, kertoo Ari Sivula, Seinäjoen AMK:n Tekniikan yksikön tutkimus- ja kehittämispäällikkö.

”Digitaalisen valmistuksen alalla teknologinen kehitys tapahtuu nopeasti. Meidän pitää pystyä näyttämään yrityksille suuntaa kertomalla esimerkiksi tieteellisistä tutkimustuloksista ja uusista digitaalisen valmistuksen teknologioista sekä niiden käytännön sovelluskohteista yrityksissä. Toimimme siis teknologian ja osaamisen siirtäjänä sekä välittäjänä. DIH-keskittymien näkökulmasta myös uudet tekniset infrastruktuurit ovat tärkeitä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulumme teollisen internetin laboratoriossa sekä robotiikan, kone- ja tuotantotekniikan, auto- ja työkonetekniikan sekä rakennustekniikan laboratorioissa tehdään muun muassa pilottiprojekteihin liittyvää kehittämistä ja testausta”, hän jatkaa.

Sivula kertoo, että yrittäjyydestä tunnetulla Etelä-Pohjanmaalla ollaan hyvin verkottuneita ja toimijat tuntevat toisensa. Verkostot sekä paikallisten pk-yritysten ja toimijoiden tunteminen onkin DIH-kehittämisessä tärkeää, sillä verkoston tavoitteena on tarjota kehittämistyössä tarvittavia kumppaneita ja osaamista.

Kaikki kehittämistyö lähtee liikkeelle yritysten tarpeista

”Kun pk-yritys harkitsee digitaaliseen kehittämiseen investoimista, on tärkeää ymmärtää digitalisaation taso yrityksessä ja se, missä sen tuomat maksimaaliset hyödyt ovat. Tätä selvitämme yritykselle tehtävässä digikyvykkyysmittauksessa. Tulosten perusteella yrityksessä voidaan pohtia, kannattaako panostaa tietojärjestelmiin, valmistusmenetelmiin, johtamiseen vai viestintään eli mihin suuntaan yrityksen toimintaa on hyvä lähteä kehittämään ja mihin tavoitteeseen halutaan päästä. Lisäksi tarjoamme kehitystyöhön mentorointia”, Sivula kuvaa.

Sivulan mukaan kehitystyötä voidaan tehdä monin tavoin. Yritys voi olla kiinnostunut vaikkapa siitä, miten jotain teknologiaa tai keinoälyä voisi heillä hyödyntää. Koronan myötä kiinnostus uudenlaisiin virtuaalisiin toimintamalleihin ja muun muassa XR-teknologioihin lisääntyi. Eräs yritys esimerkiksi mallinsi koneensa VR-teknologiaa hyödyntäen, niin että sitä voitiin esitellä virtuaalisesti, koska esittely ei ollut mahdollista perinteiseen tapaan messujen peruunnuttua koronan takia. Seinäjoen AMK voi yhdessä yrityksen kanssa tehdä teknologiaselvityksiä ja -testausta sekä tukea yritystä sopivan teknologian valinnassa.

”Olemme tehneet yritysten kanssa keinoälyyn liittyviä optimointimalleja muun muassa varastonhallinnassa. Olemme selvittäneet pk-yritysten kanssa myös yrityksiin kertyvien datamäärien hyödyntämistä tiedon visualisoinnin keinoin – esimerkiksi valmistusprosessia vaiheineen voidaan havainnollistaa visualisoimalla. Konenäkösovelluksia on hyödynnetty laadunvalvontaan tuotannossa. Yrityksissä on tarve tehdä myös tietojärjestelmien alkumäärittelyyn ja valintaan liittyviä selvityksiä”, Sivula listaa.

Yritysten kanssa tehtävät pilottihankkeet ovat yleishyödyllisiä hankkeita, joiden tulokset jaetaan kaikkien pilottiin osallistuvien yritysten kesken. Lisäksi piloteissa luotavissa sovelluksissa käytetään avointa koodia, jotta sovellukset ja piloteissa tehty kehitystyö voidaan saattaa myös muiden pk-yritysten käyttöön.

