Ilmastotykitystä Espoon Sellon kirjastossa

EU:n ilmastosopimuslähettiläs Pekka Reinikainen haastoi Espoon Sellon kirjaston yleisöä pohtimaan ilmastonmuutosta ja siihen vaikuttavia asioita. Hän esitteli oman näkemyksensä ja rakentamansa ilmastoburgeri-mallin kolmessa peräkkäisessä tunnin mittaisessa esityksessä, jotka keräsivät perjantaina 21.11. usean kymmenen kuulijan joukon ja hetkeksi seisahtuneiden kirjaston asiakkaiden huomion.

“Ilmastonmuutos koetaan vaikeaksi, mutta oikeasti sen logiikka on simppeli ja kristallinkirkas. Sitä havainnollistamaan kehitin ilmastoburgerin. Tässä mallissa burgerin tasolla 1 väijytään lämpömittaria, tasolla 2 lievennetään seurauksia ja sopeudutaan todellisuuteen ja tasolla 3 yritetään selvitä kriiseistä ja katastrofeista. Ellei niistä selvitä, vastassa on Mad Max -tyylinen anarkian maailma”, kuvasi Reinikainen.

Ilmastonmuutos pitää “natottaa”

Reinikainen painotti, että meitä kaikkia tarvitaan ratkaisemaan ilmastonmuutoksen ongelmia.

“Kun riittävän moni toimii ja laittaa ilmastonäkemyksensä töihin, vuoret alkavat siirtyä. Suomen Nato-päätös on kouluesimerkki siirtyvistä vuorista. Climate Pactin ilmastolähettiläänä ja johtamani Ilmastotieto-järjestön avulla pyrin voimaannuttamaan kansalaiset “natottamaan” ilmastonmuutoksen”, hän totesi. 

“Ihmisten pitää myös ymmärtää asian kiireellisyys, tiedostaa sisältään löytyvä valtameren kokoinen voima ja painostaa päätöksentekijät tekemään viisaita ratkaisuja nykyisten ja tulevien sukupolvien elämän edellytysten turvaamiseksi." 

Reinikainen on toiminut EU-komission ilmastotoimien pääosaston nimeämänä ilmastosopimuslähettiläänä vuodesta 2021 ja levittänyt ymmärrystä aiheesta useammalle tuhannelle kuulijalle. Hän jatkaa kansanvalistustyötään aktiivisesti muun muassa kouluissa ja korkeakouluissa.

Tehotippoja ja seurauksia

Sellon kirjaston ilmastokaruselli oli osa Reinikaisen ponnistusta ilmastotietoisuuden lisäämiseksi. 

“Jakelin ilmastoaiheisia tehotippoja kolmessa erässä. Ilmastoburgeri-malli kirkastaa ymmärrystä ilmastonmuutoksen yksinkertaisesta logiikasta ja osoittaa, miten pystymme vaikuttamaan ilmiöön, sen seurauksiin ja heijasteisiin."

Reinikainen haluaa havahduttaa eri sukupolvet tarkastelemaan aikajanalla, mitä heidän elinaikanaan tapahtuu. Ilmastonmuutoksen isot vaikutukset ovat aikaistuneet: aiemmin puhuttiin vuodesta 2100, nyt jo vuodesta 2070.

“2070 on ihan perusteltua: ilmastonmuutos etenee vauhdikkaammin kuin on ajateltu. Jotkin maailman väkirikkaimmista alueista saattavat muuttua asuinkelvottomiksi. Toteutuessaan nämä skenaariot laittavat satoja miljoonia ihmisiä, ehkä enemmänkin, etsimään elinkelpoisia alueita pohjoiselta pallonpuoliskolta. Emme voi Suomessakaan eristää itseämme muusta maailmasta.”

Sellossa Reinikainen kuvasi yleisölle muun muassa keikahduspisteitä (point of no return), joista esimerkkinä on AMOC eli Atlantin merivirtausjärjestelmä. 

“Jos jatkamme kuten ennenkin, tutkijat pelkäävät AMOCin saavuttavan keikahduspisteensä 20–30 vuoden kuluessa, sen jälkeen hidastuvan ja lopulta vuonna 2100 tai sen jälkeen pysähtyvän kokonaan. Täällä pohjoisessa se tarkoittaisi lämpötilojen romahdusta jopa 10–20 asteella samaan aikaan, kun lämmöt muualla maapallolla yhä lisääntyvät”, Reinikainen muistuttaa.

Reinikainen nosti esiin myös Stanfordin yliopiston selvitykseen perustuvan vihreän energian ja fossiilienergian vertailunsa, jossa 2,4 biljoonan dollarin vuotuisella panoksella vuoteen 2050 asti pystyttäisiin ainakin teoriatasolla muuttamaan kaikki hiilidioksidia tupruttava energiainfra päästöttömäksi. Omassa hallinnassa oleva halvempi vihreä energiantuotanto säästäisi 10 prosentin siivun globaalista bkt:stä.

Kuulijat huolissaan

Sellon kirjaston yleisön joukossa ollut Valma Ruuskanen on huolissaan ilmastonmuutoksesta lasten ja nuorten kannalta. Hän seuraa ilmastoasioita muun muassa uutisista ja pyrkii toimimaan arjessa ilmaston kannalta kestävästi.

“Ihmisten pitäisi ajatella ilmastoa ja luontoa ja esimerkiksi kierrättää. Nyt on jo tosi kysymyksessä, mutta kaikki eivät vieläkään usko, että ilmastonmuutos on totta”, sanoi Ruuskanen.

Paikalle tullut Juuso kertoi olevansa vasta heräämässä ilmastotietoisuuteen, ja esitys oli hänen mielestään avartava, tiivistetty ja helposti ymmärrettävä.

“Minulla on jalo aikomus sisällyttää elämääni asioita, joiden avulla tuottaisin mahdollisimman vähän päästöjä”, totesi Juuso, jota kiinnosti muun muassa koralliriuttojen kohtalo.