”Varautuminen ilmastonmuutokseen vaatii käytännöllistä työtä. Meillä on yhteinen työmaa niin Kuopiossa, Ukrainassa kuin Sambiassa”, sanoo TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalo, yksi viidestä uudesta EU:n ilmastosopimuslähettiläästä.” Me pystymme sopeutumaan valtaviin muutoksiin, jos niin halutaan, mutta se vaatii tosi laajaa yhteistyötä”, hän toteaa.
Eurooppalaisen ilmastosopimuksen (Climate Pact) sihteeristö valitsi joulukuussa 2024 viisi uutta ilmastolähettilästä vapaaehtoiseen tehtävään hakeneiden joukosta. Suomessa lähettiläitä on nyt 16, kun osa aiemmin valituista on hakenut jatkokautta. EU:n jäsenmaissa heitä on lähes tuhat. Heidän tehtävänään on jakaa luotettavaa tietoa, kannustaa toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja auttaa sopeutumaan sen tuomiin muutoksiin.
Jyri Wuorisalon erikoisalaa ovat ilmastoturvallisuus ja siihen liittyvä inhimillinen turvallisuus. Nämä ovat nousevia teemoja niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Wuorisalo on asiantuntijana mukana valmistelemassa myös kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjelman toimeenpanoa. Ohjelma kytkeytyy kokonaisturvallisuuden kehittämiseen Suomen Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti. Aiemmin yrittäjänä toiminut asiantuntija työskentelee nykyisin Savonia-ammattikorkeakoulussa Kuopiossa. ”Päivittäinen työni Savonian strategiaa toteuttavassa ilmastotyössä antaa hyvän pohjan tähän tehtävään”, Wuorisalo sanoo.
Inhimillinen turvallisuus on arjen turvaa
Ilmastoturvallisuus kytkeytyy ilmastonmuutoksen seurauksiin varautumiseen ja sopeutumiseen. Seurauksista osan tiedetään vaikuttavan nopeasti ja osan viiveellä – aktiivisista hillintätoimista huolimatta. Wuorisaloa on pitkään kiinnostanut, miten ilmastoriskien lisääntyessä turvataan myös heikoimmassa asemat olevat yhteisöt.
Inhimillinen turvallisuus on globaalien organisaatioiden työlistalla. Sitä tekevät esimerkiksi YK ja EU. Myös Natolla on inhimillisen turvallisuuden ohjelma. Alkujaan YK:n jo 1994 julkistamaa aloitetta ollaan nyt muotoilemassa uudelleen ilmastoturvallisuuden suuntaan. Inhimillinen turvallisuus on mukana YK:n Agenda 2030:ssä ja EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa. Wuorisalon mukaan se on ketään ei jätetä -periaatteen konkretisoimista.
”Sään ääri-ilmiöihin varautuminen ja sopeutuminen on ennen muuta arjen turvallisuuden parantamista. Se liittyy ihmisten ruoka- ja vesiturvallisuuteen, mutta myös terveysturvallisuuteen. Ihmisten kokeman turvallisuudentunteen rakentaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme”, Wuorisalo katsoo.
Yhteinen työmaa Suomessa, Ukrainassa tai Sambiassa
Ilmastonmuutoksen seurauksena vahvistuvat sään ääri-ilmiöt kohdistuvat eri tavoin ihmisten elämisen edellytyksiin. Vihreän siirtymän oikeudenmukaisuus on Wuorisalon mielestä keskeinen kysymys. Hän muistuttaa, että heikoimmassa asemassa olevat yhteisöt ja ihmiset kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten. Varautuminen liittyy myös ilmastopakolaisuuteen.
”Yksi olennaisista haasteista on varautuminen sään ääri-ilmiöihin paikallisesti. Mitä tehdään ihmisten omassa elinympäristössä, vaikka Kuopion alueella, Ukrainassa tai Sambiassa. Olemme yhtä aikaa kaikki saman ilmiön äärellä. Meillä on yhteinen työmaa”, Wuorisalo sanoo.
Kun tätä työtä tehdään Suomessa, kirjoitetaan kansainvälinen yhteistyö aina mukaan. Ilmastoturvallisuustyöllä on läheiset suhteet EU:n ja YK:n kanssa. Wuorisalo on ollut toteuttamassa esimerkiksi YK:n ilmastoturvallisuustyöpajoja Genevessä ja osallistunut kansainvälisesti toimivan rauhan ja turvallisuuden ajatushautomon SaferGloben toimintaan. Häntä itseään on kuitenkin kiehtonut eniten ruohonjuuritason työ, kuten juuri ruokaturva-asiat. Wuorisalo muistuttaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa vahvasti maa- ja metsätalouteen myös Suomessa.
”Mitä lajikkeita voi viljellä tulevaisuudessa ja mitä metsissä kannattaa tehdä, kun ilmasto lämpenee ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Jopa Pohjois-Savossa kuuset alkavat kuolla, kun ei ole enää routaa, ja kirjanpainajahyönteiset yleistyvät”, hän havainnollistaa.
Oikeudenmukaista siirtymää ympäristödialogilla
Yhtenä inhimillisen turvallisuuden menetelmistä Jyri Wuorisalo nostaa esiin ympäristödialogin, josta hänellä on kokemusta esimerkiksi eteläisen Afrikan kaivosyhteisöistä. Ympäristödialogissa lisätään vuoropuhelua ja ymmärrystä siitä, miten eri yhteisöissä ja alueilla koetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa epäoikeudenmukaisuutta.
Siirryttäessä kestävään energiajärjestelmään syntyy esimerkiksi työpaikan menetyksiä. Puhutaan myös ihmisten maaomaisuudesta, joka otetaan uuteen käyttöön esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkovoiman lisäämiseksi. Maa- ja metsätaloudessa se koskee ympäristönsuojelullisia näkökulmia.
”Kun kosketaan ihmisten omaisuuteen tai asemaan työelämässä, niistä tulee vihreän siirtymän uhkakuvia. Koska siirtymäriskeihin liittyy konfliktin aineksia, niiden ratkaisemiseksi tarvitaan ympäristösovittelua ja dialogia”, hän sanoo.”Meidän pitää pystyä tuomaan positiivista näkökulmaa ikäviin asioihin ja lisäämään ihmisten välistä vuoropuhelua ja ymmärrystä. Sitä kautta tulee toivoa.”
Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 5. helmikuuta 2025
- Laatija
- Suomen-edustusto