”Tulevaisuudessa meillä on vain yksi talous, ja se on kiertotalous”, arvioi EU-ilmastolähettiläs Timo Huhtamäki. Hän on jopa kuullut olevansa Euroopan ensimmäinen ilmastolähettiläs, joka keskittyy kiertotalouteen.
Huhtamäki on kasvanut kierrätyksen ajatukseen jo lapsuudessaan, jolloin hän kiersi kirpputoreja vanhempiensa kanssa. Hän oppi jo silloin, että kaikkea ei tarvitse ostaa uutena ja että käytettyjen tavaroiden parista voi tehdä hienoja löytöjä.
Huhtamäki aloitti ilmastolähettiläänä vuoden 2024 alussa ja hakee syksyllä jatkokautta tehtäväänsä. Kiertotalouden edistäminen on hänelle sydämen asia, jonka ympärille kiertyy kaikki.
”EU ja kiertotalous ovat yhä tiukemmin naimisissa keskenään. EU:n rooli kasvaa tulevaisuudessa, ja sen merkitystä on jo nostettu. Materiaalista kiertää Euroopassa vasta 13 prosenttia ja Suomessa viisi prosenttia, eli kasvun varaa on paljon”, sanoo Huhtamäki. Suomen pientä osuutta hän selittää elinkeinorakenteella, jossa rakennusalalla on suuri merkitys mutta vielä pieni materiaalin kierto.
Krääsätaloudesta kohti kestävyyttä
”Käytettyjen tavaroiden kauppa on ottanut vasta ensi askeleitaan. Sen kautta kiertää vasta kaksi prosenttia käyttötavarakaupasta. Meillä on päässyt vallalle krääsätalous, jolle täytyy nyt löytää vaihtoehtoja”, Huhtamäki muistuttaa.
”Koko työni ja ajatusmaailmani on osa ilmastolähettilään tehtävää. Tässä roolissa voi puhua asioista laajemmin, ja olenkin saanut paljon yhteydenottoja ja tapaamispyyntöjä. Olen tavannut muun muassa useita kaupunginjohtajia, jotka ovat kiinnostuneita ilmastotavoitteista ja haluavat sisällyttää ne kaupunkien ilmasto-ohjelmiin”, Huhtamäki kertoo.
”EU:n painotuksista erityisesti tekstiilistrategia on minulle tärkeä asia. Kun materiaali kiertää EU:n sisällä, lisäämme samalla omavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä vahvistamme taloutta”, Huhtamäki painottaa.
Korjaaminen ja paikkaaminen tuo työpaikkoja
”Kiertotalous on uusi väline saada aikaan bisnestä ja työpaikkoja. Englannista on jo hyviä kokemuksia siitä, että ala on tuonut lyhyessä ajassa runsaasti uusia työpaikkoja. Kiertotalous on arvon säilyttämisen markkina, jolla tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat korjata ja paikata”, Huhtamäki toteaa.
Tuotteiden elinkaaren pidentämisellä on valtava vaikutus ilmastonmuutoksessa. Jos vaatteiden käyttöikä tuplaantuu, se tuottaa 44 prosentin laskun toimialan päästöissä. Matkapuhelimissa niin sanottu kestättäminen eli käyttöiän pidentäminen kahdesta vuodesta kolmeen vähentäisi päästöjä 30 prosenttia.
Käytettyjen vaatteiden verkkokauppa Emmyn toimitusjohtajana Huhtamäki saa tuntumaa eri-ikäisten kierrätettyjen vaatteiden ostajien maailmaan. Hän pitää lähettilään työtä hyvänä mahdollisuutena tuulettaa pölyttyneitä ajatusmalleja.
”Z-sukupolvi aloittaa ”second handista” ja tottuu ostamaan käytettynä. Meillä oli tässä välissä pari vuosikymmentä, jolloin tuotettiin tavaraa ihan valtavasti ja tuotteiden laatu laski. Nyt pyritään kohti kestävämpää taloutta ja tuotteita”, Huhtamäki kertoo.
Viimeiset vuodet on Huhtamäen mukaan eletty murrosaikaa. Esimerkiksi tavaratalojen kierrätyskaupat ovat tulleet aika äskettäin ja niiden toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle.
”Moni sanoo, että ei ostaisi vaikkapa petivaatteita käytettyinä. Kuitenkin nukumme hotelleissa petivaatteissa, joiden käyttäjistä emme tiedä mitään. Laadukas käytetty tavara muistuttaa uutta. Usein kierrätysesineet ovat myös investointihyödykkeitä sen sijaan, että ostettaisiin kulutusta”.
EU:n sääntely ohjaa kestättämiseen
EU:n sääntely ohjaa yrityksiä ja kuluttajia kohti kestättämisen aikaa. Kuluttamista pyritään korvaamaan tuotteiden kestävyydellä ja laadulla. Tulossa olevien säädösten mukaan tuotteisiin ei saa enää tehdä suunniteltua vanhenemista, eli tuotteita ei saa suunnitella kestämään vain takuuajan verran. Suunnitelmissa on myös digitaalinen tuotepassi, jossa tuotteeseen liittyvä tieto, myös korjaukset, kertyisivät kaikki samaan tuotekantaan.
Kiertotaloudessa Huhtamäki näkee kehitettävää esimerkiksi verotuksessa. Nyt esimerkiksi arvonlisävero maksetaan joka kerta, kun tuote kiertää eteenpäin.
Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 5. syyskuuta 2024
- Laatija
- Suomen-edustusto