”Kun puhutaan teknologiasta ja tekniikasta, liikutaan usein eräänlaisessa teknologiahypeviidakossa. Digimahdollistajan roolina on osoittaa, mitä digitalisaatio oikeasti käytännössä tarkoittaa ja miten yritys voi siitä hyötyä. Tätä työtä teemme sekä Seinäjoen AMK:ssa että IoT Compass Hubissa erittäin antoisassa yhteistyössä yritysten kanssa”, Sivula kiteyttää.

Edistysaskelia teknologian hyödyntämisessä ja liiketoiminnan kehittämisessä

IoT Compass Hubissa tehdyllä työllä on saavutettu merkittäviä tuloksia. Pk-yritysten digitalisaation taso on parantunut, kun yritykset ovat tutustuneet uusiin teknologioihin, kehittäneet osaamistaan ja tehostaneet toimintaansa.

”Kokonaisuutena DIH-keskittymä on toimiva malli alueen, yritysten, koulutuksen ja osaamisen näkökulmista. Olemme onnistuneet hyvin innovaatio- ja digiekosysteemin edistämisessä kokonaisuutena, mistä on helppo olla ylpeä. DIH on tärkeä verkostoitumispiste, jonka kautta saa kumppaneita, verkostoja ja näkyvyyttä. Esimerkiksi meille on tullut valtavasti kontakteja ja jopa suoria hankepyyntöjä. DIH on mahdollistanut uudentyyppisen toiminnan alueella ja tuonut kehitystyöhön lisää voimaa: toimimme yhdessä alueen hyväksi ja luomme yhdessä hyvinvointia alueelle. Yhteistyö on koettu hyväksi ja luonnolliseksi.”, kertoo Sivula.

”Seinäjoen AMK sai IoT Compass Hubin aloitusvaiheeseen rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Lisäksi hankkeisiin on saatu rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Alusta lähtien tavoitteemme oli saada IoT Compass Hub kytkettyä osaksi Seinäjoen AMK:n toimintaa. EU-rahoitettujen hankkeiden ansiosta voimme toimia DIH-yhteistyössä yritysten kanssa ja kehittää samalla omia ydinkompetenssejamme. Tutkimus-ja kehityshankkeiden rooli on merkittävä ja oleellinen. Aluekehittämisen näkökulmasta EAKR- ja ESR-rahoitetut hankkeet ovat erittäin tärkeitä, koska pk-yritykset saavat hankkeista omaan toimintaansa aina jotain uutta. Esimerkiksi ”Kasvua tuotekehityksellä Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä” -hankkeen tavoitteena on nostaa pk-yritysten tuotekehitysosaamista. Ilman hankerahoitusta yrityksiltä jäisi moni asia näkemättä ja tekemättä”, summaa Sivula.

Compass Hub tekee kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä

Sivulan mukaan Seinäjoen AMK:ssa on tällä hetkellä kaikkiaan noin 20 jollain tapaa DIH-keskittymään liittyvää kehittämishanketta, joissa tehdään läheistä yhteistyötä pk-yritysten, Etelä-Pohjanmaan liiton, ELY-keskuksen, Tampereen yliopiston sekä muiden alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.

IoT Compass Hubin perustamisvaiheessa tehtiin läheistä yhteistyötä Seinäjoen AMK:n ja Tampereen yliopiston sekä Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yritysten välillä. IoT Compass Hub tekee yhteistyötä Tampereen yliopiston DIH-keskittymien SMACCin ja Trinityn kanssa erilaisissa digitaaliseen valmistamiseen, teolliseen internetiin sekä VR- ja AR-teknologioihin liittyvissä projekteissa, joissa yliopistolla on tutkimukseen suuntautunut ja ammattikorkeakoululla puolestaan käytännön kehittämistyöhön painottuva rooli.

IoT Compass Hubin kansainvälisiä DIH-yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Sunrise Valley, Latvian Information Technologies Cluster, Digital Norway ja Digital Innovation Hub Tartu. IoT Compass Hub on mukana myös InnoCAPEn kaltaisissa kansainvälisissä hankkeissa, joissa DIH-keskittymät verkostoituvat, jakavat tietoa ja tekevät yhteistyötä.